Helsingin Sanomat: Sdp asettaa työmarkkinoilla etusijalle Suomessa jo asuvat työttömät 21.5.2010
Ulkomaalaisten viiden vuoden pituinen työlupa vastatuulessa
Sdp:n maahanmuuttokeskustelun neljä vaihetta
Hallituspuolueetkin jarruttelevat työlupa-ajan pidentämistä
Verkkosanomat: Satonen SDP:lle: On valvottava työehtoja, ei tehtävä raja-aitoja
Arto Satosen blogi: Ei tehdä raja-aitoja vaan valvotaan maahanmuuttavien työehtoja
Sdp haluaa, että työperäisen maahanmuuton on jatkossakin perustuttava Suomen työtilanteeseen ja työvoiman tarpeeseen. Sdp ihmettelee, miksi työperäisen maahanmuuton linjaa muutetaan juuri nyt, kun Suomessa on ankara työttömyys.
Nykyisin työvoimaviranomaiset voivat estää EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tulon Suomen työmarkkinoille, jos Suomessa on samalla alalla työtä vailla olevia.
"Nykyistä hallittua linjaa pitää jatkaa, mutta nyt hallitus on löysentämässä linjaa. Se on väärä johtopäätös tässä ajassa", sanoo kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, joka vetää Sdp:n maahanmuuttopoliittista työryhmää.
Työryhmä sai juuri valmiiksi väliraporttinsa, joka keskittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Maahanmuuttopuheillaan hämmästystä herättänyt puolue yrittää nyt sanoa jäsentyneemmin sen, missä puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma veti mutkat suoraksi: Suomessa jo asuvien työllistyminen tulee ensin.
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta siinäkin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, Feldt-Ranta sanoo.
Hallitus aikoo poistaa EU:n ulkopuolisiin työntekijöihin liittyvän työlupaharkinnan ja pidentää samalla työluvan pituuden vuodesta viiteen vuoteen. Sdp:n vastustama ehdotus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Feldt-Rannan mukaan raportin toinen iso poliittinen viesti on se, että Sdp haluaa estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisen Suomeen. Raportissa esitetään lukuisia toimia, joilla työmarkkinoita valvottaisiin tiukemmin juuri ulkomaisten työntekijöiden työehtojen osalta.
"Me emme ole niin sinisilmäisiä, että uskoisimme sen hoituvan pelkällä hyvällä tahdolla", Feldt-Ranta sanoo.
Sdp vaatii lisää resursseja keskusrikospoliisille, ulkomaalaistarkastajille ja verottajalle, jonka pitäisi perustaa erityinen harmaan talouden selvityskeskus. Lisäksi muun muassa ulkomaisen vuokratyövoiman käytöstä pitäisi tehdä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaisille.
Feldt-Ranta näkee selvän poliittisen eron Sdp:n ja päähallituspuolueiden välillä.
"Kokoomus ja keskusta sitä hiljaisesti myötäillen hyväksyvät työvoiman riiston, joka hyödyttää elinkeinoelämää ja yksittäisten yritysten voitontavoittelua. Suomeen saa syntyä villit vapaat työmarkkinat, joissa työntekijä on mahdollisimman halpa tuotannontekijä."
"Kaikki puhuvat siitä, että Suomi tarvitsee osaajia. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kärkikymmenikössä on linja-autonkuljettajia, keittäjiä ja muita perinteisiä matalapalkka-aloja, joilla nyt on korkea työttömyys. On pakko kysyä, miksi on edullisempaa tuoda muualta työvoimaa kuin työllistää täällä olevia."
Feldt-Ranta ei suostu uskomaan, että taantuman aikana Suomeen syntyneessä työttömien joukossa kaikki olisivat sellaisia, että heistä ei enää olisi kotimaisille työmarkkinoille.
"Ihmetellään, kun suomalainen ammattimies ei suostu esimerkiksi ottamaan duunia, jossa 20 vuoden työkokemuksen jälkeen tarjotaan aloittelijan palkkaa ilman ylityö- ja lomakorvauksia. Kyse on siitä, että tarjolla on surkeita työsuhteita ja paljon väärinkäytöksiä. Toki on myös työnantajia, jotka hoitavat asiansa, mutta kumpaakaan ei pidä yleistää koko totuudeksi."
Ennen kesää Sdp julkistaa kotouttamiseen ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvät linjauksensa. Maahanmuuttoraporttia ei käsitellä viikon päästä puoluekokouksessa, mutta aihe nousee takuuvarmasti kokouspuheisiin.
Kuvateksti:
Kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan mukaan maahanmuuton volyymit ovat vielä niin vaatimattomat, että ongelmat olisivat nyt korjattavissa, jos hallitus niin haluaisi.
---
Ulkomaalaisten viiden vuoden pituinen työlupa vastatuulessa
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työluvat eivät ole pitenemässä viiteen vuoteen kerrallaan, vaikka hallitus on näin ehdottanut eduskunnan käsittelyssä olevassa lainmuutoksessa.
Eduskunnassa on halua pitää työluvan pituus valvontasyistä edelleen yhdessä vuodessa kerrallaan.
Muuten työlupakäytäntöön on tulossa isoja muutoksia 2011 loppupuolella. Silloin poistuu työlupien niin sanottu saatavuusharkinta, eli työvoimaviranomaiset eivät voi estää EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa tulemasta työmarkkinoille, vaikka Suomessa olisi samalla alalla työttömiä.
Saatavuusharkinnan poistaminen on vaikea pala erityisesti sosiaalidemokraateille, joiden työperäistä maahanmuuttoa koskeva linjapaperi valmistui tällä viikolla.
Sdp vastustaa työlupaharkinnan poistamista. Puolueen mielestä työperäisen maahanmuuton linjaa ei pidä muuttaa nyt, kun maassa on satoja tuhansia työttömiä, vaan Suomessa asuvat työttömät pitää työllistää ensin.
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta silloin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, sanoo linjapaperin valmistelusta vastannut Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.
Sdp:n maahanmuuttopuheet ovat herättäneet hämmennystä. Feldt-Rannan mukaan Sdp:n päätavoite on estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen, ja linjauksessa esitetäänkin lisää resursseja viranomaisille, jotta työehtojen valvonta tehostuisi.
Feldt-Rannan mielestä hallituspuolueet hyväksyvät nyt työvoiman riiston ja villien työmarkkinoiden syntymisen.
Sdp lisäisi työehtoja ja -oloja tarkastavien ulkomaalaistarkastajien määrää ja perustaisi erityisen harmaan talouden selvityskeskuksen verohallintoon. Sdp ehdottaa, että ulkomaisten työvoimanvuokrausyritysten pitäisi tehdä ennakkoilmoitus viranomaisille Suomeen lähettämistään työntekijöistä. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi verottaa Suomessa, oli heidän työnantajallaan täällä toimipaikka tai ei.
Sdp ehdottaa myös kanneoikeutta ammattiliitoille, jotta Suomeen töihin tulevan ei tarvitse itse olla aktiivinen, jos hänen työehtojaan poljetaan. Nykyisin ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan, jotta se voisi nostaa kanteen oikeudessa.
---
Sdp:n maahanmuuttokeskustelun neljä vaihetta
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa huhtikuussa, että työperäistä maahanmuuttoa ei pidä lisätä. "Jos me otamme tänne ulkoa paljon ihmisiä samaan aikaan, kun työttömyys on huippukorkea, tarkoittaa se, että he vievät työt suomalaisilta, tekevät heistä työttömiä."
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) piti puheita vastenmielisinä. Sdp:n leirissä Heinäluomaa hämmästelivät muun muassa Liisa Jaakonsaari ja Tarja Filatov.
Maaliskuussa Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen tiivisti maahanmuuttopolitiikkalinjauksen iskulauseeseen "Maassa maan tavalla".
Urpilainen käytti lausetta puhuessaan siitä, että Suomessa on tehtävä työtä suomalaisilla työehdoilla.
Perussuomalaiset riemastuivat käyttäneensä samaa maan tapaan vetoamista jo paljon aikaisemmin.
Urpilaista muistutettiin, että lause jatkuu: "Maassa maan tavalla - tai maasta pois."
Tiukkaa maahanmuuttolinjaa eduskunnassa edustaa Sdp:n kansanedustaja, entinen sisäministeri Kari Rajamäki, joka on moittinut hallituksen maahanmuuttopolitiikan nykyistä "humaanin puolen korostamista ja linjattomuutta".
Vastapainoksi Sdp:n sisällä on paljon niitä, joiden mielestä sosialidemokratia on maailmanlaajuinen solidaarisuusliike, jonka on oltava köyhien ja sorrettujen puolella.
Työvoiman vapaata liikkuvuutta on vastustettu Sdp:lle läheisessä ammattiyhdistysliikkeessä. SAK kampanjoi Viron EU-jäsenyyden kynnyksellä 2004 voimakkaasti sen puolesta, että Suomi rajoittaisi uusien jäsenmaiden työntekijöiden tuloa Suomeen.
Lopputuloksena oli toivotun viiden vuoden siirtymäajan sijaan kahden vuoden siirtymäaika. Se ei estänyt palveluiden vapaata liikkumista, mikä johti vilkkaisiin vuokratyömarkkinoihin Virosta Suomeen.
---
Hallituspuolueetkin jarruttelevat työlupa-ajan pidentämistä
Hallituksen esitys ei miellytä kaikkia myöskään keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmissä. Erityisesti vastustusta nostaa hallituksen esitys siitä, että EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät saisivat jatkossa työlupansa viideksi vuodeksi kerrallaan.
Nykyisin luvan voi saada vain vuodeksi kerrallaan. Asiaan liittyvä lainmuutos on eduskunnassa hallintovaliokunnan käsittelyssä, eikä valiokunta ole innostunut työlupa-ajan pidentämisestä.
Ideana on lähinnä se, että kun työntekijä vuoden jälkeen menee hakemaan jatkoa työluvalleen, viranomaisilla on edes jonkinlainen mahdollisuus selvittää, onko hänen työpaikkansa asiallinen. Jos lupa-aika pitenee viiteen vuoteen, työehtojen rikkeisiin on mahdoton puuttua tehokkaasti.
Työluvan pysyminen vuoden pituisena on osavoitto Sdp:lle. Muuten työlupabyrokratiaa puretaan hallituksen esityksen mukaisesti, eli työvoimaviranomaiset eivät voi enää jatkossa estää työlupaa, vaikka Suomessa olisi samalla alalla työttömiä.