Pia Pakarinen: Maahanmuuttajanuorten kouluttaminen on haaste, jossa on pakko onnistua (blogi) 12.9.2010
Kun yleisessä keskustelussa vasta pohditaan suhtautumista maahanmuuttajiin ja monessa suomalaisessa kunnassa ei ole nähty vielä ensimmäistäkään, Helsingissä on jo käytännön tasolla vastattava ehkäpä kaikkien aikojen isoimpaan koulutushaasteeseen: kasvavien maahanmuuttajamäärien koulutukseen. Siinä ei ole järin hyvin onnistuttu missään muualla. Meidän on keksittävä jotain sellaista, mikä on muualla maailmassa jäänyt keksimättä.
Suomessa 3 prosentilla väestöstä on maahanmuuttajatausta, kun EU:n keskiarvo on 6 prosenttia (Luxemburgissa 50 %). Helsingin kaupungin peruskoulujen oppilaista jo 13,9 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Maahamme saapuvat lapset ja nuoret ohjataan heti perusopetukseen valmistavaan opetukseen, joka onkin tarkoitettu ensisijaisesti juuri vastikään maahan tulleille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Ryhmiin voidaan kuitenkin ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita tai ennen kouluikää Suomeen tulleita lapsia, mikäli heidän suomen kielen taitonsa on koulunkäynnin onnistumisen kannalta riittämätön. Opetusta annetaan perusopetuksen oppiaineissa, mutta pääpaino on suomi toisena kielenä -opinnoissa. Oppilas voi olla perusopetukseen valmistavassa opetuksessa enintään yhden vuoden, jonka jälkeen hän siirtyy yleensä omaan lähikouluunsa. Yleensä oppilas integroituu kuitenkin taito- ja taideaineissa yleisopetuksen tunneille jo aiemmin. Esim. liikuntatunneilla on hyvä mahdollisuus oppia yksinkertaista puhekieltä ja saada suomea puhuvia ystäviä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä on pysynyt Helsingissä jo pitkään suhteellisen vakaana. Ryhmiin tullaan pitkin vuotta, koska oppilaiden maahantulokaan ei ajoitu lukukausien mukaan. Kevätlukukaudella 2010 valmistavan opetuksen ryhmiä oli Helsingissä 35 ja oppilaita niissä yhteensä 410. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien keskikoko oli ala-asteella 11 oppilasta ja yläasteella 13 oppilasta. Opetusryhmät pyritään muodostamaan siten, että niissä huomioidaan oppilaan ikä, aiempi kouluhistoria ja osaaminen. Samassa ryhmässä on yleensä enintään kolmeen eri vuosiluokkaan kuuluvia oppilaita, jotta oppilaat eivät olisi kovin eri-ikäisiä.
Maahanmuuttajien koulutuksen isoin haaste ovat nuoret (ja aikuiset), jotka saapuvat maahan vailla minkäänlaista koulutaustaa. Olisi erityisen tärkeää, että luku- ja kirjoitustaidottomat 15–16 -vuotiaat saadaan koulutetuiksi, koska heillä olisi vielä pitkä työura edessään. Valmistavan opetuksen jälkeen heidän oppivelvollisuusikänsä on kuitenkin täyttynyt tai täyttyy pian, eivätkä he jatka perusopetuksessa. Näiltä nuorilta puuttuu yleensä perusopetuksen päättötodistus, eivätkä he pääse toisen asteen koulutukseen. Syrjäytymiskierre on valmis.
Helsingin kaupunginvaltuuston viime vuonna hyväksymässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrän huomattavaan kasvuun lähivuosina. Yhtenä resurssitavoitteena suunnitelmassa on monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tukeminen sekä yhtenä kärkihankkeena myöhään maahan tulleiden koulutus- ja kotouttamispalvelujen kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa sekä perusasteen että toisen asteen välillä. Tämän konkreettisena ilmentymänä opetustoimessa on perustettu tänä syksynä kaksi uutta perusopetukseen valmistavan opetuksen MANUVA-ryhmää 15–16- vuotiaina maahan tulleille maahanmuuttajanuorille. Kävin avaamassa torstaina MANUVA-hankkeen aloitusseminaarin.
Hankkeen pääpaino on siis perusopetuksen päättövaiheessa (15-16-vuotiaina) Suomeen muuttaneiden nuorten koulutuspolun kehittämisessä ja koulupudokkuuden ehkäisemisessä. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti viime huhtikuussa perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikat kuluvalle lukuvuodelle ja samassa yhteydessä MANUVA-hankkeen osana toimivien ryhmien perustamisesta Haagan peruskouluun ja Myllypuron yläasteelle.
Haagan peruskoulussa on aloittanut ryhmä, jonka oppilaat ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, heillä on kouluhistoriaa omasta maastaan ja valmiudet opiskeluun. Myllypuron yläasteella on aloittanut erityistä tukea tarvitsevien ryhmä, joka koostuu nuorista, joilla ei ole juurikaan kouluhistoriaa, ja joiden yleiset opiskeluvalmiudet ovat heikot.
Ryhmät hakevat vielä muotoaan, mutta oli hienoa kuulla torstain avajaisseminaarissa, että aivan alkeistakin aloittaneessa ryhmässä oli tapahtunut nopeaa edistymistä ja että oppilaat ovat erittäin motivoituneita oppimiseen. Maahanmuuttajaperheissä on useimmiten ymmärretty se, että koulutus on avain menestymiseen uudessa kotimaassa. Intoa riittää, mutta oppimishaastekin on melkoinen.
Ovatko MANUVA-ryhmät ja valmistava opetus ylipäänsä riittävä vastaus maahanmuuttajanuorten kouluttamisen haasteeseen? Joillekin vuosi valmistavaa opetusta riittää valmiuksien saamiseksi yleisopetukseen siirtymiseen, mutta suurelle osalle perusta jää varsin heikoksi. Saadaanko siitä riittävät eväät jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään siirtymiseen? Tätä on seurattava tarkasti MANUVA-hankkeen osalta. Meillä ei ole varaa epäonnistua.
Pia Pakarinen on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja opetuslautakunnan puheenjohtaja.