Iltalehti, pääkirjoitus: Maahanmuutossa irti äärikannoista 22.5.2010
Kerjäläiset on velvoitettava osallistumaan Suomi-valmennukseen ja työhön.
Äärikannat ovat korostuneet maahanmuuttokeskustelussa. Toisella laidalla on rannatonta idealismia, toisella räikeää rasismia. Tässäkin kannattaisi kulkea keskitietä.
Idealismin ja naivismin raja tuntuu joskus hämärtyneen. Ovatko Suomeen tulleiden romanikerjäläisten innokkaimmat tukijat edes käyneet silmät auki kehitysmaiden hökkelialueilla? Ei maailman tai edes Euroopan köyhyyttä poisteta sillä, että Helsingin tai edes koko Suomen veronmaksajat tarjoavat joillekin tulijoille suhteellisen siedettävät, vastikkeettomat olot.
Rasismi on yhtä tuomittavaa. Omasta näkökulmastaan kerjäläiset toimivat sitä paitsi rationaalisesti. Kuten Keniasta tänne pistäytynyt toimittaja muistutti HS:n viikkolehdessä, köyhissä maissa on totuttu kovaan taisteluun olemassaolosta.
Tärkeintä on lieventää kurjuutta tulijoiden lähtömaissa. Tarvitaan väestönkasvun hillintää, koulutusta, korruption kitkemistä ja väkivaltaisuuksien sekä vihan lopettamista. Tulokset näissä asioissa eivät kuitenkaan kypsy nopeasti.
Suopeaa suhtautumista kerjäläisiin on perusteltu sillä, että monissa muissa länsimaissa ongelmat ovat pahempia. Onko meidän tässäkin oltava mallioppilas? Jopa leppoisina pidetyt tanskalaiset ovat tiukentaneet otetta maahanmuuton epäkohtiin.
Niin EU-maista kuin muualta tuleville on järjestettävä valmennusta Suomen oloihin ja ennen muuta töitä. Molempiin osallistumisen on oltava sosiaalisten etuuksien ehto.
On toki vaikea järjestää kieli- ja usein jopa lukutaidottomille tulijoille töitä koneistetussa Suomessa. Verovaroja kannattaa käyttää silti ennemmin siihen kuin toimettomuuden ja kerjäämisen vaalimiseen. Puhe "paskaduuneista" tuo ääniä perussuomalaisille.
Kerjääminen ja muu irtolaisuus on ollut Suomessa kiellettyä vuosisatoja. Tähän palaaminen olisi viesti saapumista harkitseville ja tarjoaisi keinon puuttua räikeimpiin ilmiöihin. Suomessa on tyhjentyviä varuskuntia, sairaaloita ja muita rakennuksia, joihin voi perustaa kerjäläisten koulutuskeskuksia.
Työperäisestä maahanmuutosta on karsittava turhaa byrokratiaa. Yksittäisissä tapauksissa ei esimerkiksi voi selvittää aidosti, onko johonkin tehtävään löydettävissä jostakin suomalainen työtön.