YLE: Ruotsalaisen maahanmuuttajalähiön pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu 6.10.2011
Ruotsin monikulttuurisimman lähiön koulua johtava Börje Ehrstrand kertoo Aamu-tv:n haastattelussa, kuinka ongelmakoulusta tuli palkittu opinahjo. Rehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.
Koko Ruotsin maahamuuttajavaltaisimmassa kaupunginosassa oli kauan sitten koulu, joka tunnettiin ongelmistaan. Tänään opinahjo nauttii mainetta, joka on tuonut palkintoja, mediahuomiota sekä vierailijoita suurista kansainvälisistä yhtiöistä.
Menestyksen resepti on sama kuin ongelmakin oli; monikulttuurisuus. Yhden nelikökilometrin alueella Tukholman Rinkebyssä asuu maahanmuuttajia yli sadasta maasta. Myös Rinkebyn koulussa ovat edustettuna kaikki maailman kulttuurit, etniset ryhmät ja uskonnot.
- Se on kaikki, mitä tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan, sanoo koulun rehtori Börje Ehrstrand.
Tulevaisuuden työmarkkinoilla voittavat monikulttuurisuuden taiturit
Rinkebyhyn itsekin 80-luvulla muuttanut, suomalaistaustainen Ehrstrand on saanut paljon tunnustusta tavastaan johtaa. Hän kertoo, että koulun vaikeudet käännettiin voitoksi keskustelemallla koko henkilökunnan kanssa.
- Pohdimme, miten lapsista tehdään voittajia työmarkkinoilla, ja tulimme siihen tulokseen, että siellä menestyy, jos vuorovaikutustaidot ovat kunnossa.
On osattava ilmaista mielipiteitä, toiveita ja ajatuksia, sekä luoda strategioita, Ehrstrand luettelee. Tämä onnistuu vain kielen avulla.
- Päätimme satsata kieleen ja kommunikointiin. Tietopohja ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla hyvät sosiaaliset taidot. Pitää osata kommunikoida sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnolisten rajojen yli.
Monikulttuurisen koulun oppilaat saavan harjoitusta nimenomaan tärkeimmässä, eli sosiaalisissa taidoissa, Ehrstrand sanoo.
- Tulevaisuuden työmarkkinat eivät ole suomalaiset tai ruotsalaiset, vaan kansainväliset. Pitää olla globaali kyky toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Koraanin tulkitsija auttaa koulun ja uskonnon konflikteissa
Ehrstrand painottaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Oppilaat eivät saa tuntea itseään sorretuiksi tai joutua noudattamaan ohjeita, joita eivät halua noudattaa.
- Tässä tullaan kunniakysymykseen. Monet maahanmuuttajatytöistä tulevat suvuista, joissa noudatetaan kunniaperinnettä. He tulevat aivan uuteen maailmaan, jossa vallitsee demokratia. Koulun rooli on tässä tärkeä.
Ehrstrand kertoo esimerkin koulun uimaopetuksesta, johon maahanmuuttajatytöt osallistuivat lopulta vapaasta tahdostaan, vaikka ensin vanhemmat kielsivät vähäpukeisena näyttäytymisen.
Hän kertoo käyttävänsä apuna henkilöä, joka osaa tulkita Koraania. Kerran Rinkebyn koulussa keskusteltiin siitä, millainen musiikinopetus on sopivaa.
- Kutsuin paikalle Koraanin tulkitsijan ja 50 vihaista vanhempaa, jotka eivät hyväksyneet opetusta. Opettaja soitti tunneilla kuunneltavaa musiikkia, ja kysyin lopuksi tulkilta, mitä Koraani sanoo musiikinopetuksesta. Hän vastasi, että ei yhtään mitään.
Tämän jälkeen oppilaat pääsivät tunneille. Börje Ehrstrand kertoo olevansa ylpeä suomalaisjuuristaan.
- Suomen koulut antavat maailman parasta opetusta, ja olen ylpeä, että olen saanut opiskella Suomessa. Korostan sitä usein Ruotsissa.