YLE Etelä-Karjala: Venäläisasuntoihin tehdyistä murroista lisää ilmoituksia
YLE Etelä-Karjala: Poliisi yllättynyt rasistisista asenteista
YLE Etelä-Karjala: Poliisi yllättynyt rasistisista asenteista
Etelä-Karjalan poliisi tutkii tällä hetkellä yli kymmentä venäläisasuntoihin kohdistunutta ilkivallantekoa. Asuntomurrot eivät saa Imatralla ymmärrystä, mutta ennakkoluulot venäläisiä kohtaan ovat syvässä.
Venäläiset ovat tuttu näky imatralaisessa katukuvassa. Venäläiset ovat rikastuttaneet panoksellaan Imatran ja koko Etelä-Karjalan elinkeinoelämää. Tuoreissa tax free -tilastoissa hieman alle 30 000 asukkaan rajakaupunki on kolmantena Helsingin ja Lappeenrannan takana.
Vaikka venäläiset ovat elintärkeä lisä kaupungin elinkeinoelämälle, ovat venäläisiin kohdistuneet ennakkoluulot syvällä imatralaisten keskuudessa.
Etelä-Karjalan Radio kävi haastattelemassa imatralaisia tiistaina ja kismittävinä asioina esille nousivat mm. venäläisten käyttäytyminen kaupoissa ja liikenteessä, sekä maan myyminen venäläisille ostajille. Sen sijaan venäläisiin kohdistuneet ilkivallanteot eivät ymmärrystä juuri saaneet.
- Tuo on törkeää, eikä sitä pidä hyväksyä. Osoitus se on jostakin.
- Jokaiselle ihmiselle oma koti on pyhä paikka.
- Ilkivaltatapaukset näyttävät, mitä mieltä jotkut venäläisistä ovat.
Tavat närkästyttävät
Etelä-Karjalan Radion haastattelukierroksen perusteella monia imatralaisia ärsyttää venäläisissä erityisesti käyttäytyminen.
- Ei siun tarvitse mennä kuin kauppaan, niin siellä menevät jonojen ohitse. Ei mitään kunnioitusta paikallisia kohtaan.
- Kun itse menee Svetogorskiin, niin toisen luokan kansalaisia olemme venäläisten rinnalla.
- En hyväksy, että venäläisille myydään maata.
- Asuntomurrot ovat rasismia. Toisaalta en itse haluaisi naapurikseni venäläisia.
Venäläisvastaisuus jakaa nuoria
Nuorempien ikäluokkien keskuudessa venäläisvastaisuus jakaa mielipiteitä.
- Kyllä aina pitäisi suvaitsevaisuutta olla. Kyllä venäläisyysvastaisuus nuoremmilla varsinkin menee yli.
- Kyllä venäläisvastaisuus varmasti nuorilla sieltä isiltä ja äideiltä lähtee.
- Eivät venäläiset minua ainakaan ärsytä.
- Tämä maa myydään pala palalta. Rähmällään tässä venäläisten edessä ollaan.
- Olen rasisti, mutta toivon ettei lapsestani sellaista tule.
Nuoret oppineet asenteet kotoaan
Jyrkistä mielipiteistä huolimatta nuorien jyrkät asenteet saavat tuomion iäkkäämmiltä imatralaisilta.
- Kyllä se on kotoa opittua. Eivät he ole kokeneet sotaa ja evakkoon lähtemistä.
- Venäläisvastaisuutta ei saisi olla, mutta myös venäläisten pitäisi tajuta, että ovat täällä vieraita.
(Kursivoidut lainaukset ovat Etelä-Karjalan Radion lähetykseen haastateltujen imatralaisten kommentteja.)
_________________________
YLE Etelä-Karjala: Venäläisasuntoihin tehdyistä murroista lisää ilmoituksia
Etelä-Karjalan poliisi tutkii 12:ta venäläisten asuntoihin kohdistunutta murtoa. Tuorein ilmoitus on tullut poliisille viime sunnuntaina.
Murrot, joihin usein on liittynyt törkeää ilkivaltaa, on tehty Imatralla, Ruokolahdella ja Lappeenrannan Joutsenossa. Poliisin mukaan on todennäköistä, että tekijät löytyvät omalta paikkakunnalta.
Rikoskomisario Jyrki Hännisen mukaan alle puolet omaisuusrikoksista jää selvittämättä, mutta rikossarjat selviävät yksittäisiä rikoksia helpommin.
EU:n ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökauppojen rajoittamista ajanut SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen tuomitsee teot.
- Olen itse ollut siinä aktiivinen, että meidän isänmaata ei pistetä kokonaan kaupaksi ja myydä EU:n ulkopuolelle. Mutta silti se ei anna kenellekään oikeutta toimia niin, että uhataan toisen terveyttä tai omaisuutta tai kenenkään turvallisuuden tunnetta.
Kymäläinen ei itse koe olevansa vastuussa venäläisvastaisuuden lisääntymisestä.
- En ota siitä taakkaa harteilleni. Olen koko ajan kieltäytynyt kaikesta rasistisesta keskustelusta. Olen painottanut, että kyse ei ole kansalaisuuksista piirteineen vaan periaatteellisista oikeuksista.
_________________________
YLE Etelä-Karjala: Poliisi yllättynyt rasistisista asenteista
Poliisin näkökulmasta rasististen asenteiden kasvaminen Etelä-Karjalassa on yllätys. Rasistisia piirteitä sisältäneitä rikoksia on kuitenkin tullut esiin vain muutamia vuosittain.
Etelä-Karjalan poliisipäällikkö Jyrki Wasastjernan mukaan rasismin mahdollisuus huomioidaan kyllä kaikessa tutkinnassa ja tavoitteena on puuttua mahdollisimman nopeasti esiin tulleisiin tapauksiin.
- Poliisin näkökulmasta tämä on yllätys. Jos meillä on vuosittain 20 000 rikosilmoitusta, niistä saattaa olla yhdestä kahteen tapausta, joissa on rasistisia piirteitä, Wasasterna kertoo.
Rasismi ei sellaisenaan on rikos, mutta se on rikoslain yleisten oppien mukaan rangaistuksen koventamisperuste ja se otetaan aina kaikessa rikostutkinnassa huomioon.
Yhteistyöllä suvaitsevaisuuteen
Jyrki Wasastjernan mukaan Etelä-Karjalassa tulisi ymmärtää myös venäläisten merkitys maakunnalle, eikä vain ajatella historiallisia menetyksiä. Hänen mielestään jo maakunnan taloudellisen menestyksen ja vetovoimaisuuden kannalta suvaitsevaisuutta olisi tärkeä kehittää.
Suvaitsevaisuus mainitaan jo monessa yhteistyöohjelmassa, mutta käytännön toimiakin tarvitaan. Wasastjerna peräänkuuluttaa keskusteluyhteyttä maakunnassa asuviin venäläisiin.
- Venäläisillä on tosin kotimaassa opittu heikko luottamus viranomaisiin, joten se ehkä vaikeuttaa keskustelun avaamista.
Wasastjernan mukaan uusia tapoja viedä asiaa eteenpäin pyritään löytämään viranomaisyhteistyönä.
_________________________
YLE Etelä-Karjala: Rasismilla pitkät juuret Imatralla
Rasismi ei ole uusi ilmiö Imatralla. Nuorten parissa rasistisia kommentteja on viljelty kautta aikain. 12 vuotta sitten Imatralla rehtorina aloittanut alakoulun opettaja hämmentyi lasten suusta kuulemistaan rasistisista termeistä.
Tainionkosken koulun opettaja Vesa Tonder ei ole yllättynyt rasistisen retoriikan koventumisesta.
- Minä törmäsin rasismiin ensimmäisen kerran 12 vuotta sitten, kun aloitin rehtorina ja pääsin tutustumaan nuorten maailmaan ja ajatuksiin, Tonder kertoo.
Hän päätti samantien myös alkaa toiminnan rasististen ajatusten kitkemiseksi ja siitä lähtien Tainionkosken koululla on ollut useita erilaisia kansainvälistymisprojekteja.
- Vain siten maailmaa voidaan avata nuorille ja näyttää, että kaikki ihmiset on hyviä, kun vain tehdään yhteistyötä.
Käsittelymalleja maailmalta
Tonderin mukaan suvaitsemattomuus kumpuaa pelosta, epävarmuudesta ja heikosta itsetunnosta.
- Etelä-Karjala on kärsinyt historiassa paljon. Täällä on paljon traumaa, jota ei ole käsitelty mitenkään ja se siirtyy sukupolvelta toiselle, Tonder arvioi.
Hänen mielestään rasistinen keskustelu ja raju kielenkäyttö on lisääntynyt viime vuosina, joten asialle pitäisi ryhtyä heti tekemään jotain.
- Paljon tehtävää on. Toimintamalleja täytyy hakea maailmalta ja pelot pitäisi käsitellä ammattimaisesti, Tonder sanoo.
__________________________________
YLE Etelä-Karjala: "Eristäytyminen ei ole ratkaisu venäläisvastaisuuteen"
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mielestä suomalaisten pitäisi olla venäläisten kanssa enemmän arkipäivän kanssakäymisessä. Eristäytyminen ja muurien rakentaminen ei vähennä venäläisvastaisuutta.
Imatralla esiin noussut venäläisvastaisuus harmittaa Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusta. Hän sanoo olevansa pahoillaan siitä, että naapurin kanssa ei tulla juttuun.
- Naapureiden kanssa täytyy tulla toimeen, kanssakäyminen venäläisten kanssa on alueen tulevaisuus. Turistit käyttävät palveluitamme ja tuovat sitä kautta tuloja ja työtä Imatralle. Venäläisvastaiset asenteet tuntuvat tätä taustaa vasten todella ikäviltä, pahoittelee Lintunen.
Toisaalta Lintunen muistuttaa, että rajuimmat mielipiteet saattavat olla vain yksittäisten ihmisten purkauksia.
- Asiaa ei pidä vähätellä, mutta asiana siihen on vaikea tarttua, koska kyse on yksilöiden mielipiteistä. Jos ihmisillä on voimakkaita tunteita, niitä on ulkopuolelta vaikea muuttaa. Ihmisten on itse muututtava ja tutustuttava toisiin ihmisiin, toisiin kulttuureihin, painottaa Lintunen.
Arkinen yhdessäolo tärkeää
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mielestä tavallisten ihmisten kanssakäyminen on tärkeää. Mitä enemmän sitä on, sen paremmin asiat ja yhteistyö alkavat sujua.
- Nyt on olemassa voimakkaita ennakkoluuloja ja myös historiallisia tekijöitä, niitä on koko suomalaisessa kansassa. Imatralla nämä mielipiteet ovat nousseet voimakkaasti esiin, koska kanssakäyminen on arkea meille. Nykyisin ihmisillä tuntuu olevan myös tapana sanoa mielipiteensä aika suoraan, jatkaa Lintunen.
Lintusen mukaan ihmisten tutustuminen toisiinsa on ainut keino parantaa asenteita.
- Mitä enemmän haluamme eristäytyä ja rakentaa muureja, sitä vaikeampaa kanssakäyminen on, sanoo Lintunen.
- Imatralla on myös paljon kokemuksia venäläisistä hyvinä naapureina, muistuttaa Lintunen.
Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen huomauttaa, ettei venäläisvastaisten asenteiden vähentäminen ole mikään kaupunkihallinnollinen asia, vaan ympärillä olevaan yhteisöön, koko Etelä-Karjalaan ja Suomeenkin liittyvä kysymys.
__________________________________
YLE Etelä-Karjala: Venäläiset vaikenevat
Imatralla asuvat venäläistet eivät tahdo kommentoida paikkakunnalla tapahtuneita asuntomurtoja ja niihin liittyvää törkeää ilkivaltaa. Imatralaisen ihmisoikeusaktivistin Viola Heinosen mielestä asiasta ei voi vaieta. Monet pelkäävät.
Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton hallituksen jäsen Viola Heistonen on itsekin saanut vihapostia.
- Sain omaan kännykkääni tekstiviestin, jossa ryssien käskettiin painua takaisin. Ja kirosana päälle.
Viola Heistosta ei kuitenkaan vaienneta. Hän kokee, että nyt on oikea aika puhua asenneilmaston kovenemisesta.
- Jos asuntomurrot paljastuvat suomalaisten tekemiksi, on todella surullista. Miten ihmiset eivät voi hyväksyä toisia ihmisiä, jotka vain tulevat toisesta kulttuurista, kysyy Heistonen.
Heistonen tuntee monia venäläisiä perheitä, jotka asuvat ja tekevät töitä Imatralla. Asuntomurtosarjan tultua julki he ovat alkaneet pelätä.
- Vaikka heillä on koira pihassa, he valvovat yöllä ja kuuntelevat.
Heistosen mielestä pelko ei tee hyvää kenellekään.
- Tällaisessa pelon ilmapiirissä ei ole suomalaisenkaan hyvä elää.
Venäläiset eivät kuitenkaan halua puhua koko asiasta. He ovat varovaisia eivätkä muutenkaan ole tottuneet nostamaan yhteiskunnallisia ongelmia esille.
- Meillä on hiljainen 55 000 venäjänkielisen maahanmuuttajan hiljainen joukko, joka on pääosin tyytyväinen Suomeen.
Violan venäläiset ystävät ovat toppuutelleet Violaa. Kaikesta ei heidän mielestään kannata puhua julkisesti.
- Ehkä syynä on pelko kostosta.
Viola Heistonen toivoisi, että suomalaiset ja venäläiset malttaisivat tutustua toisiinsa.
- Ei saa kääntää selkää sinne missä näkee epäoikeudenmukaisuutta, vaan asioista on voitava keskustella. Meidän täytyy rakentaa Imatralla yhteisöllisyyttä. Etenkin täällä se on nyt todella tärkeää.