YLE Turku: Sovittelija ratkoo naapuruston riidat 5.8.2010
Vapaaehtoiset alkavat sovitella naapurien riitoja Varsinais-Suomessa. Naapuruussovittelija voi auttaa, jos kerrostalossa tulee riitaa vaikkapa parvekkeella tupakoimisesta. Kymmenkunta vapaaehtoista Turusta, Salosta ja Raisiosta on ilmoittautunut Suomen Pakolaisavun järjestämälle sovittelukurssille.
Salolainen Ramona Halarescu muutti Suomeen kolme vuotta sitten Romaniasta. Halarescun mielestä suomalaiset naapurit riitelevät samalla lailla kuin maahanmuuttajat. Maahanmuuttajien ja suomalaisten riitelyyn oman lisänsä antaa kulttuurierot sekä kielivaikeudet.
- Maahanmuuttajien on vaikea sopeutua kerrostaloasumiseen, koska he eivät ole aiemmin asuneet sellaisissa. Heidän on myös vaikea ymmärtää suomalaisten tiukkoja sääntöjä, tai ettei naapuri tervehdi heitä, pohtii Halarescu.
Puolet kurssilaisista on maahanmuuttajia, sillä sovittelun avulla pyritään ratkomaan myös maahanmuuttajien ja heidän naapuriensa kiistoja.
Vastaavaa toimintaa on jo pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja Kajaanissa.
Naapuruussovittelijoita on koulutettu tähän mennessä vajaa sata. Vapaaehtoiset saavat 15 tunnin koulutuksen, jonka jälkeen he päättävät, että haluavatko he ryhtyä sovittelijoiksi.
Kerrostaloetiketti ei ole kaikille tuttu
Ensimmäiset naapuruussovittelijat aloittivat Helsingissä syksyllä 2006. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Usein naapureiden riidat ovat hyvin arkisia.
- Naapureiden kesken saattaa tulla väärinkäsityksiä pesutuvan tai pihan käytöstä. Lasten väliset riidat voivat muuttua vanhempien välisiksi riidoiksi, listaa Suomen Pakolaisavun projektikoordinaattori Terhi Joensuu tyypillisiä riidan aiheita.
Maahanmuuttajille saattaa olla epäselvää, miten suomalaisessa kerrostalossa on tapana käyttäytyä.
- Ei välttämättä tiedosteta, että joku asia häiritsee naapureita, sanoo Terhi Joensuu.
Toisaalta maahanmuuttajille saattaa olla yllätys, että kaikki suomalaiset eivät tervehdi naapureitaan rapussa.
Sovittelun tunnettavuus toiminnan elinehto
Ensimmäiset naapuruussovittelijat koulutettiin Turussa jo 2007, mutta sovittelijoille ei silloin löytynyt käyttöä. Kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että turkulaiset naapurit eivät riitelisi. Naapuruussovittelu haki kolme vuotta sitten vielä muotoaan ja asiasta ei tiedotettu riittävästi isännöitsijöille.
Usein juuri isännöitsijät joutuvat sovittelemaan asukkaiden riitoja, joten juuri he osaavat pyytää sovittelijoita apuun. Naapuruussovittelua vetävä projektikoordinaattori Terhi Joensuu kertoo, että hän pyrkii säännöllisesti tapaamaan isännöitsijöitä ja muistuttumaan mahdollisuudesta sovitteluun.
Tyypillinen naapurien väliseen sovitteluun tuleva kiista on sellainen, josta isännöitsijä ei voi antaa varoitusta.
- Hyvin arkipäiväisiä asioita, tiivistää Terhi Joensuu soviteltavien riitojen luonteen.