Verkkouutiset: Thors ei lämpene burkakiellolle 1.2.2010
Verkkouutiset: Thors: Tasa-arvotyö on osa maahanmuuttajien kotouttamista
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ei lämpene Euroopassa puuhatuille islamilaisten naisten burkan eli täyshunnun käyttökielloille.
Hän totesi maanantaina Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä, että viime viikkoina Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua uskonnollisista tunnuksista ja naisten vaatetuksesta.
- Keskusteltaessa näistä asioista on muistettava, että uskonnollisiin tunnuksiin liittyvät traditiot ovat Euroopassa monenlaisia. Käytännöt vaihtelevat Ranskan perinteisistä kielloista Belgian hyviin salliviin perinteisiin. Näiden välille sijoittuvat puolestaan Pohjoismaat, kartoitti Thors.
- Uskonnollisten tunnusten kieltäminen loukkaisi monessa yhteydessä uskonnonvapautta. Uskonnollisten tunnusten käytön pitää perustua vapaaseen tahtoon, Thors sanoi.
__________________________________________
Verkkouutiset: Thors: Tasa-arvotyö on osa maahanmuuttajien kotouttamista
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan tasa-arvotyö on osa kotouttamista.
- Uskon, että erilaisilla kotouttamista tukevilla toimilla voimme edistää ja tukea sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että kotoutumisessakin on sukupuolten välisiä eroja - kotoutumisen on oltava ns. sukupuolisensitiivistä, Thors sanoi maanantaina Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä.
Ministeri muistutti, että maahanmuuttajanaisten- ja miesten kotoutuminen ei voi tapahtua vain viranomaistoimenpiteillä.
- Suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan - järjestöt, yhteisöt, työpaikat, kansalaiset - osallistuvat tähän prosessiin. Maahanmuuttajanaisille esimerkiksi moni suomalainen naisjärjestö on tärkeä kanava saada tietoa naisten asemasta Suomessa. Maahanmuuttajamiehille ei ole vielä samassa määrin toimintaa, Thors sanoi.
Hänen mukaansa kotouttamisessa on huomioitava, että suomalainen tasa-arvokäsitys ja maahanmuuttajan käsitys tasa-arvosta voivat olla toisistaan poikkeavia.
- Kulttuurin tai uskonnon nimissä ei kuitenkaan voida oikeuttaa kenenkään perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamista tai lainsäädännön vastaista toimintaa. Pakkoavioliitot ovat esimerkkejä asioista, joita emme voi hyväksyä. Toiminnan niitä vastaan on oltava osa perheväkivallan vastaista ohjelmaa, joka valmistuu myöhemmin tänä keväänä. Muun muassa Norjassa on vastaavan kaltainen ohjelma ollut jo pitkään.
- Yhteiskunnan tehtävänä on taata yhtäläinen suoja kaikille, mutta myös etnisillä yhteisöillä on tärkeä rooli yksilön oikeuksia loukkaavien käsitysten tai tapojen purkamisessa. Yhteiskunnan suomiin oikeuksiin sisältyy aina velvollisuus kunnioittaa toisten oikeuksia - myös naisten oikeuksia liikkua turvallisesti ja vapaasti kaikkialla, Thors totesi.
Ministeri otti kantaa myös Sellon tapahtumiin.
- Kulttuurilla, uskonnolla tai ylipäätään maahanmuutolla ei tulisi myöskään yrittää selittää asioita, joiden taustalla on monimutkainen kokoelma eri syitä. Viittaan tässä Sellon tragediaan, joka joissakin yhteyksissä yksinkertaistettiin maahanmuuttokysymykseksi. Tästä ei ollut kyse. Kyseessä oli vuosikymmeniä Suomessa asuneen ihmisen äärimmäinen väkivallan teko, Thors korosti.
________________________________________
Sisäasiainministeriön tiedote: Ministeri Thors: Tasa-arvotyö on osa kotouttamista
Maahanmuutto- ja eurooppaminsteri Astrid Thorsin mukaan tasa-arvotyö on osa kotouttamista. Ministeri puhui aiheesta tänään Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä. - Uskon, että erilaisilla kotouttamista tukevilla toimilla voimme edistää ja tukea sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että kotoutumisessakin on sukupuolten välisiä eroja – kotoutumisen on oltava ns. sukupuolisensitiivistä.
Ministeri Thors muistutti, että maahanmuuttajanaisten- ja miesten kotoutuminen ei voi tapahtua vain viranomaistoimenpiteiden seurauksena. - Suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan - järjestöt, yhteisöt, työpaikat, kansalaiset - osallistuvat tähän prosessiin. Maahanmuuttajanaisille esimerkiksi moni suomalainen naisjärjestö on tärkeä kanava saada tietoa naisten asemasta Suomessa. Maahanmuuttajamiehille ei ole vielä samassa määrin toimintaa, ministeri totesi avauspuheessaan.
Ministeri Thorsin mukaan kotouttamisessa on huomioitava, että suomalainen tasa-arvokäsitys ja maahanmuuttajan käsitys tasa-arvosta voivat olla toisistaan poikkeavia.
- Kulttuurin tai uskonnon nimissä ei kuitenkaan voida oikeuttaa kenenkään perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamista tai lainsäädännön vastaista toimintaa. Pakkoavioliitot ovat esimerkkejä asioista, joita emme voi hyväksyä. Toiminnan niitä vastaan on oltava osa perheväkivallan vastaista ohjelmaa, joka valmistuu myöhemmin tänä keväänä. Muun muassa Norjassa on vastaavan kaltainen ohjelma ollut jo pitkään.
- Yhteiskunnan tehtävänä on taata yhtäläinen suoja kaikille, mutta myös etnisillä yhteisöillä on tärkeä rooli yksilön oikeuksia loukkaavien käsitysten tai tapojen purkamisessa. Yhteiskunnan suomiin oikeuksiin sisältyy aina velvollisuus kunnioittaa toisten oikeuksia - myös naisten oikeuksia liikkua turvallisesti ja vapaasti kaikkialla, ministeri totesi.
- Viime viikkoina Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua uskonnollisista tunnuksista ja naisten vaatetuksesta. Keskusteltaessa näistä asioista on muistettava, että uskonnollisiin tunnuksiin liittyvät traditiot ovat Euroopassa monenlaisia. Käytännöt vaihtelevat Ranskan perinteisistä kielloista Belgian hyviin salliviin perinteisiin. Näiden välille sijoittuvat puolestaan Pohjoismaat.
- Uskonnollisten tunnusten kieltäminen loukkaisi monessa yhteydessä uskonnonvapautta. Uskonnollisten tunnusten käytön pitää perustua vapaaseen tahtoon.
Ministeri otti puheessaan myös kantaa Sellon traagisiin tapahtumiin.
- Kulttuurilla, uskonnolla tai ylipäätään maahanmuutolla ei tulisi myöskään yrittää selittää asioita, joiden taustalla on monimutkainen kokoelma eri syitä. Viittaan tässä Sellon tragediaan, joka joissakin yhteyksissä yksinkertaistettiin maahanmuuttokysymykseksi. Tästä ei ollut kyse. Kyseessä oli vuosikymmeniä Suomessa asuneen ihmisen äärimmäinen väkivallan teko, ministeri korosti.
Kotouttamisen lisäksi Etnisten suhteiden foorumissa haastettiin sukupuoliin liittyviä stereotypioita. Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä oletuksia siitä, millaisia tietyn kansallisuuden miehet tai naiset ”yleensä” ovat. Käsitykset ovat voineet syntyä jopa ilman henkilökohtaisia kontakteja kyseisen ryhmän edustajiin, mikä myös tekee stereotypioiden purkamisesta vaikeaa. Samat yleistävät oletukset voivat koskea ulkomaalaisten käsityksiä suomalaisista. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämä foorumi tasa-arvosta keräsi lähes 300 osallistujaa.