YLE: Ihmiskaupan uhreja on Suomessa uskottua enemmän 7.10.2010
Ihmiskauppa on ankkuroitunut Suomeen. Viime aikoihin elänyt väite siitä, että Suomi olisi vain niin sanottu kauttakulkumaa, on romutettu. Luulo siitä, että Suomi olisi lintukoto, jonka halki ja ohi vain kulkisi ihmiskaupan uhreja kohti muita maita, ei pidä paikkaansa.
Vähemmistövaltuutetun toimiston ihmiskauppaan perehtynyt ja siitä väitellyt ylitarkastaja Venla Roth kertoo karun totuuden. Ihmiskaupan tai ihmiskaupan tapaisen rikoksen uhreja on — jopa huomattavasti enemmän kuin tiedämme.
Ylitarkastaja Roth antaa yhden esimerkin viime vuodelta:
- Poliisi sai ilmoituksen Pohjanmaalta puutarha-alan yrityksestä. Kymmenen thaimaalaista ihmistä työskenteli 200 - 290 euron kuukausipalkalla riippumatta työtunneista. Ihmiskaupan piirteisiin kuului muun muassa se, että työntekijät eivät saaneet poistua tilalta. Pankkikortit oli takavarikoitu ja työntekijät näkivät usein nälkää.
Roth kertoo, että työantaja sai kuitenkin sakkotuomion työsyrjintärikoksesta, ei ihmiskaupasta.
Painostaminen, kiristys, uhkailu keinoina kuriin
Ihmiskaupassa uhri on alistajastaan riippuvainen. Keinoja ovat pakottaminen ja uhka.
- Passit vaikkapa poltetaan. Uhrin itsensä lisäksi väkivallan uhka kohdistuu usein perheenjäseniin. Uhri kantaa suurta velkataakkaa, jonka vuoksi hänen on jatkettava pakkotyötään, luettelee Venla Roth.
- Usein nämä pakottamiset tulevat esiin poliisin esitutkinnassa, mutta myöhemmin niitä ei käsitellä enää missään vaiheessa oikeudessa.
Erikoisimmalta suomalaisen korviin kuulostaa painostuskeino, jota on käytetty ilmeisesti ainakin nigerialaisiin prostituoituihin. Afrikan maiden ja erityisesti Nigerian prostituutio on Suomessa lisääntynyt huimasti. Uhreja koetetaan pitää ruodussa voodoon avulla. Tarvitaan siis jotakin uhrille kuuluvaa: verta, hiuksia. Ilmiö on havaittu kansainvälisestikin.
- Tämän tyyppisiä JuJu-myyttejä voidaan käyttää nimenomaan ihmiskaupan uhreja vastaan.
Hyvä vihollinen
Keskustelu ihmiskaupasta on aina myös hyvin poliittista. Ylitarkastaja Venla Roth varoo kertomasta lukuja ihmiskaupan määrästä tai määrän kasvusta Suomessa tai edes kansainvälisesti. Hänen mukaansa ilmiö pysyttelee piilossa, joten täsmällisiä lukuja ei kertakaikkiaan ole.
Termiä ihmiskauppa voidaan käyttää myös pelkästään haluttuihin poliittisiin tarkoituksiin. Ilmiö on hyvä vihollinen, kun halutaan vaikuttaa esimerkiksi päätöksiin lakien kiristämisestä.
- Ihmiskauppaa on Suomessa enemmän kuin havaitsemme. Mutta on syytä pysähtyä myös pohtimaan, miksi joku haluaa puhua ihmiskaupasta suurin luvuin ja tietyssä yhteydessä, toteaa Venla Roth Kansallisen ihmisoikeusraportoijan toimistosta.
Ihmiskauppa
* Toisen ihmisen paritusrikoksen kaltainen hyväksikäyttö.
* Pakkotyö tai muu sen kaltainen ihmisarvon loukkaus.
* Laiton elinkauppa.
* Uhri on erehdytetty, pakotettu tai alistettu riippuvaiseen asemaan.
______________________________________________________
Verkkouutiset: Iloniemi: Kaikkivaltias ihmiskauppa
Ylen nettisivut uutisoivat torstaina, että "Ihmiskauppa on ankkuroitunut Suomeen."
Tuohtuneen sävyisessä uutisessa kerrotaan, että "luulo siitä, että Suomi olisi lintukoto," ei pidä paikkaansa.
"Vähemmistövaltuutetun toimiston ihmiskauppaan perehtynyt ja siitä väitellyt ylitarkastaja Venla Roth kertoo karun totuuden. Ihmiskaupan tai ihmiskaupan tapaisen rikoksen uhreja on - jopa huomattavasti enemmän kuin tiedämme," Yle kauhistelee.
Sitten seuraa tukku esimerkkejä (eli karkotusuhan alla olevien ihmisten versioita kohtalostaan): On orjuutettu, pidetty nälässä ja uhattu voodoolla.
Asian ydin löytyy kuitenkin jutun lopusta.
"Keskustelu ihmiskaupasta on aina myös hyvin poliittista. Ylitarkastaja Venla Roth varoo kertomasta lukuja ihmiskaupan määrästä tai määrän kasvusta Suomessa tai edes kansainvälisesti."
Yle siis uutisoi kasvun faktana, vaikka sitä ei voida tilastoida.
Rothin vaikenemisen ymmärtää kun tietää, että kaikki ihmiskaupasta tähän asti tehdyt kansainväliset arviot ovat olleet ylimitoitettua. Aina kun asiaa on pystytty jotenkin kvantifioimaan, lukumääriä on tarkistettu alaspäin. Ja radikaalisti, usein kymmen-, joskus satakertaisesti.
Saksan jalkapallon EM-kisoissa piti olla 30 000 ihmiskaupattua ilotyttöä. Perustettiin toimintakeskus ja hätäpuhelin. Kisojen jälkeen julkaistussa poliisin ja EU:n yhteisessä selvityksessä ilmeni, että neljä epäilyttävää tapausta oli ollut.
Viranomaiset käyttävät termiä tietoisesti harhauttamistarkoituksessa. Ihmiskauppa luo mielikuva kahlehdituista, tahdottomista orjista. Mitähän suomalaiset ajattelisivat jos tietäisivät mitä kaikkea termin alle on liitetty.
1900-luvun alussa laivayhtiöt mainostivat: "Mene Amerikkaan, siellä on töitä." Suomen nyt voimassa olevan ihmiskauppamääritelmän mukaan laivayhtiö syyllistyi ihmiskauppaan, koska se houkutteli valheellisin perustein matkaan, eihän se nimittäin voinut taata työtä.
Suomessa ihmiskauppa on viranomaistettua kansalaisaktivismia.
Leimaamalla jonkin ilmiö ihmiskaupaksi voidaan puuttua itselle epämiellyttäviin ilmiöihin. Monille kerjääminen ja prostituutio ovat tällaisia. Niiden kitkeminen on kuitenkin vaikeaa, kun itsensä myyminen sen paremmin kuin kerjääminenkään ei ole lailla kiellettyä. Kun ilmiöihin kytketään ihmiskauppa, viranomaisten toimivalta kasvaa rajusti.
Ihmiskaupassa feministit, ay-väki ja maahanmuuttokielteiset tahot ovat löytäneet itselleen leimakirveen, jolla mikä tahansa heidän kannaltaan epämiellyttävä ilmiö voidaan leimata ihmiskaupaksi, eli rikollisuudeksi.
Näin aktivistit pystyvät hallitsemaan julkista keskustelua. Joku voi puolustaa vapaata maahanmuuttoa tai työmarkkinoiden täydellistä vapauttamista, jopa prostituutiota, mutta kun niihin kytketään ihmiskauppa, keskustelija vaiennetaan, sillä vain hullu puolustaa ihmiskauppaa.
_________________________________________________________
YLE Turku: Prostituutio muuttuu ja haastaa viranomaiset
Kovat otteet prostituution yhteydessä ovat lisääntyneet. Samaan aikaan yhä useampi prostituoitu tiedostaa työnsä luonteen jo saapuessaan Suomeeen. Parittajina toimivat muun muassa sukulaiset tai poikaystävä. Muutokset asettavat viranomaisille uusia haasteita ihmiskaupan tunnistamiseksi.
Prostituutio ja parittaminen muuttuivat Suomessa selkeästi 2000-luvun vaihteessa. Parituksesta tuli selvästi ammattimaisempaa toimintaa. Näin toteaa oikeustieteen tohtori ja vähemmistövaltuuston ylitarkastaja Venla Roth, joka on tutkinut oikeuteen tulleita paritustapauksia kymmenen vuoden ajalta.
– Tuolloin muun muassa puhelinoperaattoritoiminta yleistyi. Seksinostajien puheluihin pystyttiin vastaamaan ympäri maata tai jopa ulkomailta. Seksinostaja pystyttiinkin ohjaamaan lähimmän, vapaan prostituoidun luokse, vaikkapa Turussa.
Niin ikään prostituoitujen oikeudelliset loukkaukset lisääntyivät, ja niistä tuli selvästi vakavampia.
– Jossain määrin 2000-luvun aikana paritus ja prostituutio ei ole ollut enää niin vakavaa kuin se oli vuosisadan vaihteessa. Nyt prostituutio jälleen lisääntyy, ja parittajien painostuskeinot alkavat kuulemma taas muuttua vakavammiksi, Roth toteaa.
Prostituoituja tulee Suomeen enenevässä määrin Nigeriasta ja muista Afrikan maista.
Rajoittunut käsitys ihmiskaupasta
Suomessa uhri on täytynyt saattaa prostituutioon väkivaltaa tai uhkailua käyttäen, hänen liikkumistaan on täytynyt fyysisesti estää esimerkiksi lukitsemalla huoneeseen, hänen on täytynyt olla täysin tietämätön työstään tai uhrin on täytynyt olla kehitysvammainen tai lapsenomainen, ennen kuin tapausta on käsitelty ihmiskauppana.
– Tämä käsitys ihmiskaupasta on turhan rajoittava. Ihmiskauppa näkyy parhaiten hyväksikäyttövaiheessa, kun on jo aloitettu esimerkiksi seksinmyynti. Tilanteet kehittyvät niin, ettei henkilöllä ole enää halutessaan käytännössä mahdollisuuksia irrottautua prostituutiosta, Roth painottaa.
Sukulaiset ja ystävät parittavat ammattihaitoista tietoista uhria
Rothin mukaan usein on myös virheellistä yhdistää ihmiskauppa järjestyneeseen rikollisuuteen, luvattomaan maahantuloon ja uhrien tietämättömyyteen.
– Uskon, että suuri osa ihmiskaupasta liittyy toimintaan, jossa uhri on nimenomaan tiennyt toiminnasta ja osa on toiminut jo lähtömaassaan prostituoituna. He eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, missä olosuhteissa heidän tulisi toimia, Roth kertoo.
Prostituutiossa voi olla kyse myös muun muassa sukulaisten, ystävien tai poikaystävien hyväksikäytöstä.
– Ihmiskauppa on huomattavasti monitahoisempi kysymys kuin usein ajatellaan. Siihen liittyy useita haavoittuvuutta ja riippuvuutta aiheuttavia tekijöitä, joita tulisi huomioida. Tärkeää on panna merkille, kuinka uhri itse on mieltänyt oman tilanteensa. Se joka arvioita ihmiskaupasta tekee, tulisi myös yrittää asettua uhrin saappaisiin, Roth toteaa.