YLE Uutiset: Holmlund: Rikoksia tehneiden oleskeluluvat tiukemmiksi 4.1.2010
Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) ehdottaa tiukennuksia rikoksiin syyllistyneiden oleskelulupiin. Holmlund sanoo YLE Uutisten haastattelussa, että oleskeluluvan ei pitäisi jatkua automaattisesti kansalaisuushakemuksen hylkäämisen jälkeen.
- Kun kansalaisuushakemus hylätään rikollisen taustan takia, pitäisi samalla arvioida, onko myöskään edellytyksiä pysyvään oleskelulupaan, Holmlund sanoo.
Holmlund toivoo myös, että maahanmuuttajien rikoksiin puututtaisiin nykyistä hanakammin heti alkuvaiheessa.
- Mitä nopeammin pystymme puuttumaan rikoskierteeseen ja mahdollisesti karkottamaan henkilön, sitä paremmin pystymme torjumaan tämäntapaista tilannetta, Holmlund arvioi.
Sellon Prisma-tavaratalon ampujaksi epäilty Ibrahim Shkupolli oli hakenut Suomen kansalaisuutta, mutta hakemus oli evätty Suomessa tehtyjen rikosten takia. Hänen oleskelulupaansa ei kuitenkaan puututtu, koska hylätty kansalaisuushakemus ei yleensä vaikuta mitenkään maassa oleskelun jatkumiseen.
Suomessa on viimeksi kuluneina vuosina hylätty vuosittain 300 - 400 kansalaisuushakemusta. Keskeisimmät syyt hylkäämisiin ovat juuri rikollisuus ja myös kielitaidon puute. Suomesta karkotettiin vuonna 2008 yhteensä 75 henkilöä.
_____________________________________
Hyssälä: Oleskelulupien ehtojen kiristämistä pitää harkita
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan nyt on syytä keskustella siitä, millaisissa oloissa maahanmuuttajan oleskelupa voidaan peruuttaa. Hyssälän puheenvuoro liittyy kauppakeskus Sellon ampumistapaukseen, jonka takana oli oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja.
YLE Turun Radion haastattelussa Liisa Hyssälä sanoi, että oleskeluvan myöntämisen ehtojen kiristämistä pitää harkita. Ampuja oli hakenut Suomen kansalaisuutta. Kansalaisuutta ei miehelle myönnetty lukuisten rikkomusten takia, mutta oleskelulupa jatkui.
- Ei tietenkään yhden tapauksen perusteella pidä leimata mitään kansallisuutta tai maahanmuuttajia. Tämä on kuitenkin vapaa maa, ja täällä saa keskustella avoimesti, Hyssälä toteaa.
Pääministeri Matti Vanhanen arvioi aiemmin, että Espoon joukkomurhassa on piirteitä, joita hallituksen täytyy pohtia.
_____________________________________________
Thors korostaa kokonaisharkintaa karkotuspäätöksissä
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) muistuttaa, että karkotusasioissa täytyy aina harkita kokonaisuutta. Thors sanoo YLE Uutisten haastattelussa, että laki antaa jo tarpeeksi mahdollisuuksia karkottaa rikoksentekijä.
Lain mukaan henkilö voidaan karkottaa Suomesta, jos hän syyllistyy toistuviin rikoksiin tai rikokseen, josta tuomitaan vähintään vuosi vankeutta.
- Edellytykset ovat jo verraten väljiä. Päätöstä tehtäessä on tärkeää muistaa kokonaisharkinta. Onko henkilö töissä, onko hänellä lapsia Suomessa, miten kauan henkilö on Suomessa oleskellut? Thors luettelee.
Hänen mielestään kielteinen kansalaisuuspäätös ei myöskään voi automaattisesti johtaa oleskeluluvan epäämiseen.
- Kansalaisuus voi jäädä saamatta liikennerikkomustenkin takia. Ei kai kukaan sitä sentään pidä karkotusperusteena, Thors oudoksuu.
Thorsin mukaan on kuitenkin tärkeää pohtia, miten tieto kulkisi viranomaisten välillä nykyistä paremmin, jotta kokonaisharkinnassa voidaan ottaa huomioon kaikki mahdollinen.
______________________________________________
Tiedote: Ministeri Thors: Karkottamispäätökset tehdään kokonaisharkinnan pohjalta
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on järkyttynyt viime viikon Espoon tragediasta. Tapauksen yhteydessä on nostettu esiin, olisiko ampuja voitu karkottaa Suomesta hänen tekemiensä rikosten perusteella. Ministeri Thorsin mukaan ulkomaalaisen karkottamispäätökset tehdään aina kokonaisharkinnan pohjalta.
- Ulkomaalaislain mukaan kokonaisharkinnassa huomioidaan tehdyt rikokset, maassa oleskelun pituus, henkilön perhe-elämä Suomessa ja muun muassa työssä käynti tai opiskelu Suomessa. Harkinnassa huomioidaan karkotettavan henkilön kokonaistilanne ja päätös tehdään tämän harkinnan perusteella, ministeri Thors sanoo. - Viime kädessä hallinto-oikeus ratkaisee karkottamisen, ministeri toteaa.
Ministeri Thorsin mukaan ulkomaalaislakiin ei ole ollut suunnitteilla muutoksia ulkomaalaisen karkottamisen osalta. - Tämän prosessin yhteydessä pitää kuitenkin selvittää, onko esimerkiksi viranomaisten tiedonkulussa karkottamisasioissa tarkentamisen tarvetta, ministeri sanoo.
Ministeri Thorsin mielestä lähestymiskiellon saaneet pitäisi ohjata tehokkaasti saamaan apua. - Kaikki toimenpiteet, joilla lähestymiskiellon toimivuutta tehostetaan, ovat tärkeitä. Lähestymiskiellon rikkomisesta saatu rangaistus otetaan huomioon karkottamispäätöstä tehtäessä osana kokonaisharkintaa, ministeri Thors korostaa.
Maahanmuuttovirasto tekee karkottamispäätöksen poliisin esityksestä. Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Maahanmuuttoviraston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.