Aamulehti, Asiat-liite/Kirsi Hölttä: Puhuttaisiinko tosiasioista? 28.3.2010
Suomi on Euroopan avokätisin sosiaaliturvan maksaja, mutta pohjoiset naapurimme vetävät selvästi enemmän turvapaikanhakijoita. Asiat etsi vastauksia suomalaisia puhuttaviin kysymyksiin.
Koko Suomi puhuu nyt siitä, miten maahanmuutosta saa puhua. Numerot kertovat, että oikeasti meidän pitäisi puhua maahanmuuton mahdollisuuksista ja ongelmista ja ennen kaikkea siitä, miten ongelmat ratkaistaan.
Palataan peruskysymyksiin.
Keitä maahanmuuttajat ovat?
Suomessa asui viime vuonna yli 155 000 ulkomaan kansalaista. Sen lisäksi täällä asuu paljon muualta tulleita, vuosien saatossa Suomen kansalaisuuden saaneita. Vieraskielisiä Suomessa asuu reilut 200 000.
Nopeimmin vieraskielisistä väestöryhmistä kasvoivat toissa vuonna venäjän-, viron- ja somalinkieliset ryhmät. Venäjänkielisiä meillä asuu jo yli 50 000. Ensimmäinen venäjänkielinen kansanedustaja valittaneen Arkadianmäelle ensi vuosikymmenellä.
Suomessa on nyt kuusi kertaa enemmän maahanmuuttajia kuin 1990-luvun alussa. Talous yskii, työttömyys oli helmikuussa 9,2 prosenttia.
Vievätkö maahanmuuttajat kantaväestön työpaikat? Miten käy työehtojen?
Laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että prosentin lisäys maahanmuuttajien osuudessa koko työvoimassa on johtanut keskimäärin prosentin muutokseen kantaväestön työllisyydessä ja palkoissa. Pientä muutosta on ollut niin kielteiseen kuin myönteiseen suuntaan.
Ongelmallista tutkimuksissa on, ettei maahanmuuton suhde kantaväestön työllisyyteen tai palkkoihin ole varma. Niihin vaikuttavat myös muun muassa talouden suhdanteet.
Julkisuudessa esiintyy usein tieto, että maahanmuuttajien työttömyysprosentti on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Tuoreita lukuja ei ole.
Eikä työ niinkään suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa hierrä. Nettikeskusteluissa puhutaan eläteistä.
Mitä turvapaikanhakijat meille oikein maksavat?
Suurin osa turvapaikanhakijoista on tavallisissa vastaanottokeskuksissa asuvia aikuisia. Toissa vuonna vastaanottokeskuksessa asuvan hakijan vastaanotto maksoi vuodessa 14 900 euroa. Ryhmäkotiin majoitettavasta, ilman huoltajaa tulleesta alaikäisestä kustannus oli 49 700 euroa.
Vastaanotto on tietysti vain murto-osa kustannuksista. Päälle tulee koko hakuprosessin hinta. Ja oppivelvollisuusikäisten koulunkäynti. Ja niin edelleen.
Kustannuksiin liittyy olennaisesti termi taakanjako. Valtaosan maailman pakolaisista majoittavat edelleen kehitysmaat.
Viranomaiset ovat todenneet, että erityisesti toisen EU-maan, esimerkiksi Bulgarian kansalaisia pyrkii Suomeen muuta Eurooppaa avokätisempien sosiaalietuuksien perässä. Niitä onkin leikattu.
Kuinka suuri houkutin suomalainen sosiaaliturva on?
Euroopassa suhteessa asukaslukuun eniten turvapaikkahakemuksia saa Malta. Syy on sijainti, ei sosiaaliturva.
Raha ei ratkaise pohjoismaisessa vertailussakaan.
Esimerkiksi Ruotsissa turvapaikanhakija sai toissa vuonna tukea 7 euroa päivältä. Suomessa summa oli vielä tuolloin yli 12 euroa. Ruotsista haki turvapaikkaa noin 24 000 hakijaa, Suomesta 4 000.
Onko Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistunut?
Tiedotusvälineet käyttävät usein määrettä virta, kun kerromme Eurooppaan pyrkivistä.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä nelinkertaistui vuodesta 2007. Yhtä vähän turvapaikanhakijoita on tosin tällä vuosikymmenellä ollut vain vuonna 2001. Enimmäkseen hakijoiden määrä on liikkunut kolmesta neljääntuhanteen.
Hakijoiden määrä on sidoksissa kriiseihin maailmalla. Viime vuonna heitä oli kuusi tuhatta. Siitä ei voida ennustaa, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaisi jatkuvasti.
Suomeen tulijoiden määrä kasvaa toista kautta. Turvapaikan saaneet haluavat yhdistää perheensä.
Onko yksin tulevista alaikäisistä, niin sanotuista ankkurilapsista, tulossa väylä laittomalle maahanmuutolle?
Suomeen tuli viime vuonna yksin noin 550 lasta. Käytännössä kaikki oleskelulupaa hakevat lapset saavat sen. Kaikki haluavat perheensä tänne.
Suurin osa lapsista tulee Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Siellä perheet ovat suurempia kuin Suomessa. Maahanmuuttoviraston näppituntuma on, että jokainen lapsi tuo mukanaan keskimäärin viidestä kuuteen perheenjäsentä. On myös tapauksia, joissa perheenjäseniä on ollut yli kymmenen.
Kaiken kaikkiaan neljän viime kuukauden aikana yksin somalit ovat jättäneet noin 1 200 perheen yhdistämistä koskevaa hakemusta. Hakemuksia ennakoidaan tulevan tänä vuonna kuutisentuhatta.
Perheside ei takaa automaattisesti oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna 951 somalia koskevaa päästöstä. Niistä kielteisiä oli 417.
Lapsihakijoista on kohistu muutenkin.
Kuinka moni alaikäisistä turvapaikanhakijoista edes on oikeasti alaikäinen?
Poliisi pyysi viime vuoden tammi-heinäkuussa 89 turvapaikanhakijan iän määrittämistä. Lääketieteellisessä arviossa 58 hakijaa osoittautui täysi-ikäisiksi.
Tätä ennen lääketieteellisiä iän määrityksiä on tehty kaikkiaan vain muutamia kymmeniä. Tuloksia ei ole tilastoitu.
Turvapaikanhakijoista monet tulevat alueilta, joissa on sodittu vuosia. Kirjanpito väestöstä on puutteellista tai sitä ei ole lainkaan. Osa turvapaikanhakijoista ei ehkä edes tiedä syntymäaikaansa.
Lähteet: Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Pentti Sorsa, ylitarkastaja, Maahanmuuttovirasto, Esko Repo, turvapaikkayksikön johtaja, Maahanmuuttovirasto, Sirkku Päivärinne, maahanmuuttojohtaja, sisäministeriö, Salla Konsti, ylitarkastaja, sisäministeriö, Perttu Salmenhaara, tutkija, tohtoriopiskelija Helsingin yliopisto, Aku Alanen, yliaktuaari, Tilastokeskus
FAKTA
Tästä puhutaan
Maahanmuuttaja: Yleiskäsite, joka tarkoittaa kaikkia eri perustein maasta toiseen muuttavia.
Työperäinen maahanmuuttaja: Muuttaja, jolle on Suomessa valmiin työpaikka.
Turvapaikanhakija: Ihminen, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta.
Pakolainen: Ihminen, jolle valtio on antanut turvapaikan, koska tällä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi mm. rodun, uskonnon, kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR voi todeta pakolaisaseman.