Helsingin Sanomat: Rotuajattelu elää täälläkin 4.4.2011
Tutkija Vesa Puurosen johtopäätös on karu: "Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee rotujärjestelmä, ja rasismi tarkoittaa rotujärjestelmän ylläpitämistä". Kirjassaan Rasistinen Suomi Puuronen etsii suomalaisen rasismin juuria ja tämän ajan rasismia.
Hän pohjaa väitteensä venäläisten ja saamelaisten kohteluun. Nouseva kansallisuusaate rakentui myytille yhtenäisestä kansakunnasta ja tätä vahvisti kuva venäläisistä vieraana ryhmänä. Nuoren vastaitsenäistyneen Suomen poliittinen ilmapiiri ja sodat vahvistivat kielteisiä asenteita.
Venäläisistä puhutaan Puurosen mukaan edelleen ryhmänä ja heihin liitetään kielteisiä luonnehdintoja.
Kirjassa Suomessa asuvat venäläiset kertovat arkielämän rasismista: ryssittelystä ja huorittelusta.
Arkielämän rasismin tutkimuksessa lähtökohta on vähemmistöjen kokemus, koska heillä on sellaista tietoa, jota valtaväestöllä ei ole.
Jokainen kokemus on kokijalleen tosi. Tämä pätee myös kirjassa oleviin saamelaisten kertomuksiin saamelaiskulttuurin ja saamelaisten väheksymisestä. Mutta mieleen nousee myös vastaväitteitä.
Suhtautuminen venäläisiin tuskin on niin kielteistä kuin kirjasta voi päätellä; moni voi kertoa arkielämän kokemuksia arvostuksesta ja halusta ymmärtää toisen kulttuuria.
Puuronen pitää marginaalit suorina myös kirjoittaessaan saamelaisten maaoikeuksista: vain alaviitteessä mainitaan saamelaiskäräjien linjauksia kyseenalaistavat tutkimukset Lapin maaoikeuksista.
Kirjan ajankohtaisesti kiinnostavin anti on yritys purkaa perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon kirjoitusten merkityksiä. Halla-aho on merkittävä, koska hänen blogistaan tuli lippu, jonka ympärille maahanmuuttovastainen liike ryhmittyi. Piilossa olleet asenteet ovat löytäneet purkautumiskanavansa juuri netissä.
Käräjäoikeus ja hovioikeus vapauttivat viime vuonna Halla-ahon syytteestä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (uskonrauhan rikkomisesta tosin tuomio tuli). Tämän tuomion taakse Halla-aho nyt suojautuu. "Joka jatkossa muuta väittää, syyllistyy näin rikokseen nimeltään kunnianloukkaus", hän kirjoitti blogissaan.
Puuronen haastaa Halla-ahon. Hänen mukaansa Halla-ahon kirjoitukset nojaavat "hiljaiseen tietoon", lukijoiden ja kirjoittajan väliseen "esisopimukseen", joka mahdollistaa rasistisen mielipiteen esittämisen ja vahvistamisen "ilman, että rasismia tarvitsisi suoranaisesti tuoda julki".
Puurosen mukaan Halla-aho rodullistaa somaleja ja siten osallistuu vallitsevan rotujärjestelmän ylläpitämiseen.
Puuronen havaitsi, että kun somali on työtön, se on Halla-ahon mukaan yksilön syy, mutta kun hän on väkivaltainen, se on osoitus maahanmuuttajaryhmän väkivaltaisuudesta.
Puuronenkin myöntää, että monikulttuurisuuteen liittyy ongelmia. Yksi ratkaisu olisi niin kutsuttu liberaali monikulttuurisuus, jossa tunnustetaan kulttuuriset erityispiirteet mutta edellytetään, että kaikkien on sekä julkisessa että yksityisessä elämässään kunnioitettava universaaleja ihmisoikeuksia.
Toinen vastaus rasismin nousuun on usein kuultu: nykyinen tuloeroja kasvattava uusliberalistinen epätasa-arvoa lisäävä yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. Mitä vähemmän yhteiskunnassa on köyhyyttä, epätasa-arvoa ja työttömyyttä, sitä heikommat ovat rasismin kasvuedellytykset.
Sitä, miten kasvua ja työtä syntyy, Puuronen ei kerro.
---
Tausta: Viattomuuden myyttiä vastaan
Vesa Puuronen on sosiologi, joka tuli tunnetuksi tutkiessaan Joensuun skinheadien toimintaa.
"Rasismi on rotujärjestelmän tuottamista ja ylläpitämistä", Puuronen määrittää.
Rasismin muotoja ovat Puurosen mukaan biologisiin uskomuksiin perustuva vanha rasismi, kulttuurisin perustein ihmisryhmää jaotteleva uusrasismi, yhteiskunnan rakenteissa piilevä rakenteellinen rasismi ja arkisissa kohtaamisissa ilmenevä arkielämän rasismi.
Hänen mukaansa nyky-Suomessa esiintyy uusrasismia, rakenteellista rasismia ja arkielämän rasismia.
Suomessa pidetään yllä myyttiä, että meillä ei ole ollut rasismia: Suomella ei ollut siirtomaita ja päinvastoin, olimme itse alusmaa.
Puuronen haluaa kumota tämän uskomuksen.