Helsingin Sanomat: Ennakkoluulot maahanmuuttajakoulusta ovat totta 2.11.2009
On kahdenlaisia ennakkoluuloja, joita kohdistuu kouluun, jossa suuri osa oppilaista on maahanmuuttajataustaisia: myönteisiä ja kielteisiä.
Myönteisten ennakkoluulojen mukaan monikulttuurisessa koulussa erilaisuutta suvaitaan ja koululaiset oppivat opintojen ohessa ymmärtämään vieraita kulttuureita.
Kielteisten ennakkoluulojen mukaan erilaisten ihmisten kirjo aiheuttaa kulttuurien yhteentörmäyksiä ja huonosti suomea osaavat oppilaat hidastavat muiden opintojen etenemistä.
Seurasin viikon ajan elämää Vesalan yläasteella. Siellä joka kolmas oppilas on maahanmuuttajataustainen. Näkemäni ja kuulemani perusteella väitän, että molemmat ennakkoluulot osuvat oikeaan.
Ihonväri tai vaatetus eivät tuntuneet merkitsevän koulussa juuri mitään.
Sekä opettajat että oppilaat kertoivat, että etnisen taustan takia koulussa ei kiusata ketään. Muista syistä kyllä.
Viikon aikana huomasi alkavansa itsekin kärsiä lievästä ihonvärisokeudesta.
Ihmisten etnistä taustaa saattoi olla vaikea palauttaa enää illalla mieleen.
Ongelmatkin koulussa ovat todellisia.
Opettajat kertoivat, miten koululla ei joihinkin häirikköoppilaisiin saada lainkaan otetta. Vanhempien kanssa joudutaan asioimaan tulkin välityksellä.
Yläasteelle tulee lukioikäisiä oppilaita, jotka eivät osaa lainkaan Suomea ja joilla koulut ovat käymättä.
Jotkut eivät tunnu oppivan suomea millään. Ja kun kieli ei ala sujua, mikään muukaan oppi ei mene perille.
Turhautuneet ongelmaoppilaat riehuvat. Tilanteet voivat olla väkivaltaisia.
Suomalaislasten vanhemmat eivät tiedä, miten suhtautua lastensa somalikaverien viittauksiin kunniasäännöksistä, joiden takia entiset parhaat kaverukset eivät saisikaan pitää yhteyttä.
Viisi vierailupäivää satunnaisilla oppitunneilla antoivat lopulta kuitenkin vaikutelman melko tavallisesta yläasteesta.
Oppilaat eivät oikein jaksaneet keskittyä, pitivät meteliä ja kiroilivat liikaa. Joskus oli hiljaisempaa, mutta vain hetken.
Sellaista se muistaakseni oli myös 1990-luvun alussa.
Toinen juttu on, millaista meno olisi ollut ilman koulun erityistukia. Vesalaan kaadetaan yli 80 000 euroa tukirahaa, jolla tasoitetaan työttömyyden, perheongelmien ja kielipuolisuuden aiheuttamia kupruja vuokratalolähiössä.
Tuet kuitenkin auttavat.
"Täällä ryhmät ovat pienempiä ja opettajat ammattitaitoisia", yksi opettajista summasi. "Muutamaa ryhmää lukuun ottamatta voisin hyvin tuoda lapseni tänne opiskelemaan."
Teppo Moisio
KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN UUTISTOIMITTAJA