YLE Savo: Uskonnon näkyvyys häiritsee hiljaisia kristittyjä 6.9.2011
Muiden kuin kristittyjen näkyvät uskonnolliset tavat voivat herättää närää kovin maallistuneissa suomalaisissa, arvelee erityisesti islamiin ja Lähi-idän uskontoihin perehtynyt teologian tohtori Heidi Hirvonen.
Musliminaisten rukoushetki kuntosalin pukuhuoneessa herätti viime vuoden puolella närää muissa kävijöissä, samoin hiljakkoin muslimien rukoushetki yksityisessä sisäleikkipuistossa. Miksi muiden uskontojen edustajat eivät saisi noudattaa uskontonsa tapoja Suomessa?
Muslimit rukoilevat viidesti päivässä. Noin kymmenminuuttinen rukoushetki sisältää muun muassa polvistumista ja koraanin säkeiden lausumista. Perjantairukous on pitempi ja sisältää myös eräänlaisen saarnan, ja se pidetään tavallisesti moskeijassa tai vastaavissa tiloissa, teologian tohtori Heidi Hirvonen kertoo.
Maallistunut ja uskonnollinen törmäävät
Kristityt voivat rukoilla mielessään missä vain kenenkään huomaamatta. Me kristityt emme ole tottuneet uskonnon näkyvyyteen.
- Yhteiskuntamme on pitkälle maallistunut, eikä meillä uskonnosta juuri edes puhuta saati harjoiteta julkisesti. Ehkä kyseessä on maallistuneen yhteiskunnan ja uskonnollisen yhteiskunnan törmääminen. Uskonnon julkinen harjoittaminen ei ole muslimien taholta tietoista provosoimista. Heille on tavallista, että missä tahansa puhtaassa paikassa, vaikka kadulla rukousalustan päällä voi rukoilla, Hirvonen sanoo.
Muslimien valtalinja pyrkii sopeutumaan paikallisiin oloihin. Omia tapoja pyritään noudattamaan matalalla profiililla. Näin on etenkin niillä islamilaisilla järjestöillä, jotka kuuluvat Suomen islamilaiseen neuvostoon. Heillä on maltillinen yhteistyötä ja vuoropuhelua ajava linja.
Joillakin pienemmillä ryhmittymillä voi tosin olla tahtoa nostaa islamia esiin näkyvämmin, ehkä levittääkin sitä, Hirvonen kertoo.
Oman uskonnon arvostus näkyy
Mitä mieltä Heidi Hirvonen on siitä, että suomalaiset alkavat itse rajoittaa omia uskonnollisia tapojaan, kuten että koulussa ei lauleta Suvivirttä?
- Ehkä se kielii siitä, että rajoittamista ajavat eivät itsekään arvosta kristillisiä tapojamme. Muiden uskontojen kannattajat huomaavat arvostuksen puutteen ja saattavat käyttää sitä hyväkseenkin.
Kristillistä perinnettä arvostavat voivat olla laajakatseisimpia ja antavat tilaa muille, mutta eivät halua rajoittaa omia tapojaan, Hirvonen arvioi.
Heidi Hirvonen sanoo, että meidän ei tarvitse pelätä islamia tai sen leviämistä. Väestöstämme vain alle yksi prosentti on muslimeja.
Meidän pitää vain ottaa oppia muiden maiden kokemuksista. Ei kannata kerätä suuria joukkoja samanmaalaisia yhdelle asuma-alueelle, mikä edistää heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta. Toisen polven maahanmuuttajanuorien mahdollisuudesta koulutukseen sekä työllistymisestä on myös pidettävä huolta.
Omia ennakkoluulojaan jokainen voi hälventää tutustumalla muunmaalaisiin esimerkiksi töissä tai vaikka hiekkalaatikolla, Heidi Hirvonen kehottaa.