Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Lääkärin pitää osata maan kieltä 19.9.2011
Terveydenhoidon ammatinharjoittajia valvova Valvira olisi halukas lisäämään kielitaitovaatimuksen niille terveydenhoidon ammattilaisille, jotka tekevät suoraa potilastyötä. Valvira antoi juuri lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka muotoilee Suomen kannanoton EU:n ammattipätevyysdirektiivin uudistamishankkeesta.
Suomessa työskentelee runsaat tuhat sellaista lääkäriä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heistä noin 750 puhuu äidinkielenään ruotsia.
Viime vuonna Suomeen pyrki EU- ja Eta-maista ammatinharjoittajaksi 310 lääkäriä, lähes 150 sairaanhoitajaa ja noin 50 hammaslääkäriä. Noin puolet lääkäreistä sekä valtaosa sairaanhoitajista ja hammaslääkäreistä tuli Virosta. EU:n ulkopuolelta Suomeen tulee eniten venäläisiä lääkäreitä ja hoitajia.
EU-maiden terveydenhoidon valvontaviranomaiset pitivät syyskuun alussa Virossa epävirallisen yhteistyökokouksen. Kaikkien osallistujamaiden edustajat olivat samaa mieltä siitä, että maininta kielitaitovaatimuksesta pitää lisätä ammattipätevyysdirektiiviin.
Nyt kielitaidon valvonta jää työnantajan tehtäväksi, ja työnantajien vaatimukset vaihtelevat paljon. Pahasta lääkäripulasta kärsivillä seuduilla ollaan yleensä tyytyväisiä, kun saadaan terveyskeskukseen edes välttävää suomea puhuva lääkäri, jos vaihtoehtona on se, ettei lääkäriä saada lainkaan.
Potilastyössä vaillinnaisesta kielitaidosta koituu monenlaista haittaa. Terveyskeskustyössä potilaan tutkimisessa ja taudin määrittämisessä sekä hoidon valinnassa on olennaisen tärkeää, että lääkäri ymmärtää, miten potilas kokee oireidensa vaivaavan. Hoito-ohjeiden ymmärtäminenkin on vaikeaa, jos yhteinen sujuva kieli puuttuu.
Toinen vakava ongelma hoitotyössä syntyy silloin, kun potilasta hoitava ammattilainen ei osaa tehdä riittävän selviä merkintöjä potilasasiakirjoihin työskentelymaansa virallisilla kielillä. Puutteelliset merkinnät potilasasiakirjoissa voivat haitata ja hidastaa hoitoa tulevaisuudessa.
Jotta Suomeen töihin tulevat terveydenhoidon ammattilaiset eivät joutuisi keskenään eriarvoiseen asemaan, alalle tarvitaan yhtenäinen kielitesti.
Kielitaitoa kontrolloimaan sopisi sama viranomainen, joka muutenkin valvoo ammatinharjoittajia.