keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

KP24: Kulttuurit kohtaavat opetustyössä –Itälän koulun joka kolmas oppilas on maahanmuuttaja

KP24: Kulttuurit kohtaavat opetustyössä –Itälän koulun joka kolmas oppilas on maahanmuuttaja 16.3.2011

Pietarsaareen saapuu 20 afganistanilaista kiintiöpakolaista kuluvan vuoden aikana. Kaupunginhallitus teki asiaa koskevan päätöksen, johon sisältyi kielivalintaa koskeva linjaus. Kouluikäiset lapset ohjataan ensisijaisesti ruotsinkielisiin kouluihin, koska suomenkielisissä kouluissa on pulaa tilasta ja henkilökunnasta.

Suomenkielisissä kouluissa maahanmuuttajien osuus kasvoi huomattavasti pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisen jälkeen. Itälän koulussa jo lähes joka kolmas oppilas on maahanmuuttaja. Suomenkielisen Etelänummen yläkoulun oppilaista noin joka viides on maahanmuuttaja.

Turvapaikanhakijat ovat saaneet valita opinahjokseen joko suomen- tai ruotsinkielisen koulun.

– He ovat valinneet poikkeuksetta suomenkielisen koulun, kertoo koulutoimenjohtaja Jan Levander.

Itälän koulussa on 160 oppilaista, joista 50 on maahanmuuttajia. Itälän vararehtori Kaj Högdahl haluaisi uuden koulurakennuksen ja lisää henkilökuntaa maahanmuuttajalasten opintojen tueksi.

– Jos saamme kymmenen opettajaa, viisi terveydenhoitajaa, pari lääkäriä, viisi tulkkia ja viisi sosiaalihoitajaa, niin sitten pystymme ottamaan lisää maahanmuuttajia, lupaa Itälän koulun vararehtori Högdahl.

Maahanmuuttajalasten taival suomalaisessa koulumaailmassa alkaa niin sanotulla valmistavalla opetuksella, joka kestää reilun vuoden. Sen jälkeen he siirtyvät tavallisille luokille.

– Vaikka he valmistavan opetuksen aikana oppivat puhumaan suomen kieltä, se ei takaa sellaista luetun ymmärtämisen tasoa, jolla pysytään opetuksessa mukana, huomauttaa Högdahl.

Itälän koulu on joutunut turvautumaan muun muassa somalian, afgaanin ja venäjän kielen tulkkeihin. Monikulttuurisuus on tuonut myös ongelmia jokapäiväiseen kouluelämään.

– Meidän koulullamme on kokemusta maahanmuuttajista, mutta silti se käy nykyisillä resursseilla raskaaksi. Tämä kannattaa huomioida myös ruotsinkielisellä puolella, vihjaa Högdahl.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen on aina arvaamatonta, kun taas kiintiöpakolaisten saapumisen taustalla on suunnitelmallinen prosessi. Turvapaikanhakijoiden kielivalinta on heidän oma asiansa, mutta kiintiöpakolaisten kielivalintaan on mahdollista vaikuttaa. Näin uskoo koulutoimenjohtaja Jan Levander.

– Neuvotteluvaiheessa voidaan tuoda esille, että suomenkielisellä puolella on tilanpuutetta. Heidät voidaan ohjata ruotsinkieliselle puolelle, sanoo Levander.

Itälä on turvapaikanhakijoiden lähikoulu, sillä he asuvat Jakolosan ja Maskenin kerrostaloalueilla. Yksi ryhmä on ollut myös Länsinummen koulussa.

Virallisen muotoilun mukaan kaupunginhallitus ilmoittaa seudun pakolaisten vastaanottamisesta valmistelevalle työryhmälle, että kaupungilla on valmius ottaa enintään 20 kiintiöpakolaista, joten päätökseen sisältyy takaportti.

Käytännössä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Kiintiöpakolaiset tulevat Afganistanista.

Päätös syntyi kaupunginhallituksessa äänestyksen tuloksena lukemin 7-3.

Eero Luomala (Pro) teki Jarmo Ittosen (vas) tukemana vastaehdotuksen, jonka mukaan kiintiöpakolaisia ei oteta. Maarit Wik (sd.) äänesti esityksen puolesta.

Kiintiöpakolaisten vastaanottamisen puolesta äänestivät RKP:n Mikael Östman, Peter Boström, Kerstin Ström, Mona Wikström ja Bo Forsman, sekä Richard Sjölund (SDP) och Kurt Hellstrand (KD).