Uusi Suomi: Maahanmuuttajat korostuvat rikostilastoissa - Tämä ryhmä selittää eron 8.1.2013
Uusi Suomi: Poliisina työskennelleet edustajat: Maahanmuuttajien tekemät rikokset näkyivät työssä
Maahanmuuttajien tekemää rikollisuutta on liioiteltu julkisuudessa, toteaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi. Niemen mukaan rikostilastoja pitäisi tarkastella muun muassa ikäjakauman perusteella.
Määrällisesti rikoksia tehdään Niemen mukaan kaiken kaikkeaan selkeästi eniten 15-24-vuotiaiden joukossa, taustaan katsomatta.
15-24-vuotiaiden ikäryhmässä myös ero maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön välillä on Niemen mukaan suurin. Ikäryhmän maahanmuuttajien joukossa 10 000 asukasta kohti rikoksia tehdään yli 1600. Suomalaisten kohdalla rikoksia tehdään 10 000 asukasta kohti alle 1200.
- Ero selittyy tämän ikäryhmän rikoksista. Seuraavassa ikäryhmässä maahanmuuttajien rikollisuus putoaa noin puoleen. Maahanmuuttajarikoksista suuri osa on nimenomaan nuorten miesten rikollisuutta, Niemi sanoo.
25-39-vuotiaiden ikäryhmässä maahanmuuttajien joukossa tehdään hieman vähemmän rikoksia kuin kantaväestön joukossa. Sitä vanhemmissa ikäluokissa taas maahanmuuttajarikollisuus on yleisempää.
Näyttää siis siltä, että rikollisuus on Suomessa etenkin nuorten miesten ongelma.
Rikostilastoja tarkastellessa kannattaakin Niemen mukaan ottaa huomioon, että maahanmuuttajien väestörakenne on erilainen kuin kantaväestön. Heidän joukossaan rikoksia eniten tekeviä nuoria miehiä on enemmän kuin vanhenevassa kantaväestössä.
- Se tuottaa eroja rikollisuuteen. Jos maahanmuuttajaväestön ikärakenne muuttuisi samankaltaisemmaksi kantaväestön kanssa, rikollisuus vähenisi. Ikä on tässä niin merkittävä tekijä, Niemi sanoo.
Ilmiön nosti ensimmäisenä esiin Länsi-Uusimaa-lehti.
Rajat ylittävä rikollisuus suurempi ongelma
Niemen mukaan rikostyypeissä ainoastaan raiskauksissa maahanmuuttajataustaiset ja muut ulkomaalaiset ovat jatkuvasti yliedustettuina.
- Raiskausrikoksissa maahanmuuttajien osuus on poikkeuksellisen suuri. Joka neljäs poliisin tietoon tulleista raiskauksista on viimeiset viisi vuotta ollut maahanmuuttajien tekemiä, Niemi sanoo.
Niemen mukaan maahanmuuttajien tekemä rikollisuus ei etenkään verrattuna kantaväestön tekemään rikollisuuteen ole niin suuri ongelma kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on huonompi.
- Voi sanoa, että sitä on liioiteltu. Suurempi ongelma on rajat ylittävä ja järjestäytynyt rikollisuus, Niemi sanoo.
Se on esimerkiksi Virossa asuvien virolaisten käsissä, jotka tekevät yhteistyötä suomalaisten kanssa.
Suomessa maahanmuutto on nykyisessä mittakaavassaa suhteellisen nuori ilmiö. Niemi muistuttaa, että meiltä puuttuu toisen sukupolven maahanmuuttajaväestö. Osittain toisen polven nuorten maahanmuuttajien mellakat ovat viime aikoina herättäneet huolta esimerkiksi Ranskassa.
Suomessa voisi vielä olla mahdollista välttää Ranskan virheet.
- Siinä merkittävä rooli on maahanmuuttopolitiikalla, joka osaltaan ohjaa sitä, syrjäytyykö maahanmuuttajien toinen sukupolvi vai ei, Niemi sanoo.
________________________________
Uusi Suomi: Poliisina työskennelleet edustajat: Maahanmuuttajien tekemät rikokset näkyivät työssä
Poliisina työskennelleiden kansanedustajien mukaan maahanmuuttajien suuri osuus rikoksentekijöiden joukossa vaikuttaa suurelta.
Uusi Suomi kertoi aiemmin tänään, että tilastojen perusteella maahanmuuttajien korostumisen rikostilastoissa selittää myös ikä, sillä maahanmuuttajaväestön ikärakenne on erilainen kuin kantaväestöllä. Suurin osa maahanmuuttajista on nuoria miehiä, jotka yleensäkin tekevät eniten rikoksia.
Uuden Suomen haastatteleman oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan Hannu Niemen mukaan maahanmuuttajien tekemää väkivaltaa onkin liioiteltu. Poliisina työskennelleiden kansanedustajien mukaan ongelma on kuitenkin olemassa.
Kansanedustaja Tom Packalén (ps.) on työskennellyt Helsingin poliisissa. Hänen mielestään maahanmuuttajien tekemistä rikoksista tarvitaan tarkempaa tilastotietoa. Packalénin omien kokemusten perusteella maahanmuuttajien tekemät rikokset ovat lisääntyneet.
- Sellainen aika, että poliisivankilassa olisi ollut enemmän suomalaisia kuin ulkomaalaisia, on esimerkiksi Helsingissä ohitettu jo vuosia sitten, Packalén sanoo.
Packalénin mukaan tilastot vääristävät, sillä niissä maahanmuuttaja, joka on saanut Suomen kansalaisuuden, ei erotu kantaväestöstä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Hannu Niemen mukaan tilastot kuitenkin tehdään myös synnyimaan mukaan.
Packalénin mukaan tilastot pitäisi tehdä äidinkielen mukaan. Muutenkin objektiivinen ja asenteeton tieto olisi hänen mielestään tarpeen, jotta ongelmasta voitaisiin puhua ja sille voitaisiin tehdä jotakin.
- Suurin ongelma maahanmuuttopolitiikkaan liittyvässä keskustelussa on tiedon puute. Puolueettoman tahon pitäisi ilman mitään kannanottoa tehdä asiasta puhtaasti tieteellinen tutkimus, Packalen sanoo.
Packalénin mukaan poliisintyössä Helsingissä hän huomasi esimerkiksi somalinuorten tekemän katuväkivallan korostuvan. Somalinuorten syrjäytymisen ehkäiseminen voisi hänen mielestään olla hyvä keino vähentää maahanmuuttajien tekemää väkivaltaa.
Kokoomuksen kansanedustajan ja niin ikään poliisina työskennelleen Kari Tolvasen mukaan maahanmuuttajat korostuivat tekijöinä tietyissä rikostyypeissä.
- Etenkin raiskaustapauksissa epäilty oli suhteettoman usein ulkomaalaistaustainen, Tolvanen sanoo.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Hannu Niemen mukaan raiskaukset ovatkin ainoa rikostyyppi, jossa maahanmuuttajat ja muut ulkomaalaiset ovat jatkuvasti yliedustettuina tekijöinä.
Tolvasen mielestä myös kunniaväkivaltatapauksissa kansalaisuus on usein merkittävä tekijä, ja se pitäisi myös voida sanoa julkisestikin.
Parempaa tiedonvälitystä
Yksi keino ennaltaehkäistä maahanmuuttajien tekemää rikollisuutta olisi Tolvasen mielestä parempi tiedonvälitys Suomen kulttuurista ja etenkin laeista kotoutuksen yhteydessä.
- Silloin ei ainakaan voisi selitellä, ettei tiennyt lainsäädännöstä, Tolvanen sanoo.
Tolvasen mukaan se tuli vastaan selityksenä melko usein, jos rikoksesta epäilty oli maahanmuuttaja. Toinen keino olisi Tolvasen mukaan parempi pääsy suljettuihin maahanmuuttajayhteisöihin. Silloin esimerkiksi kodeissa tapahtuvaan väkivaltaan olisi helpompi puuttua.
- Maahanmuuttajien perheväkivalta on tällä hetkellä samanlainen tabu kuin kantaväestöön kuuluvien perheväkivalta 1960-70-luvulla, Tolvanen sanoo.
Lisäksi Tolvanen ja Packalén kertovat huomanneensa käytännössä saman kuin Niemi tilastoista: maahanmuuttajanaiset tekevät hyvin vähän rikoksia, kun taas kantaväestöön kuuluvat naiset ja tytöt näyttävät olevan yhä useammin rikoksentekijöinä.