Vartti: Lisärahaa maahanmuuttajakouluihin 5.5.2010
Pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät valtion peruskouluille jakamaa lisärahaa eri tavoin. Vantaa muuttaa luokkakokoja, Espoo panostaa tukea tarvitseviin oppilaisiin ja Helsinki kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.
Vantaa jakaa varat tasan kaikkien koulujen kesken luokkakokojen pienentämiseen. Peruskouluihin syntyy 45 uutta luokkaa, jolloin luokassa on keskimäärin yksi oppilas vähemmän kuin tähän asti.
- Luokista pyritään muodostamaan tasapainoisia niin, ettei kaikkia samalla tavalla lahjakkaita tai vilkkaita tai äidinkieleltään vähemmistöön kuuluvia oppilaita sijoiteta samaan luokkaan, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Aina eivät tilat salli luokkakokojen pienentämistä koulussa. Silloin opetuksen tueksi tulee toinen opettaja niin, että luokka voidaan jakaa kahteen ryhmään joidenkin oppituntien ajaksi.
Espoossa lisärahaa käytetään toisin. Kukin koulu perustelee ja hakee lisärahaa erikseen oman tilanteensa mukaan. Luokkia ei olla pienentämässä.
- Luokkaopetuksen ongelma on, ettei tiedetä, tuleeko rahaa ensi vuonna. Jos luokkia jaetaan ja palkataan opettaja, voi edessä olla uusjako myöhemmin, toteaa Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen.
Espoo palkkaa 25–30 uutta opettajaa. He toimivat resurssiopettajina joko samassa luokassa toisen opettajan kanssa tai jaetun ryhmän kanssa erikseen. Lisävoimaa myönnetään kouluille, joissa on paljon erityistä tukevia tarvitsevia lapsia sekä kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.
Helsingissä rahaa kohdennetaan kouluille, joissa on paljon oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Lisätuen määrä vastaa eri kouluissa 1–3 opettajan työpanosta viikossa. Opettajat toimivat Espoon tavoin resurssiopettajina.
- Ongelma on se, että rahaa jaetaan vain vuodeksi kerallaan ja kesken vuoden. Tulevaisuus jää avoimeksi, kritisoi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.