YLE: Imaamikoulutus voisi auttaa kotoutumisessa 12.10.2011
Imaamikoulutuksen tarpeen selvittäminen on ajankohtainen asia, arvioi arkkipiispa Kari Mäkinen. Korkeakoulutasoinen imaamikoulutus on Euroopassa vielä harvinaista - kokemuksia on muutaman vuoden ajalta mm. Hollannista. Arkkipiispan mielestä koulutuksen aloittaminen vaatii kuitenkin laajaa keskustelua.
Turussa keskiviikkona pidetyssä seminaarissa pohdittiin mm. uskontojen lukutaitoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä esimerkiksi imaamikoulutus voisi olla yksi työkalu kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä, sillä se voisi mm. auttaa uskonnollisen yhteisön kotoutumisessa uuteen kotimaahansa. Arkkipiispa Kari Mäkinen.
- Minusta tämä keskustelu, joka on käynnissä, on tärkeää ja siinä täytyy kuunnella monenlaisia osapuolia. Joka tapauksessa riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja tässä koulutusasiassa tehdään, niin on tärkeää, että islamilaisissa yhteisöissä, kuten muissakin uskonnollisissa yhteisöissä, on vahvat juuret myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja todellisuuteen. Siis kieleen ja kulttuuriin, Mäkinen toteaa.
Hollannissa jo kokemusta
Valmista kaavaa imaamikoulutukselle ei siis ole, sillä koulutuksessa on huomioitava kunkin maan erityispiirteet. Hollannissa aloitettiin viisi vuotta sitten korkeakoulutasoinen imaamikoulutus, jonka on käynyt läpi kymmenkunta imaamia.
Koulutuksen kehittäjä Rimke van der Veer kertoo, että koulutusohjelma syntyi laajojen keskustelujen pohjalta.
- Teimme opetussuunnitelmaa yli vuoden ajan. Vasta tämän jälkeen kaikki osapuolet olivat siihen valmiita. Pidämme Hollannissa tärkeänä, että imaami ei ole vain pappi, joka rukoilee tai johtaa jumalanpalveluksia. Hän on myös sosiaalityöntekijä. Tämä on tärkeää sillä, meillä on monenlaisia ongelmia, joiden hoidossa imaami tarvitsee myös kulttuurituntemusta Hollanista, van der Veer kertoo.
Mikä on imaami nykypäivänä?
Tasavallan presidentin kansainvälistymisspalkinnolla palkittu ja suositun muslimiverkkosivuston perustaja Mohamed El-Fatatry toteaa, että imaamikoulutuksen aloittaminen olisi vasta ensimmäinen askel.
Uskonnollista johtajuutta ylipäänsä pitäisi tarkastella uudessa valossa.
- Meidän pitäisi määrittää kokonaan uudestaan se, mitä imaami tekee, eli mikä on uskonnollisen instituution rooli 2000-luvulla. Kun yhdistämme tämän alueellisiin ja kulttuurisiin ympäristöihin, niin olemme askeleen lähempänä ihmisten tavoittamista, El-Fatatry pohtii.
- Nykyajan ihmiset ovat vahvoja yksilöitä, jotka eivät ota vastaan tietoa ylhäältä alaspäin.