Helsingin Sanomat: Kouros: "Suomessa viranomaiset tukevat ihmisoikeusloukkauksia" 2.10.2011
Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kristiina Kouroksen mielestä viranomaisten pitäisi aina huolestua, jos jollakin vähemmistöllä on vain yksi tai muutamia harvoja puhemiehiä.
Esimerkiksi hän nostaa romanien yhdyshenkilöjärjestelmän, jossa sattumanvaraisesti valittu romani voi päästä vaikuttamaan kunnassa siihen, minne muut romanit saavat muuttaa. Silloin viranomaiset pitävät yllä ihmisoikeuksia loukkaavia perinteitä.
Viime heinäkuussa Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi Järvenpään kaupungin tällaisesta syrjinnästä. Kaupungin romaniyhdyshenkilö oli estänyt toisen romanin ja hänen puolisonsa muuttamisen tiettyyn taloon. Syynä oli, että paikkakunnan muut romanit vastustivat sitä.
Kouros muistuttaa, että hyvät suhteet viranomaisiin tuovat yhteisöissä valtaa. Pahimmillaan se johtaa siihen, että viranomaiset eivät usko tai näe ongelmia sen takia, että yhteisön viralliset edustajat kieltävät ne.
Nyt Kouros pitäisi silmällä esimerkiksi Suomen islamilaista neuvostoa, joka on perustettu viranomaisten tuella. "Lähtökohtaisesti siinä voi olla edellytykset ihan hyvään, mutta saattaa olla edellytykset tosi pahaankin."
Kun tällaisille elimille tarjotaan rahaa, ne muuttuvat heti kiinnostaviksi, Kouros muistuttaa. Syntyy "valtasuhinaa" ja paikoista kilpaillaan. Siksi pitää tarkkailla, keitä järjestöt ja puhemiehet oikeasti edustavat.
Kouros on toimittanut marraskuussa julkaistavan kirjan Iloisen talon kellareissa, jossa vähemmistöjen edustajat kertovat omia kokemuksiaan yhteisöissä tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista. Tarinansa kertovat niin lapsilauman alle nääntyvät lestadiolaiset kuin perheensä hylkäämä Jehovan todistajakin.
Kouroksen mielestä Suomessa usein uskotaan, että ongelmat voidaan ratkaista normeilla ja lainsäädännöllä. Niin asia ei kuitenkaan ole.
"Kyllä meillä pitää olla hyvä lainsäädäntö, mutta on täyttä utopiaa, että ikävät asiat maailmasta häviäisivät sillä."
Kouros muistuttaa, että valtaväestöllä on ongelmissa iso rooli. Usein vähemmistöistä nähdään vain negatiiviset puolet ja niitä kohdellaan sen mukaan. Tämä johtaa yhteisön tiivistymiseen entisestään.
"Somalia ei ollut erityisen uskonnollinen yhteiskunta, mutta Suomessa somalialaiset vetivät huivin päähän. Uskonnollisuus oli reaktio siihen, että heidät suljettiin pois yhteiskunnasta."
Muutoksia saadaan aikaan, kun vähemmistön kanssa keskustellaan. Kouroksen mielestä Suomessa varotaan liikaa loukkaamasta vähemmistöjä.
"Aina korostetaan, että pitää tuntea toinen kulttuuri ennen kuin voi sanoa mitään. Ei pidä! Riittää, että on utelias ja kysyy, miten teillä ajatellaan tästä asiasta."
Suomessa on hyviä kokemuksia siitä, että erilaiset järjestöt ruokkivat keskustelua vähemmistöjen sisällä. Silloin ihmiset itse tulevat järkeviin johtopäätöksiin ja huomaavat, että ehkä tätä perinnettä ei enää tarvita.
Kouros penää valtaväestöltä malttia. Hän uskoo, että esimerkiksi naisten ympärileikkaukset häviävät koko maailmasta muutamassa kymmenessä vuodessa.
"Samaan tapaan kuin kuin kiinalaistyttöjen jalkojen sitominen."
Kulttuurisia perinteitä ei muuteta muutamassa vuodessa. Mutta jo yhden sukupolven aikanakin voi tapahtua isoja muutoksia.
"Unohdamme, miten jumalattoman lähellä meillä Suomessa on aika, että naiset olivat häpeäpaalussa tai heitettiin kotoa pois, jos heillä oli esiaviollisia suhteita. He olivat meidän isoäitejä ja heidän äitejään."
Lue lisää sunnuntain Helsingin Sanomista.