Helsingin Sanomat: Vähemmistövaltuutetulle kymmeniä yhteydenottoja työelämän rasismista 7.9.2011
Salossa mustan ihonvärin takia irtisanotun talonmiehen tapaus ei ole Suomessa ainutlaatuinen. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee vuosittain kymmeniä yhteydenottoja työelämän rasismista.
Toimisto joutuu ohjaamaan soittajat eteenpäin, sillä se ei vastaa työelämässä tapahtuvasta etnisestä syrjinnästä. Työelämän kysymyksissä toimivalta on Suomen kuudella aluehallintovirastolla.
Ylitarkastaja Muhammed Huseinin mukaan valituksia tulee paljon esimerkiksi siivousalalta.
"Se on toisaalta ymmärrettävää, sillä siivous on paljon maahanmuuttajia työllistävä matalapalkka-ala. Myös kuljetusalalta tulee jonkin verran valituksia."
Huseinin mukaan maahanmuuttajien työllistyminen on ollut vaikeaa esimerkiksi kotisiivouspalveluja tarjoavissa yrityksissä, kun asiakkaat ovat toivoneet kotiinsa etnisesti suomalaistaustaista työntekijää.
Etninen tausta ei saa vaikuttaa palkkaamiseen tai irtisanomiseen, jos pätevyysvaatimukset ovat muuten kunnossa.
Tapaukset päätyvät oikeuteen harvoin. Etnistä syrjintää voi olla vaikea todistaa, ja oikeusprosessia pidetään raskaana.
"Salolaisen talonmiehen tapaus on siitä harvinainen, että ilmeisesti näyttö on vahva. On sanottu ääneen, että irtisanominen johtui nimenomaan etnisestä taustasta."
STT:n mukaan irtisanotun talonmiehen tapaus etenee poliisitutkintaan. Tapaus tuli julkisuuteen, kun Salon Seudun Sanomat kertoi paikallisen omakotitaloyhdistyksen antaneen koeajalle olleelle talonmiehelle potkut ihonvärin takia.
Husein pitää todennäköisenä, että vastaavia tapauksia on enemmänkin. Uhrit ottavat kuitenkin harvoin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin.
"Maahanmuuttajataustainen työntekijä ei välttämättä tiedä kaikkia oikeuksiaan. Myös irtisanomisen oikeat perusteet saattavat jäädä hämärään", Husein sanoo.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluun tuli viime vuonna 22 etnisten vähemmistöryhmiin ja uskontoon perustuvaa syrjintäepäilyä. Yhteydenotot koskivat usein sitä, että työhönotto oli estynyt riittämättömän kielitaidon tai huivin käytön takia.
Tapauksista seitsemässä epäiltiin työsyrjintärikosta.
Etnisin syin syrjityt eivät kuitenkaan halunneet panna asiaansa vireille läheskään yhtä usein kuin muilla perusteilla syrjintää kokeneet.
Kynnys ilmoittaa syrjinnästä työsuojeluviranomaiselle oli korkea etenkin, jos työsuhde oli edelleen voimassa, aluehallintoviraston raportissa todetaan.
Raportin mukaan maahanmuuttajat pelkäävät muita enemmän työpaikan menettämistä eivätkä halua turvautua viranomaisten apuun.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki viime vuonna yli 230 etniseen työsyrjintään ja työlainsäädännön laiminlyöntiin liittyvää tarkastusta.