YLE Uutiset: Kannattaako maahanmuuttoa vastaan kiukutella? 5.11.2009
Taustaa:
Mediaseuranta: Vihreä Lanka: Onko mamuvisionne tästä maailmasta, Demos? 30.10.2009
(lopussa Tommi Laition ja Juha Mäki-Ketelän haastattelut tekstiksi purettuna)
Maahanmuutto on aihe, joka herättää suuria tunteita puolesta ja vastaan. Jyrkkää vastakkainasettelua syntyy silloinkin kun asiaa lähestytään asia-argumentein.
YLEn Aamu-tv:n vieraana ollut tutkija Tommi Laitio ajatushautomo Demos Helsingistä pitää faktana, että maahanmuutto lisääntyy ja vuonna 2030 Suomi on nykyistä monimuotoisempi maa.
Hän esittääkin, että ei niinkään kiisteltäisi maahanmuuton tarpeellisuudesta, vaan keskityttäisiin pohtimaan, miten saadaan lisää resursseja kouluihin, asuntopolitiikkaan ja erilaisten ongelmien hoitamiseen.
- Me voidaan kiukutella, että emme halua maahanmuuttoa, mutta se tulee tapahtumaan, Laitio näkee.
Demos Helsingin tekemässä Samoilla lauteilla 2030 -nimisessä raportissa todetaan, että Suomi kuitenkin jakautuu erilaisiin alueisiin: pääkaupunkiseutu muistuttaa muita eurooppalaisia suurkaupunkeja ja monikulttuurisuus on osa kaikkien arkea, Itä-Suomessa taas on runsaasti venäläisiä ja "loma-Suomessa" maahanmuuttajat näkyvät lähinnä turistien ja kausityöläisten muodossa.
"Ongelmista ei voida puhua"
Muutos 2011 -liikkeen perustanut kansalaisaktiivi Juha Mäki-Ketelä puolestaan ei pidä maahanmuuton kasvua itsestään selvänä asiana. Hän haluaisi nykyistä selkeämmät perustelut sille, keitä Suomeen otetaan ja keitä ei. Hänen mielestään suurin osa maahan nyt tulevista ei aio tehdä töitä, vaan tulee tänne siksi, että Suomessa on "kohtuuttoman hyvä sosiaaliturva". Mäki-Ketelän mielestä Suomella ole automaattista velvollisuutta ottaa vastaan lisää ihmisiä.
- Suomalaisilla on oikeus tehdä jonkinlainen pisteytysjärjestelmä, ja ottaa vain niitä ihmisiä, jotka hyödyttävät Suomea ja suomalaisia. Ei meidän tarvitse ottaa kaikkia ja toimia koko maailman omatuntona, Aamu-tv:n haastattelema Mäki-Ketelä sanoo.
Uutta puoluetta perustavan Mäki-Ketelän mielestä maahanmuuton ongelmista ei kuitenkaan voi puhua leimaantumatta rasistiksi.
- Päivittäin joudun kadulla vastaamaan kysymyksiin, että miksi olen rasisti ja miksi vihaan ulkomaalaisia. En ole rasisti, enkä vihaa ketään.
Laition mielestä suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin tulee Suomeen perheen vuoksi tai työn vuoksi. Hän uskoo, että esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa tehdyistä virheistä muun muassa asuntopolitiikassa voidaan ottaa opiksi.
- On hölmöä laittaa iso määrä köyhiä ja kielitaidottomia ihmisiä samaan paikkaan. Helsingillä esimerkiksi olisi uusilla asuinalueilla mahdollisuus todistaa, että monimuotoinen onnellisuus on mahdollista, Laitio sanoo.
_____________________________________________
Tommi Laition ja Juha Mäki-Ketelän haastattelu, Yleisradion aamu-tv 5.11.2009, klo 7:10-7:25
Toimittaja:
Seuraavaksi aamu-tv:ssä keskustellaan maahanmuutosta ja siitä, miksi maahanmuuton ongelmista puhuminen helposti leimataan rasismiksi. Olemmeko Suomessa valmiita keskustelemaan maahanmuuton hyödyistä ja ongelmista kiihkottomasti. Tätä selvitellään nyt. Tervetuloa tutkija Tommi Laitio.
Tommi Laitio, Demos Helsinki:
Kiitos.
Toimittaja:
Sinä työskentelet Demos Helsinki -nimisessä ajatushautomossa ja teiltä ilmestyi vastikään visio Samoilla lauteilla 2030. Tässä visiossa pohditaan tulevaisuuden Suomea ja siinä on lähtökohtana se, että Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Kerro lyhyesti, että miltä se Suomi näyttää, kun maahanmuutto lisääntyy.
Tommi Laitio:
Me lähdettiin liikkeelle siitä, että lähdetään katsomaan Suomea vuodesta 2030 tähän päivään, eikä tästä päivästä vuoteen 2030.Ja sitä kautta kun katsotaan tilastoja ja katsotaan muun Euroopan kehitystä, niin näyttää siltä, että me ollaan menossa tietyllä tavalla samaan suuntaan kuin muu Eurooppa eli meidän väestö monimuotoistuu. Mutta samaan aikaan Suomi tulee jakautumaan vahvemmin erilaisiin alueisiin. Eli meillä on toisaalta pääkaupunkiseutu, jossa monimuotoisuus, monikulttuurisuus, on kaikkien arkea. Sitten meillä on Itä-Suomi, jossa venäläisten määrä kasvaa vahvasti, ja ruuhka-Suomi eli siis suurimmat kaupungit Etelä-Suomessa, jossa se on jossain määrin ihmisten arkea. Sitten meillä on se muu Suomi, josta me puhuttiin loman ja maaseudun Suomena, jossa maahanmuutto ja monimuotoistuminen on semmoinen asia, joka tulee sitten kesällä turistien ja kausityöläisten myötä. Eli Suomi tulee jakautumaan muutamaan eri Suomeen ja etenkin pääkaupunkiseudulla Helsingistä tulee monimuotoinen kaupunki niin kuin kaikki muutkin suuret eurooppalaiset kaupungit.
Toimittaja:
Tässä teidän visiossa otetaan selvyytenä, että maahanmuutto tulee lisääntymään. Siitä ei keskustella.
Tommi Laitio:
Joo. Me lähdetään liikkeelle siitä, että se on fakta. Se perustuu siihen että meidän politiikan peruslinja on ollut se viimeiset parikymmentä vuotta. Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin, Suomi on liittynyt erinäisiin muihin kansainvälisiin organisaatioihin. Meidän lähtökohtana on se, että me ei voida laittaa rajoja kiinni. Samalla hyväksytään se, että toisin kuin usein ajatellaan, niin kansalliset rajat on sellaiset, jotka vuotaa. Ne vuotaa molempiin suuntiin. Suomesta lähdetään muualle ja Suomeen tullaan muualta. Ja se on arkipäivää.
Toimittaja:
Tuoko lisääntyvä maahanmuutto ongelmia?
Tommi Laitio
Totta kai se tuo. Me ei millään lailla väitetä, että se yhteiskunta on mitenkään helpompi. Kyllähän muualta Euroopasta nähdään, että se tuo enemmän tarvetta neuvotteluun, se tuo enemmän konflikteja. Mutta se on vääjäämätön tosiasia. Me voidaan kiukutella sitä asiaa, että me ei haluta maahanmuuttoa tai muuta, mutta se on asia joka tulee tapahtumaan. Jos me suhtaudutaan siihen rehellisesti ja faktana, niin me pystytään reagoimaan siihen asiaan paremmin ja oppimaan muusta Euroopasta.
Toimittaja:
Pystyykö niitä ongelmia jollakin tavalla estämään?
Tommi Laitio:
Kyllä pystyy mun mielestä esimerkiksi sillä, että hyväksytään tämä Suomen erilaistuminen. Että Itä-Suomi, jossa yksi vähemmistö kasvaa voimakkaasti on ihan eri asia kuin pääkaupunkiseutu, jossa väestö niin kuin oikeasti monimuotoistuu. Haetaan sellaisia ratkaisuja, että perheet riippumatta heidän kulttuuritaustastaan kokee, että heillä on oikeus olla täällä ja he ovat hyödyllinen osa tätä yhteiskuntaa. Mun mielestä yksi asia josta voidaan lähteä liikkeelle on se, että siirretään enemmän valtaa maahanmuuttopolitiikassa valtakunnantasolta kunnille.
Toimittaja:
Tommi Laitio, keskustellaanko meillä Suomessa riittävästi maahanmuuton ongelmista?
Tommi Laitio:
Musta meillä keskustellaan... Meillä on viimeisen parin vuoden aikana enemmän ruvettu keskustelemaan maahanmuuton ongelmista, mutta siinä menee mun mielestä mittasuhteet sekaisin. Ja sitten menee sekaisin se, että onko kyseessä sosiaalipoliittinen ongelma vai maahanmuuttopoliittinen ongelma. Jos puhutaan vaikka nyt Itä-Helsingin kouluista, jotka on olleet esillä viime aikoina, niin kyllä mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että jos oppilaista puolet ei puhu Suomea kunnolla, niin se hidastaa sitä oppimisprosessia. Kyllä Helsinki on mun mielestä menossa oikeaan suuntaan siinä, että hyväksytään että nämä koulut tarvitsevat lisätukea.
Toimittaja:
Minkä takia sitten keskustelu jää Suomessa usein junnaamaan ehkä paikallaan? Puhutaan että pitäisikö maahanmuuttoa lisätä vai ei.
Tommi Laitio:
No, mun mielestä se lähtee liikkeelle siitä kiukuttelusta, siitä ettei tajuta mihin asioihin me voidaan oikeasti vaikuttaa. Osana Euroopan Unionia liikkuvuus on tosiasia. Sen sijaan, että me niin kun kiukutellaan siitä asiasta, että me ei haluta muuttaa tätä yhteiskuntaa, niin hyväksytään se, että meidän yhteiskunta muuttuu ja keskustellaan niistä asioista, joihin meidän suomalaiset kunnat ja suomalaiset ihmiset voi vaikuttaa, eli se arki. Ruvetaan miettimään millainen se yhteinen arki voisi olla. Se on se mistä me kirjoitetaan meidän visiossa.
Toimittaja:
Voiko meillä Suomessa puhua maahanmuuton ongelmista leimautumatta rasistiksi?
Tommi Laitio:
Kyllä mun mielestä voi, mutta silloin pitää pystyä tekemään selkeä ero siinä, että puhutaanko maahanmuuttopolitiikasta, kritisoidaanko siis valtioiden ja kuntien valitsemia linjauksia vai hyökätäänkö yksittäisiä ihmisryhmiä kohtaan. Se hyvä asia mikä tästä niin kutsutusta maahanmuuttokritiikissä on tullut, on se, että ne - tai sanotaan me - avointa yhteiskuntaa puolustavat ihmiset joudutaan parantamaan argumentaatiota. Joudutaan hyväksymään se, joudutaan tunnustamaan ääneen, että on ongelmia. Tunnustan, että monimuotoisuus muuttaa koulujen arkea, mutta silti mä puolustan sitä, että Suomi monimuotoistuu. Se mitä ei pidä hyväksyä, ja Suomessa hyväksytään liiankin paljon vielä, on se, että hyökätään yksittäisiä etnisiä tai kulttuuriryhmiä vastaan. Se on puhdasta rasismia ja muukalaisvastaisuutta, jota ei pidä sietää.
Toimittaja:
Otetaan tässä välissä puhelu Tampereelle. Meillä pitäisi olla puhelimessa kansalaisaktiivi Juha Mäki-Ketelä. Hän on ollut perustamassa muun muassa Muutos 2011 -puoluetta. Hyvää huomenta.
Juha Mäki-Ketelä, Muutos 2011:
Huomenta huomenta, kuuluuko Helsingissä?
Toimittaja:
Kuuluu Helsingissä...
Juha Mäki-Ketelä:
Hienoa.
Toimittaja:
...ja sinä olet varmasti kuunnellut puhelimen päässä tätä meidän keskustelua täällä
Juha Mäki-Ketelä:
Toki.
Toimittaja:
Miltä nämä Demos Helsingin tulevaisuudenkuvat Suomesta kuulostavat?
Juha Mäki-Ketelä:
No, sanotaan näin, että luin ekaksi tämän heidän paperinsa, minkä he ovat kirjoittaneet, ja sitä kun lueskelin, niin en oikein tiennyt onko kyseessä vitsi vai onko se ihan tosissaan tehty. Mutta nyt kun Tommia tuossa äsken kuuntelin, niin hieman kivi putosi sydämeltä. Sanotaan näin, että Tommi puhui välillä asiaa ja välillä asian vierestä, mutta sehän tänä päivänä liittyy tähän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun, että välillä on itse kullakin vaikeuksia pysyä asiassa.
Toimittaja:
Mitä tarkoitat tällä?
Juha Mäki-Ketelä:
No, jos ajatellaan mikä on tässä Demoksenkin paperissa tämä keskeinen ongelma, niin tässä menee aika hienosti taas tämä perinteinen asia sekaisin. Välillä puhutaan työntekemisestä ja välillä puhutaan tästä sosiaalisesta turvapaikanhakemisesta. Voisi sanoa, että tällä hetkellä maahan tulevat suurimmat ihmismassat, niin he eivät ole kyllä tulossa töihin. He ovat tulossa tänne ihan pelkästään sen takia, että meillä on niin kohtuuttoman hyvä sosiaaliturva, mikä on näille ihmisille ihan niin kuin lottovoitto päästä Suomeen. Ja valitettavasti vuonna 2030 en jaksa uskoa, että nämä ihmiset hoitaa meidän vanhuksia tai hoitaa meidän lapsia. He eivät osaa edes englantia puhua ja ovat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, niin en kyllä heidän varaan laskisi tätä asiaa.
Toimittaja:
Tommi Laitio tässä äsken totesi, että rajoja ei voi sulkea kokonaan. Oletko samaa mieltä?
Juha Mäki-Ketelä:
Olen toki. Ei voi sulkea, eikä pidäkään sulkea. Sellainen maailmahan kuulostaisi ihan hirveältä, että jos rajat olisi kokonaan kiinni. Siinä Tommi oli oikeassa, mutta mikään ei estä sitä, etteikö me suomalaiset voisi itse valita ketä me tänne otetaan. Tuossa Tommin puheenvuorossa tuli taas tämä perusmantra esiin, että pidetään jotenkin itsestään selvänä ja automaationa, että meidän on pakko ottaa ihmisiä. Me ei voida valita ketä ne on ja tänne saa periaatteessa ihan kuka tahansa tulla. Mun mielestä suomalaisilla on ihan täysi oikeus luoda jonkinlainen pisteytysjärjestelmä ja ottaa vaan niitä ihmisiä, jotka hyödyttää Suomea ja suomalaisia. Ei meidän tarvitse olla mikään tämmöinen koko maailman omatunto, joka edesauttaa sitä, että ihan kuka tahansa saa tänne tulla. Että rajat saa edelleen olla auki ja liikkuvuus molempiin suuntiin, mutta joku tolkku siihenkin pitäisi ottaa. Mietitään selkeästi ketä otetaan ja millä perusteilla. Vastavuoroisesti sitten pitää miettiä, että ketä ei oteta ja millä perusteilla ei oteta.
Toimittaja:
Sinä laitoit vuosi sitten liikkeelle ulkomaalaislakiesitystä vastustavan adressin ja se keräsi 28 000 allekirjoitusta ja nyt sinä olet todellakin perustamassa uutta puoluetta. Mitä mieltä sinä olet, voiko Suomessa puhua maahanmuuton ongelmista leimautumatta rasistiksi?
Juha Mäki-Ketelä:
Ei voi tällä hetkellä. Se rasistiksi leimaantuminenkaan ei tällä hetkellä vielä riitä, vaan meillä on ihmisiä, jotka on tuomittu oikeudessa siitä, että ovat käyttäneet ihan perustuslain mukanaan tuomaa sananvapautta. Jos ajattelen ihan itseäni, niin joudun lähes päivittäin vastailemaan ihan ventovieraitten ihmisten puhelinsoittoihin tai sähköposteihin tai tuolla kadulla pysäytetään ja kysytään, että miksi olet rasisti ja miksi vihaat ulkomaalaisia. En minä ole rasisti, enkä vihaa ketään. Tämä maahanmuuttopolitiikan kritiikki, jota minä ja Muutos 2011 harrastaa nimenomaan ei kohdistu johonkin tiettyihin ihmisiin tai uskontoihin tai ihmisryhmiin, vaan nimenomaan tähän Suomen nykyiseen hölmöön maahanmuuttopolitiikkaan, jonka keskeisenä tarkoituksena on ihan selkeästi vaan tuottaa tänne hirveät määrät ulkomaalaisia ihmisiä, vaikka me ei ainakaan nähdä kovin monta syytä mihin näitä ihmisiä täällä tarvitaan. Asiaahan perustellaan työvoimapulalla. Jos kiistää, että työvoimapulaa ei ole, niin sekin yhdistetään jollain kummalla tavalla rasismiin. Olen viimeisen vuoden aikana huomannut, että natsiksi haukutaan helposti, fasistiksi, rasistiksi, vaikka tässä ollaan ihan rehellisiä työssä käyviä perheenisiä ja perheenäitejä ja ollaan kiinnostuneita Suomen tulevaisuudesta, meidän lasten tulevaisuudesta ja niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien tulevaisuudesta. Että ei tässä mitään ideologista kiihkon paloa ainakaan meidän porukoissa kenelläkään ole.
Toimittaja:
Juha Mäki-Ketelä, kiitoksia näistä kommenteista sinne Tampereelle.
Juha Mäki-Ketelä:
Kiitos, kiitos.
Toimittaja:
Tommi Laitio, sinä kuulit kanssa tämän keskustelun täällä studiossa. Miltä kuulosti?
Tommi Laitio:
Kyllä mä joistain asioista olen ihan samaa mieltä, mutta kyllä mun mielestä Juha Mäki-Ketelällä menee hieman mittasuhteet sekaisin. Puhutaan ikään kuin tämä olisi jokin Suomen erityiskysymys, se että tänne tulee valtavia virtoja ihmisiä. Jos verrataan Suomen lukuja muuhun Eurooppaan, niin kyllä me puhutaan aika pienistä luvuista. Ja kyllä pitää hyväksyä myös se, että meillä on myös humanitaarisia velvoitteita. Meillä on velvoitteita ottaa tänne ihmisiä, jotka on vainon ja syrjinnän kohteena ja joiden henki on vaarassa jossain päin maailmaa. Mun mielestä keskeinen ongelma tässä keskustelussa on se, että ei ymmärretä mittasuhteita. Suomeen kuitenkin suurin osa ihmisistä tulee perheen vuoksi ja he tulee tänne joko puolison työn vuoksi tai sen vuoksi että heidän perheenjäseniä on täällä. Kyllä mun mielestä hyvää maahanmuuttopolitiikkaa on se, että tänne haetaan toimivia perheitä.
Toimittaja:
Tässä aiemmin tänä aamuna puhuttiin virheistä oppimisesta. Kerro lyhyesti vielä tähän loppuun, että kun esimerkiksi Ruotsissa maahanmuutto on paljon tutumpi asia. Tai Hollannissa jossa sinä olet viettänyt aikaa. Voiko siellä tehdyistä mahdollisista virheistä oppia?
Tommi Laitio:
Totta kai voi. Etenkin asuntopolitiikka on se jossa voidaan oppia. On hölmöä laittaa hirveä määrä köyhiä ja lukutaidottomia ja kielitaidottomia ihmisiä samaan paikkaan. Kyllä kaupungeilla, esimerkiksi Helsingillä, olisi hyvä paikka tehdä niistä monimuotoisia alueita ja todistaa, että monimuotoinen onnellisuus on mahdollista. Nämä avoimen yhteiskunnan puolustajat voisivat parantaa argumentaatiotaan eli mennään siitä suvaitsemis-termistä eteenpäin ja haetaan selkeitä ratkaisuja. Puhutaan resursseista kouluille, resursseista asuntopolitiikkaan ja sillä lailla tehdään tästä käytännön asia, eikä asenneasia. Puhutaan resursseista eikä asenteista.
Toimittaja:
Tommi Laitio, kiitos.
Tommi Laitio:
Kiitos.