perjantai 2. lokakuuta 2009
Kainuun Sanomat: Maahanmuuttajilta pitäisi edellyttää vapaaehtoistyötä
Maahanmuuttajilta pitäisi edellyttää osallistumista vapaaehtoistyöhön. Tätä mieltä on Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Leila Helaakoski.
Helaakoski yhtyy ajatukseen, jonka maahanmuuttaja Abdel-Ilah Moursad esitti viime maaliskuussa Kainuun Sanomissa. Maahanmuuttajat voisivat työskennellä saamaansa tukea vastaan, jotta he pääsisivät kiinni paikalliseen työelämään ja yhteisöön.
– Sehän olisi aivan erinomainen asia, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusta johtava Helaakoski sanoo.
Maahanmuuttajille vapaaehtoistyö olisi syrjäytymisen ehkäisemistä ja kotouttamista. Yhteisön uudet tulokkaat eivät jumittuisi kotinurkkiin ja omiin piireihinsä, vaan he säilyttäisivät otteen työntekoon, loisivat suhteita kantaväestöön ja kehittäisivät kielitaitoaan.
Maahanmuuttajat voisivat osallistua vapaaehtoistyöhön yhteisöissä ja työpaikoilla, joissa sellaista jo tehdään tai joissa sellaiselle on uutta tarvetta. Helaakoski pitää yhtenä mahdollisena kohteena kouluja, jotka monikansallistuvat vinhaa vauhtia.
Vapaaehtoistyölle on sijaa myös maahanmuuttajien vastaanotossa. Suomessa se nojaa viranomaisiin, mutta ulkomaalaisten esimerkkien perusteella neuvonta- ja perehdyttämisvastuuta voisi antaa nykyistä enemmän itse maahanmuuttajille.
Lama koventaa helposti
Kansallisuuksien luontevalle kanssakäymiselle pitäisi luoda mahdollisuuksia varsinkin nyt, kun talouslama uhkaa koventaa asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Asenneilmapiiri kiristyy helposti, kun työpaikkoja ja palveluja on jaossa entistä vähemmän.
Helaakoski korostaa, että yhteiskunta ei kehity paremmaksi rajoja sulkemalla ja ihmisiä karsinoimalla. Yhteisön ja sen jäsenten kehitys edellyttää avoimuutta ja uuden jatkuvaa oppimista.
Esimerkkinä hän mainitsee Kalifornian Piilaakson, jonka menestyksen yhtenä perustekijänä pidetään monien kulttuurien sekoitusta.
Erityisesti on pidettävä huolta nuorista, jotka asettuvat uuteen yhteiskuntaan aikuisia helpommin, kunhan he vain pääsevät koulutuksiin ja harrastuksiin. Helaakosken mukaan koko työiäkseen syrjäytyvä maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa, joten syrjäytymisen ehkäiseminen on myös säästöä.
Nyt ei rasismia
Helaakosken mielestä Pohjois-Suomessa ei ole tällä hetkellä rasismia, ei ainakaan räikeän näkyvää. Sen sijaan ennakkoluulot ja pelot elävät edelleen.
Niistä kertovat keskustelupalstat, yksittäiset herjaustapaukset ja työhönottotilanteet, joissa työnhakija syrjäytetään ulkomaalaistaustan paljastavan nimen perusteella eikä häntä kutsuta edes haastatteluun hyvistä hakupapereista huolimatta.
Helaakoski ihmettelee sitä, että monet yritykset tarvitsevat venäjää osaavia työntekijöitä, mutta ne eivät ota venäläisiä töihin. Omalta osaltaan maahanmuuttajien työllistymistä hidastaa se, että ulkomaalaisten tutkintojen hyväksyminen ei ole edennyt niin nopeasti kuin pitäisi.