Apu: Ketä maahanmuuttaja äänestää? 9.12.2010
Apu selvitti, kuinka 100 maahanmuuttajaa äänestäisi.
– Maahanmuuttajien poliittisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden herättäminen vaatii kotoutumista, Ranjith Kumar Parbhakaran sanoo. Hänet valittiin vuoden positiivisimmaksi hämeenlinnalaiseksi vuonna 2009.
Maahanmuuttajien poliittiselle osallistumiselle ei pitkiä perinteitä ole, koska ei ole pitkiä perinteitä maahanmuutosta Suomeen. Vasta vuonna 1992 äänioikeus kunnallisvaaleissa myönnettiin EU:n ja Pohjoismaiden kansalaisille sekä muiden maiden kansalaisille, jotka olivat asuneet Suomessa vähintään neljä vuotta. Kolme vuotta myöhemmin tuli lainuudistus, joka määritteli rajan kahteen vuoteen.
– Suomella on yhä EU-maista alhaisin prosentti Suomessa asuvia ulkomaankansalaisia, oikeusministeriön erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson sanoo.
Kunnallisvaaleissa äänioikeus on laajempi ja valtaosalla maahanmuuttajataustaisista on äänioikeus, mutta eduskuntavaaleissa äänioikeus on vain 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella.
Kunnallisvaaleissa äänestysprosentit ovat jääneet huomattavan alhaisiksi verrattuna muihin maihin: EU-kansalaiset ja muut pohjoismaalaiset äänestävät hieman aktiivisemmin kuin muut ulkomaalaiset.
Afrikkalaiset ja nuoret äänestävät harvemmin, mutta ero ei ole huima.
Oikeusministeriön erikoissuunnittelija toteaa, että kiinnostavampaa kuin äänestysprosentit on pohtia yhdenvertaisuuskysymystä ja sitä, miksi maahanmuuttajat eivät äänestä ja mitä asioille voisi tehdä.
– Puolueet ovat avainasemassa siinä, miten he suhtautuvat maahanmuuttajiin, mutta myös se, kuinka ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita rekrytoidaan, mikä ei tarkoita sitä, kaikki maahanmuuttajat haluaisivat äänestää ulkomaalaistaustaista, mikä tuli myös Avun tekemässä selvityksessä esiin.
Avun selvityksen nähnyt oikeusministeriön erikoissuunnittelija ei virkamiehenä ota kantaa maahanmuuttajien mainitsemiin puolueisiin, mutta maahanmuuttajien äänestämishalukkuus on tullut esiin virallisemmissakin selvityksissä.
– Halu vaikuttaa ja tulla kuulluksi on maahanmuuttajien keskuudessa olemassa, Wilhelmsson kiteyttää. – Myös se on aikaisemmin tullut esille, että maahanmuuttaja ei halua ainoastaan olla maahanmuuttaja vaan työllisyyden edistäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitaminen, on tärkeää.
Maahanmuuttajat pitävät hyvänä, että vaaleissa on enemmän maahanmuuttajaehdokkaita mukana, mutta osa maahanmuuttajista on todennut, että he haluavat osallistua yhteiskuntaan tai puoluetoimintaan, ei vain maahanmuuttajiin tai maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä, vaan kuin kuka tahansa.
Wilhelmsson muistuttaa, että kotouttamisprosessi on kokonaisuus. On luontevaa, että kun tulee uuteen kotimaahan äänestäminen tai muu poliittinen osallistuminen ei välttämättä ole ensimmäinen asia, mitä miettii. Arjen sujuvuus ja työmahdollisuudet ovat siinä vaiheessa ensimmäisellä sijalla. Maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä korkeastikoulutetuista niihin, joilla ei ole koulutusta lainkaan.
– Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen helmikuussa 2010, että osallistumismahdollisuuksia pyritään laajemminkin kehittämään. Siinä nostetaan esiin yhdenvertaisuus ja tarve tiedottaa eri kielille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa tullaan monella kielellä tiedottamaan siitä, mikä eduskunta on, osallistumisoikeudesta ja siitä miten äänestetään.
Sen, mitä 100 maahanmuuttajaa Avulle vastasi, voit lukea painetusta lehdestä numero 49. Lehti ilmestyy torstaina 9.12.