Vantaan Lauri: Viharikollisuus vähentynyt Vantaalla 8.4.2011
Tavallinen viharikos on se, kun vaaleaihoiset suomalaiset miehet pahoinpitelevät itseään tummemman yön pimeydessä. Mutta viharikollisuutta on sekin, kun aikuiset nimittelevät naapurin maahanmuuttajalasta apinaksi. Vantaalla tehtiin viime vuonna 22 poliisin tietoon tullutta rasistista viharikosta.
— Lähes puolet niistä on pahoinpitelyitä ja tappeluita. Toiseksi yleisimpiä viharikoksia ovat kunnianloukkaukset ja uhkaukset, ja sitten on omaisuusrikoksia, kertoo rikosylikomisario Timo Nyyssönen.
— Rasistinen rikollisuus näyttäisi kääntyneen viime vuonna Vantaalla jyrkkään laskuun. Kaikista rikoksista ei tosin tehdä rikosilmoitusta, eikä poliisi, joka rikokset kirjaa, välttämättä käsitä kaikkia rikoksia rasistisiksi, hän jatkaa.
Poliisiammattikorkeakoulu, joka julkaisee vuosittain raportin viharikoksista, antaakin isompia lukemia: Vantaalla tapahtuu vuosittain noin 50 rasistista rikosta. Epäsuhtaa selittää se, että Poliisiammattikorkeakoulussa käsitellään viharikoksena myös tapauksia, joissa paikallispoliisi keskittyy toiseen motiiviin vihan jäädessä sivuosaan.
Uhri useimmiten maahanmuuttaja
Viharikokseksi katsotaan rikos, jonka motiivina on viha jonkin kansanryhmän, uskonnon tai vähemmistön edustajia kohtaan. Itse uhri ei välttämättä oikeasti edes kuulu vihan kohteena olevaan ryhmään.
Useimmin viharikoksen uhriksi joutuu Suomessa mies, jolla on juuret Afrikassa tai arabimaassa.
— Ne, jotka poikkeavat ulkoisesti muusta väestöstä eniten, Nyyssönen summaa.
Myös perheenjäsenet voivat saada osansa vihasta, kuten nainen, jonka autoa vahingoitettiin, koska hän oli avioitunut maahanmuuttajan kanssa.
Viharikoksista kärsivät myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajat sekä vammaiset. Kummankin ryhmän osalle tuli 2009 koko maassa reilut 30 viharikosilmoitusta. Eräässä niistä teinitytön vanhemmat hyökkäsivät hänen tyttöystävänsä kimppuun, koska eivät hyväksyneet lesbosuhdetta.
Suomesta on myös vainottuja kristittyjä: 83 viharikoksen motiivina oli vuonna 2009 viha jotakin uskontoa tai elämänkatsomusta kohtaan. Uhreiksi joutuvat usein pienet kristilliset ryhmät tai niiden omaisuus.
Alle 10 prosentilla viharikosten tekijöistä on maahanmuuttajatausta, kuten virolaisella, joka oli solvannut venäläistä.
Viharikosta ei ole rikoslaissa
Suomen rikoslaissa ei ole määritelty viharikosta. Rangaistus rikoksesta kuitenkin kovenee, jos rikos ”on kohdistettu kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella”. Hallitus on jättänyt esityksen lainmuutoksesta, joka ottaisi myös seksuaalivähemmistöt, vammaiset ja elämänkatsomukset koventamisperusteen piiriin.
Timo Nyyssösen mielestä Vantaalla tulee ilmi yllättävän vähän rasistista rikollisuutta väestöpohjaan nähden. Hänestä maahanmuuttajat ovat Vantaalla integroituneet yhteiskuntaan hyvin. Nuorten etnisiä yhteenottoja ei ole tullut esille vuoden 2000 jälkeen.
— Meillä on hyvä yhteistyö eri viranomaisten välillä. Kytevien pesäkkeiden ei anneta roihahtaa.
Koko maan tilanne ei ole yhtä valoisa. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan viharikokset ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana.