Keskisuomalainen: Islam, tuo tosi mukava uskonto 9.8.2010
Muslimeilta kysyttiin, että miksi kannattaisi vaihtaa kolmiyhteinen Jumala yhteen Allahiin
Aina vaan tulee niitä ikäviä uutisia islamista. On jos jonkinlaista uskonsoturia, naisten ympärileikkauksia, ikävää sharia-lakia ja käsittämätöntä vääntöä siitä, saako joku käyttää silmät peittävää kaapua vai ei.
Voisiko asia olla jotenkin toisin? Voisimmeko ryhtyä talkoisiin parjatun uskonnon kirkastamiseksi? Kysymys oli yksinkertainen: Mitä hyvää on islamissa?
Kuumalinja yläkertaan
Helsinkiläinen Sauli Ingman vastaa puhelimeensa makeasti haukotellen, kun kello käy kymmentä. Ingman on noussut muiden uskonveljiensä tavoin tänä aamuna klo 03 rukoilemaan. Sen jälkeen hän on mennyt takaisin nukkumaan.
-Islam tekee ihmisen onnelliseksi, antaa sellaisen tyytyväisyyden tunteen, kun kokee, että on suoraan yhteydessä koko maailmankaikkeuden herraan, Ingman vastaa.
Sauli Ingman löysi islamin vuonna 1975 tutustuttuaan Turkin historiaan. Tapakristitty jäi koukkuun. Sen jälkeen hän on rukoillut pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta viisi kertaa päivässä ja paastonnut Ramadanin aikaan, kuten kunnon muslimin pitääkin.
-Pyhiinvaellukselle Mekkaan saatan lähteä jo tänä vuonna, jos saan sen järjestymään. Se on kuukauden reissu ja tulee maksamaan noin 2000 euroa, Ingman tietää.
Ingmanilla on muslimeille tarkoitettu kompassi, joka näyttää aina tarkasti oikean rukoussuunnan Mekkaan - näin varmistetaan, että rukoukset osuvat kohdalleen. Päivittäiset rukousajat hän tarkistaa internetistä, jossa on laskettu rukousaikakalenteri minuutin tarkkuudella viidelle miljoonalle paikkakunnalle ympäri maailmaa.
Kristinuskon epämuodolliseen "levolle lasken Luojani" -hommeliin tämä kaikki kuulostaa hivenen monimutkaiselta ja työläältä.
-Siltä se tietysti saattaa tuntua, mutta rukoushetkethän ovat monesti vain järjestelykysymyksiä. Tietyllä tapaa islamissa viehättikin aikoinaan juuri sen vaativuus. Muslimin pitää tehdä itsekin jotain uskontonsa eteen eikä vain olla, Ingman huomauttaa.
Lupa olla kotona
Herra ingman ei ole yksin; islaminuskoisia lasketaan olevan Suomessa nyt noin 40 000. Vaikka määrä on 30-kertainen vuoteen 1990 verrattuna, on kyseessä yhä melko pieni vähemmistö - esimerkiksi suomenruotsalaisia on lähes kymmenkertainen määrä.
Islamiin kääntyneet suomalaiset kelpaavat jo suomalaiseen kaunokirjallisuuteenkin.
Esimerkiksi Anja Snellman kuvaa uudessa parvekejumalat-romaanissaan länsimaiseen arvotyhjiöön ja egoismiin kyllästynyttä naista, joka valitsee kaikki muut elämäntavat kokeiltuaan ohjenuorakseen mystisen islamin. Hänestä tulee fundamentalisti, joka kavaltaa uskonsisarensa.
Suurin osa suomalaisista muslimeista elää kuitenkin ihan tavallista elämää, kaukana islamin radikaaleista tulkinnoista. Niin kuin nyt vaikka Lahtelainen Yildirim Kubra. Hänkin on noussut tänä aamuna klo 03 rukoilemaan.
-Islamissa on kaikki hyvää. On paljon parempi, että on yksi Jumala, kuin pyhä kolminaisuus. Eihän se nyt voi olla niin, kolme asiaa on samassa. Se on ihan hassu ajatus, Kubra ihmettelee.
Kubrasta tuli muslimi vuonna 1996, kun hän avioitui turkkilaisen miehen kanssa - tässä mielessä hän on suomessa tyypillinen tapaus. Kubraa viehättää islamissa se tietty selvärajaisuus, jonka siitä elämälleen saa.
-Rukoushetket jaksottavat päivää. Siinä tulee kaiken kiireen keskellä ajateltua muutakin kuin niitä maallisia juttuja, Kubra huomauttaa. Kubran mielestä islam ei alista naisia sen enempää kuin kristinuskokaan. Pikemminkin on päinvastoin: islamista on naisille suorastaan hyötyä.
-Voi käydä töissä, mutta jos haluaa jäädä kotiin hoitamaan perhettä, niin senkin saa tehdä hyvällä omallatunnolla.
Mutta entäs ne sharia-lait, kivitystuomiot ja väkisin ympärileikatut naiset?
-Eivät ne ole islamin mukaisia, sillä kukaan ei voi ottaa ihmiseltä henkeä paitsi Allah. Ongelmia koituu valitettavasti siitä, että Allahin tahdosta on monta tulkintaa. Myös kulttuurien ja uskontokuntien väliset erot sotkevat asiaa, Kubra harmittelee.
Haluatko muslimiksi?
Islam on suhteellisen nuori uskonto. Sen katsotaan alkaneen vuoden 600 paikkeilta, kun profeetta Muhammed sai jumalaiset ilmestyksensä, joiden pohjalta tehtiin Koraani. Kristillisen mittatikun mukaan islamissa eletään nyt siis osapuilleen niitä aikoja, kun Kolumbus purjehtii Amerikaan orjuuttamaan alkuperäiskansoja.
Osa islamin arkipäiväistymistä taitaa olla se, että siitä tehdään nykyään myös viihdettä. Ylen TV1:ssä alkaa elokuun lopulla Muslimielämää-niminen reality-sarja, jossa joukko maallistuneita suomalaisia yrittää elää islamin sääntöjen mukaista elämää.
-Media on huomannut siitä tietysti sen, että ei saa juoda alkoholia, mutta oikeasti sarjan tarkoitus on jossain syvemmällä, sanoo sarjaa juontava Haider Al-Hello, joka kuuluu irakilaiseen shiiasukuun.
Al Hellon mukaan kaikki uskonnot ovat oikeastaan tulleet Allahilta. Koska islam on viimeiseksi maan päälle "laskeutunut" oppi, se pitää myös sisällään kaikki muut uskonnot.
-Uudella uskonnolla vahvistetaan vanhaa. Me pidämmekin itseämme paitsi muslimeina, myös juutalaisina ja kristittyinä, Al-Hello sanoo.
Al-Hello mukaan islam on hyvä uskonto, koska se on sekä muuttumaton että kehityskelpoinen. Lisäksi se tarjoaa vastauksia sekä sielun että ruumiin kysymyksiin: sielun puhtaudella saavutetaan ruumiin lujuus, jolla autetaan muita ihmisiä.
-Uskovainen ihminen on tasapainossa, suora, Al-Hello kuvaa.
Mutta miksi sitä Allahia tarvitsee niin kovin palvoa? Ei oikeastaan tarvitsisikaan, mutta palvominen on Al-Hellon mukaan ihmisen tarve. Hän puhuu vertauskuvin.
-Ajatellaan kahta henkilöä, joista toinen jauhaa purkkaa ja toinen syö oikein hyvää ateriaa. Molemmissa tapauksissa leuka liikkuu ylös alas. Oikeaa ateriaa nauttivalla leuka ei kuitenkaan väsy, sillä ruoan antama nautinto on suurempi. Se henkilö on löytänyt Jumalan.
Ilkka Kuosmanen