Monitori: Segregoituuko Suomi? 1.3.2011
Asumisella on tärkeä rooli kotoutumisessa. Etnisten suhteiden Foorumissa kuultiin puheenvuoroja asumisesta, segregoitumisesta ja tulevaisuuden asuinalueista. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan maahanmuuttajataustaiset toivovat usein pääsevänsä asumaan kantaväestön sekaan, jolloin mahdollisuudet tutustua kieleen ja kulttuuriin ovat paremmat.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors avasi tilaisuuden ja totesi, että Suomessa on nähtävissä merkkejä maahanmuuttajien segregoitumisesta erityisesti korttelitasolla, mutta myös joillakin asuinalueilla. Hän totesi, ettei tilanne Suomessa ole kuitenkaan riistäytynyt käsistä.
Uuteen maahan saapumisen alkuvaiheessa oman yhteisön tuki on maahanmuuttajalle mittaamattoman arvokas ja osa heistä hakeutuu asumaan alueille, joissa on paljon muita maahanmuuttajataustaisia asukkaita.
- Oman yhteisön tuki ei ole ongelma, vaan asuinalueiden eriytymisen haittavaikutukset. Kotoutuminen vaikeutuu, jos kontaktit kantaväestön kanssa vähenevät, vaikka toki ihmiset kohtaavat myös asuinalueen ulkopuolella esimerkiksi töissä ja harrastuksissa.
Ministeri Thors totesi, että asumisen monimuotoisuutta voidaan edistää, kun asuinalueella sekoitetaan vuokra- ja omistusasuntoja, sekä tarjotaan paikkoja pienyrittäjille. Eri alueiden koulujen kilpailukyky voidaan säilyttää pienentämällä ryhmäkokoja ja säilyttämällä monipuolinen kielivalikoima. Myös vuorovaikutusta tulisi lisätä tarjoamalla kohtaamispaikkoja ihmisille.
- Aluesuunnittelussa tulisi ottaa kaikkien asukkaiden näkemykset mukaan, Thors summasi.
Helsingissä peruspalveluiden resursseja kohdennettava eri alueiden tarpeiden mukaan
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi puheessaan, että monikulttuurisuus on tärkeä pääkaupunkiseutua muokkaava tekijä. Suurin osa muuttaa Suomeen perhesyiden, työn tai opiskelujen takia.
Pajunen jatkoi, että asuminen on tärkeä tekijä Suomeen muuttaneiden viihtymisessä ja pysymisessä seudulla, vaikka työllistyminen on paras tapa tulla yhteisön jäseneksi.
Maahanmuuttajataustaista väestöä asuu eniten itäisessä suurpiirissä, jossa heitä on yli 15 prosenttia väestöstä. Nykyinen kehitys on seurausta 90-luvun tapahtumista, jolloin maahanmuutto oli runsasta ja toisaalta vuokra-asuntoja rakennettiin paljon juuri Itä-Helsinkiin.
- Ongelma ei ole maahanmuuton keskittyminen yhdelle alueelle, vaan se, että samalla alueella on myös paljon sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, jolloin peruspalvelut kuormittuvat liikaa. Kaupungin tulisi lisätä resursseja sinne, missä sosioekonominen kehitys on haastavaa.
Pajusen mukaan maahanmuuttajat toivovat usein itsekin pääsevänsä asumaan kantaväestön sekaan, jolloin olisi paremmat lähtökohdat kielen ja kulttuurin ymmärtämiseen.
Segregaation kielteisiin seurauksiin ja nopeuteen voidaan vaikuttaa
Seminaarissa puhui myös monikulttuurisen ja kansainvälisen toiminnan koordinaattori Hasan Habib Turun kaupungin nuorisotoimesta. Habibin mukaan asumiskysymykset vaikuttavat paljon kotoutumiseen. Toisaalta vaikka henkilöllä on koti, niin tärkeitä ovat myös kielitaito, työ ja verkostot.
- Esimerkiksi Frankfurtissa segregoitumista ei nähdä ongelmana. Joillakin alueilla 80 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajia, mutta näiden työllisyystaso on hyvä. Ihmisen taustasta riippumatta ongelmia aiheuttavat sen sijaan työttömyys ja asunnottomuus.
Tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistosta totesi, että asuinalueiden eriytyminen on yleinen ilmiö maahanmuutossa kaikkialla maailmassa.
Vilkama kertoi, että maahanmuuttosyyllä ja henkilön kulttuurisella taustalla on vaikutusta sijoittumiseen kaupungissa. Yleensä länsimaista tai Pohjois-Amerikasta muuttaneet sijoittuvat suuriin kaupunkeihin hyvin toimeentulevien asuinalueille, missä kantaväestön osuus on suuri.
Asuinalueiden etnisellä eriytymisellä on myös tapana jatkua ja puhutaan niin sanotusta polkuriippuvuudesta. Sillä viitataan kehityksen kehämäisyyteen. Tutkimuksissa on huomattu eriytymisen usein kiihtyvän, kun jonkun tietyn kynnysarvon jälkeen kantaväestöä muuttaa alueilta pois. Mitään yhtä yleispätevää rajaa ei kuitenkaan voida antaa, sillä paikalliset olosuhteet vaikuttavat kehityksen nopeuteen.
Vilkaman mukaan eriytyminen on Suomessa kansainvälisesti verraten maltillista. Hän arvioi, että todennäköisesti tulevaisuuden kehitystä ei voida muuttaa, mutta sen nopeutta, jyrkkyyttä ja kielteisiä seurauksia voidaan vähentää.
- Maahanmuuttajien työllisyys ja asumisuralla eteneminen vaikuttavat kehitykseen, Vilkama kertoi.