keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Kansan Uutiset: Eläkeläiset ry muokkasi asenteita maahanmuuttajia kohtaan

Kansan Uutiset: Eläkeläiset ry muokkasi asenteita maahanmuuttajia kohtaan 19.5.2010

Eläkeläiset ry:n Yhdessä hanke osoitti, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan voivat muuttua suvaitsevaisemmiksi, mutta ne muuttuvat toimimalla. Pelkkä puhe ei riitä.

– Tärkeää on, että ei toimita maahanmuuttajien puolesta, vaan heidän kanssaan, sanoo Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hankkeen koordinaattori Eva Rönkkö kolme vuotta kestäneen hankkeen tuloksista.

Rönkkö lopettelee parhaillaan hanketta, jonka keskeisenä tavoitteena oli tukea ikämaahanmuuttajien kotouttamista ja samalla vaikuttaa kantaväestön asenteisiin monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Hankkeen kypsyttely alkoi jo seitsemän vuotta sitten, kun järjestön edustajakokous hyväksyi kannanoton, jossa tähdennettiin suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta.

Yhdessä-hankkeessa suunniteltiin Rönkön mukaan sekä arkielämän virkistystoimintaa että edunvalvontaa, ei vähemmistöryhmän puolesta, vaan sen kanssa yhdessä.

– Yleensä maahanmuuttajat ovat kohteita, heille tehdään projekteja, mutta he eivät itse pääse vaikuttamaan toimintaan. Maahanmuuttajat eivät yleensä tunne suomalaista järjestökenttää. Lisäksi muuttokokemus tekee ihmisestä haavoittuvamman aikaisemmassa vaiheessa kuin suomalaisista ikäihmisistä. Luottamuksen syntyminen on kaikkien oleellisinta tällaisen projektin syntymisessä ja toteuttamisessa.

– Sekä kantaväestössä että paluumuuttajissa on monenlaisia ennakkoluuloja, epäilyksiä ja jopa pelkoja toisiaan kohtaan. Niitä tuli esille myös Yhdessä-hankkeen alkuvaiheessa, eikä kaikista ole varmasti päästy irti sen aikanakaan. Jotkut virkamiehetkin olivat vuonna 2006 vilpittömästi hämmästyneitä, että Eläkeläiset ry oli lähdössä yhteistyöhön maahanmuuttajien kanssa.

Hankkeeseen osallistui maahanmuuttajia ja Eläkeläiset ry:n jäseniä lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta toiminnasta saatuja kokemuksia vietiin myös muualle maahan ja yhteistyökokeiluja tehtiin muun muassa Varsinais-Suomessa ja Lahdessa. Nauvossa pidetyn leirin jälkeen syntyi Varsinais-Suomeen ensimmäinen monikulttuurinen eläkeläisyhdistys, Daisy Eläkeläiset ry.

Metsäretket suosituimpia

Hanke järjesti monikulttuurisia leirejä, kerhoja ja muita kohtaamista, joihin Eläkeläiset ry:n jäsenten kanssa osallistui kolmen vuoden aikana lähes 200 ikääntynyttä maahanmuuttajaa, lähinnä inkeriläisiä paluumuuttajia sekä yli 55-vuotiaita pakolaisia, eniten somalialaisia, mutta myös kurdeja ja afgaaneja.

Suosituinta toimintaa olivat metsäretket, koska varsinkaan afrikkalaiset ja aasialaiset maahanmuuttajat eivät yleensä tunne suomalaista metsää.

– Kyseltiin, saako mennä, eikö kukaan ammu. Pelättiin susia. Mutta toisaalta paluumuuttajilla oli kopat täynnä sieniä metsästä palattaessa, Rönkkö kertoo.

– Kävimme myös museoissa. Ne kiinnostavat suomalaisiakin ikäihmisiä. Maahanmuuttajat eivät osaa niitä etsiä. Niissä koettiin samanlaisuutta. Esimerkiksi jokin pieni esine Pekka Halosen kotimuseossa saattoi olla samanlainen kuin Somaliassa. Syntyi yhteisiä kokemuksia ja kertomuksia.

Hyvänä toimintamuotona Eva Rönkkö nostaa esille myös liikunnan, koska siinä ei tarvita kieltä. Esimerkiksi Kontulan jumppakerhossa kävi sitkeästi joka kerta yksi vanhempi somalialainen, jolla ei ollut mitään yhteistä kieltä muiden kanssa.

– Jos oli kerrottava jokin tarpeellinen tieto, piti soittaa hänen tyttärelleen. Lopussa hän oli laatinut itselleen oman venyttelyohjelman ja keppijumppaohjelman – katsomalla, matkimalla ja osallistumalla, Rönkkö sanoo.