Helsingin Sanomat: Kamerat ja liikkeentunnistimet lisääntyvät itärajan valvonnassa 6.10.2009
Itärajan valvontaa hoidetaan maaston sijaan yhä enemmän valvomojen ruutujen äärestä.
Rajavartiolaitos ei halua paljastaa, kuinka suuri osa itärajasta on elektronisesti valvottua, mutta osuus kasvaa jatkuvasti. Tiheimmin tekniikkaa käytetään hyväksi itärajan 200 eteläisimmällä kilometrillä.
Merkittävä syy on henkilöstön väheneminen. Työntekijämäärää on pitänyt karsia säästösyistä, ja ylityspaikkojen liikenne on puolitoistakertaistunut tällä vuosikymmenellä.
"Se on vienyt koko ajan resursseja maastorajalta", kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Pasi Kostamovaara.
Kehittyvä tekniikka kuitenkin takaa, että itäraja on yksi maailman tiukimmin valvotuista. Kostamovaaran mukaan valtakunnanrajaa seurataan vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin.
Koko rajaa ei silti haluta sähköistää, ja koiran kanssa kulkeva partio on yhä rajavartioston tärkein työkalu.
"Ei ole tarpeen rakentaa uutta elektronista Berliinin muuria", kertoo Rajavartiolaitoksen järjestelmäpäällikkö Harri Ahonen.
Ahonen on mukana laitoksen monivuotisessa projektissa, jolla rajalle luodaan seuraavan sukupolven valvontajärjestelmä.
Liikuteltavien ja langattomien kameroiden sekä tunnistimien määrä lisääntyy. Laitos selvittää myös mahdollisuuksia käyttää alle 15-kiloisia miehittämättömiä lennokkeja valvonnassa.
Tänä vuonna itärajan yli on yrittänyt poikkeuksellisen paljon afganistanilaisia. Suomen puolelle heitä on päätynyt 21, mutta Venäjän rajavyöhykkeellä heitä on otettu kiinni lähes 200.
Pasi Kostamovaaran mukaan Suomeen kohdistuva paine on kasvanut itärajalla kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna.
Keinot ovat olleet monet: eräs ryhmä yritti syyskuussa ohittaa Venäjän valvontalinjan kaivamalla kuopan piikkilanka-aidan ali.
Ilmiön taustalla on tiettävästi taloudellinen ahdinko. Moskovan toreilla työskennelleet afgaanit ovat menettäneet laman takia toimeentulonsa.
Aiemmin Suomen kautta on yritetty päästä muualle Schengen-alueelle, mutta afganistanilaiset haluavat jäädä Suomeen. He ovat lähes poikkeuksetta hakeneet turvapaikkaa.
"Näyttää siltä, että Suomesta on tullut viestiä afgaaniyhteisössä, että täällä saa hyvää kohtelua", Kostamovaara sanoo. "Se vetää nuolen tähän suuntaan, jopa niin, että Baltian maiden kautta yritetään Suomeen."