Savon Sanomat, pääkirjoitus: Lakiehdotus on runnottava läpi 4.7.2010
Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen kerjäläisistä, joiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Suurimmat paineet kohdistuvat pääkaupunkiseudulle, mutta muualta tulleet kerjäläiset ovat olleet tuttu näky myös monilla muilla suomalaisilla paikkakunnilla. Tiukentuneet asenteet ilmenevät Savon Sanomien ja viiden muun maakuntalehden tekemästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti Taloustutkimus (SS 3.7.).
Reilu enemmistö vastaajista haluaisi kieltää kerjäämisen lailla. Kyselyn tulos ei ole yllätys. Pääasiasta Romaniasta Suomeen ja moniin muihin maihin rantautuneet kerjäläiset ovat herättäneet kansalaisissa ärtymystä ja jopa pelkoa. Se johtuu muun muassa siitä, että osa kerjäläisistä on käyttäytynyt kadunmiehiä ja -naisia kohtaan aggressiivisesti. Poliisi on lisäksi epäillyt, että osa vierasmaalaisista on syyllistynyt Suomessa omaisuusrikoksiin.
Viranomaisten mukaan kerjäläisten tulo Suomeen on organisoitua, ja sillä lienee selkeä taloudellinen päämäärä. Poliisi epäilee, että ainakin osa kaduilta kerätyistä varoista menee rikollisten taskuun.
Kerjääminen levisi tavallaan käsiin, kun Schengenin sopimus tuli voimaan. Vapaa liikkuvuus Schengen-maissa mahdollistaa kerjäläisarmeijoiden lähettämisen esimerkiksi Suomeen. Köyhillä kerjäläisillä itsellään ei ole rahaa matkustaa. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus lienee merkittävin rahoittaja ja samalla taloudellisen hyödyn saaja.
Yksi hyvin kyseenalainen piirre kerjäläisten toiminnassa on se, että rahaa pyytävät myös alaikäiset lapset. He eivät tee sitä vapaaehtoisesti, vaan poliisi epäilee, että joku taho käskee heidät kerjuulle. Niin lasten kuin aikuisten toimintaan liittyy erilaisia lieveilmiöitä. Niistä syntyy häiriöitä julkisilla paikoilla.
Kerjäläisarmeijoiden kokoamisessa on selkeästi ihmiskaupan piirteitä. Joku taho kokoaa määrätyn porukan, kuljettaa sen vieraaseen maahan ja ohjaa sitten katujen varsille. Kun kerjäläisillä ei ole rahaa yöpymiseen, he ovat perustaneet usein väliaikaisia telttakylän tapaisia asumuksia. Siitä on syntynyt erimielisyyksiä kuntien viranomaisten kanssa.
Kyselytutkimuksen tulos tukee sisäministeriön työryhmän tänä vuonna valmistuneen selvityksen sanomaa. Siinä kerjääminen julkisella paikalla esitetään kiellettäväksi järjestyslailla. Työryhmä esittää selvitettäväksi myös, tulisiko kerjäämisen organisointi kieltää.
Työryhmä ehdottaa harkittavaksi, tulisiko luvaton leiriytyminen kieltää lailla. Lopullinen esitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä. On oikein, että ministeriö on tarttunut kerjäämisilmiöön ja ajaa parhaillaan kerjäämisen kieltävää lakia. Kerjäämiseen liittyy niin paljon kielteisiä ilmiöitä, että toiminta tulisi kieltää lailla.