Helsingin Sanomat/STT: Taksvärkki avaa maahanmuuttokeskustelua 11.5.2010
Nettisivu: Suomalaisuuden päivän aloite: Parempi Suomi -taksvärkki
Noin 200 suomalaista ilmoittaa sitoutuneensa suomalaisuuden päivän kunniaksi taksvärkkiin paremman Suomen puolesta. Taksvärkin on määrä olla uusi avaus maahanmuuttokeskusteluun.
Aloitteentekijät arvioivat, että maahanmuutto tulee jatkumaan. He haluavat olla mukana ratkomassa haasteita ja tarttumassa mahdollisuuksiin, joita maahanmuutto meille tuo.
Parempi Suomi -taksvärkki niin ikään haastaa päättäjiä uusiin, konkreettisiin toimiin reilun työelämän ja pakolaisten paremman kotouttamisen puolesta sekä nettirasismin torjumiseksi.
Taksvärkkiin lähti mukaan julkisuuden henkilöitä kuten tasavallan presidentin puoliso, professori Pentti Arajärvi, näyttelijät Martti Suosalo ja Sara Paavolainen, entinen raskaan sarjan nyrkkeilyn Suomen mestari Jukka Järvinen sekä europarlamentin jäsenet Satu Hassi, Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari. Joukossa on myös maahanmuuttajia kuten vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar.
________________________________________________________
Nettisivu: Suomalaisuuden päivän aloite: Parempi Suomi -taksvärkki
Olemme ylpeitä Suomesta ja sen parhaista piirteistä. Juhlapäivän kunniaksi olemme päättäneet tehdä taksvärkin vielä paremman Suomen puolesta. Haluamme olla mukana ratkomassa haasteita ja tarttumassa mahdollisuuksiin, joita maahanmuutto meille tuo. Kutsumme samalla kaikki halukkaat mukaan Parempi Suomi -talkoisiin. Vaadimme myös maamme päättäjiltä uusia, hyviä päätöksiä ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.
Elämme suurten muuttoliikkeiden aikaa. Lisääntynyt kansainvälisyys avaa meille ja muille uusia mahdollisuuksia asua, opiskella ja työskennellä vieraissa maissa. Tuhoisat tilanteet pakottavat ihmisiä pakolaisuuteen. Taloudellisen kehityksen vinoumat ajavat ihmisiä etsimään parempaa tai edes siedettävää elämää kaukaisistakin maista. Erilaisten ihmisten kohtaamisessa on paljon mahdollisuuksia – hyvään ja pahaan.
Reilun kehityksen ja talouden edistäminen kaikkialla on paras keino ratkaista muuttoliikkeisiin liittyviä ongelmia. Pakolaisia, kodittomia ja hädässä olevia pitää tietenkin yrittää auttaa ensisijaisesti siellä missä he ovat. Se ei kuitenkaan ole aina mahdollista eikä se aina riitä.
Maahanmuutto myös Suomeen tulee monesta syystä jatkumaan. Meidän pitää siksi ottaa maahanmuuttajat hyvin vastaan. Se ei ole aina helppoa, mutta muut vaihtoehdot ovat huonompia.
Muukalaisvihan vaara on suurin taloudellisen taantuman aikoina. Paras vastalääke on todellisten epäkohtien tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen. Selviä epäkohtia näemme tänään varsinkin työelämässä, vihaa lietsovassa nettikeskustelussa sekä turvapaikan Suomesta jo saaneiden kohtelussa.
Maahanmuuttajien työllistyminen edistää onnistunutta kotoutumista Suomeen. Moni kunnollinen työnantaja työllistää jo nyt maahanmuuttajia esimerkillisesti. Kuitenkin Suomessa toimii myös yrityksiä, jotka polkevat suomalaisia työehtoja teettämällä töitä ulkomaisella halpatyövoimalla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että työelämässä noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä ja toimitaan sopimusten mukaan.
Suomessa kenenkään ei pidä pelätä mielipiteidensä vuoksi. Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista täytyy saada puhua vapaasti ja ennakkoluulottomasti. Myös maahanmuuttoon liittyviä pelkoja, epäluuloja ja toisaalta epärealistisia toiveita pitää kuulla.
Sananvapaus ei kuitenkaan ole täysin rajaton. Laki kieltää väestöryhmien väliseen vihaan kiihottamisen sekä väkivaltaan yllyttämisen ja sillä uhkaamisen. Lain noudattamisesta olisi myös uusissa tiedotusvälineissä pidettävä tiukasti kiinni.
Sotaa tai vainoa paenneet ihmiset ovat usein Suomeenkin tultuaan hyvin haavoittuvassa asemassa. Moni ihminen, jonka kohdalla on jo todettu suojelun tarve ja jolle on myönnetty pysyvä turvapaikka Suomesta, joutuu nykyään asumaan vastaanottokeskuksissa pitkiäkin aikoja vielä päätöksen saatuaan. Se on epäinhimillistä ja typerää.
Suomi voi menestyä vain reiluna ja avoimena yhteisvastuun yhteiskuntana. Käytännöllisten ratkaisujen hakeminen on hyvä suomalainen tapa. Me allekirjoittaneet olemme päättäneet seuraavaa:
1. Ryhdymme tekoihin:
Me allekirjoittaneet teemme vähintään kerran vuodessa, taksvärkin, paremman Suomen puolesta.
Taksvärkin suoritamme osallistumalla jonkin järjestön tai kansalaisliikkeen toimintaan, jolla edistetään eri väestöryhmien yhteisymmärrystä, ehkäistään vastakkainasetteluja tai parannetaan erityisen epäreilun kohtelun kohteeksi joutuneiden suomalaisten, maahanmuuttajien tai pakolaisten asemaa. Toisena vaihtoehtona on päivän tulojen lahjoittaminen tällaisen toiminnan tueksi.
2. Kehotamme muita mukaan:
Pyydämme kaikkia Suomessa asuvia mukaan kampanjaamme paremman Suomen puolesta päivän taksvärkillä.
Voit tehdä aloitteen esimerkiksi asuinpaikallasi, työpaikallasi tai koulussasi, voit osallistua muiden käynnistämään toimintaan tai voit lahjoittaa rahaa (päivän palkan) suomalaiselle kansalaisjärjestölle, jonka toimintaa arvostat. Haasta ystäviäsi ja tuttaviasi mukaan taksvärkkiin.
3. Esitämme päättäjille ratkaisuja:
Seuraavat asiat ovat erityisen kiireellisiä.
* Työelämän hämäräperäiset käytännöt on saatava kuriin. Kaikkien työntekijöiden laillisten työehtojen puolustamiseksi sekä siirtotyövoiman ja maahanmuuttajien epäreilun hyväksikäytön estämiseksi ehdotamme työehtoja valvovien tarkastajien määrän nostamista.
* Laki kieltää vihaan ja väkivaltaan kiihottamisen lehdissä, radiossa tai muussa viestinnässä. Kirjoittelu internetin keskustelupalstoilla ei kuitenkaan aina pysy sallituissa rajoissa. Palstojen ylläpitäjien vastuu rikoksista on liian epäselvä. Hallituksen ja eduskunnan on ryhdyttävä riittäviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei maassamme internetin kautta levitetä vihaa lietsovaa tai väkivaltaan yllyttävää aineistoa.
* Vastaanottokeskus ei ole myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille hyvä koti ja pitkittynyt keskuksissa asuminen on yhteiskunnalle kallista. Valtion on lisättävä avustustaan kunnille, jotta pysyvän turvapaikan saaneet ihmiset pääsevät nykyistä nopeammin kotoutumaan ja kykyjensä mukaan hyödyllisiin tehtäviin.
Allekirjoitukset:
Markku Kangaspuro, Helsinki, tutkimusjohtaja, Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja
Kristin Olsoni, Helsinki, ohjaaja
Pentti Arajärvi, Helsinki
Pauli Kettunen, Helsinki, professori
Heikki Valkama, Helsinki, päätoimittaja
Juha Suoranta, Tampere, professori
Olli Ojala, Porvoo
Elina Iso-Markku, Helsinki, opiskelija
Jarkko S. Tuusvuori, Helsinki
Kaj Andersson,Vantaa, sihteeri Teologit ja Kirkkomuusikot (TeKi)
Riikka Ala-Harja, Ouistreham, Ranska, kirjailija
Juha Sini, Kristiinankaupunki, toimittaja/kirjoittaja
Oksana Kinnunen, Espoo, Ompelija
Marika Tudeer, Loppi, kunnanvaltuutettu, luokanopettaja
Florencia Quesada, Helsinki
Jarna Pasanen, Tampere
Marko Ulvila, Tampere
Tellervo Kalleinen, Helsinki, Kuvataiteilija
Ida-Lotta Backman, Helsinki, tait.maist. (art.lic.) näyttelijä
Charlotta Boucht, Helsinki, valokuvaaja
Harri Caven, Helsinki
Annukka Berg, Helsinki
Mika Aalto-Setälä, Tampere
Satu Ranta-Tyrkkö, Tampere
Helinä Siikala, Hanko, lääkäri, kirjailija
Leo Stranius, Helsinki, Luonto-Liiton pääsihteeri
Carita Backström, Helsinki
Jouko Mäki-Lohiluoma, Tampere, muusikko
Kaija Kiessling, Turku, työfysioterapeutti, el. Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja
Ville Punto, Helsinki, asianajaja
Marja Kantanen,
Paavo Lounela, Asikkala, eläkeläinen
Viena-Inkeri Lounela, Asikkala, toimituspäällikkö (el.)
Veronika Honkasalo, Helsinki, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Mika Helander, Espoo, tutkijatohtori, Espoon sos.dem. kunnallisjärjestön pj.
Yrjö Hakanen, Helsinki SKP:n puheenjohtaja
Markku Malkamäki, Tampere
Annika Luther, Helsinki
Tarja Kantola, Helsinki, Solidaarisuuden hallituksen puheenjohtaja
Jorma Kalela, Helsinki, polittisen historian emeritusprofessori
Jouko Kajanoja, Helsinki, valtiot.tri, dos.
Annika Tudeer, Helsinki
Riikka Theresa Innanen Helsinki, koreografi
Maisa Tonteri, Helsinki
Tuuli Luukas, Helsinki kuvataiteilija
Leif Pietilä, Helsinki, kääntäjä
Markku Lonkila,
Heikki Hiilamo, Helsinki, tutkimusprofessori Kansaneläkelaitos
Sirpa Tapaninen, Orivesi, YTM, hankekonsultti ja -kouluttaja
Pali Pekkarinen, Mikkeli, näytelmäkirjailija-ohjaaja
Satu Hassi, Tampere, Euroopan parlamentin jäsen
Pia Mikander, Helsinki
Jari Nieminen, Kauhava, elokuvaohjaaja
Claes Andersson,
Leo R. Hertzberg, Helsinki, varatuomari
Heidi Hautala, Helsinki, Euroopan parlamentin jäsen
Thomas Micklin, Helsinki, toimittaja
Kristiina Tuura, Helsinki, elokuvantekijä, taiteilija, Shiffa ry
Kasimir Lehto, Helsinki, elokuvaaja
Shakiba Adil, Karjaa, media-assistentti
Sara Paavolainen, Helsinki, näyttelijä
Jukka Järvinen, Helsinki, ent. raskaan sarjan ammattilaisnyrkkeilijä
Helena Heinvuori, Helsinki
Annamari Karjalainen, läänintaiteilija, Varsinais-Suomen Taidetoimikunta
Ruurik Holm, Helsinki, toiminnanjohtaja Vasemmistofoorumi
Jorma Virtanen, Kemi, apulaiskaupunginjohtaja, eläkkellä
Leea Virtanen, Kemi, terveydenhoitaja, eläkkeellä
Helka Ahava, Helsinki, puheenjohtaja Emmaus Helsinki ry
Pia Metsähuone, Helsinki, toiminnanjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Helena Laukko, Helsinki, Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja
Tua Forsström,
Jussi Pakkasvirta, Helsinki
Fatbardhe Hetemaj,
Juha Nurmela, Helsinki, Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n puheenjohtaja
Ritva Siikala, Helsinki, teatteriohjaaja, Kassandra ry toiminnanjohtaja
Sirpa Pietikäinen, Hämeenlinna, Euroopan parlamentin jäsen
Olli-Pekka Haavisto, varapuheenjohtaja, Maan ystävät ry.
Alfonso Padilla, Helsinki, FT, dos.
Hannu Rita,
Jani Saxell, Helsinki kirjailija-toimittaja
Stella Parland,
Tuuli Luukas, Helsinki, Pariisi, kuvataiteilija Dnsap (multimédia), M.A.( TaM )
Elina Iso-Markku, Helsinki, opiskelija
Jarkko Tontti, Helsinki, kirjailija, lakimies
Ismo Söderling, Turku
Heidi Backman, Siuntio
Rosa Liksom,
Hanna Lahdenperä, Helsinki, kustannustoimittaja
Ulf Särs, Helsinki
J. P. Roos, Helsinki, professori
Laura Lodenius, Helsinki
Marianne von Knorring
Tarja Roinila
Leena Neuvonen, Helsinki, valokuvaaja-graafikko
Juhani Veikkola, Helsinki, TT
Mikael Kokkola, Porvoo, toimittaja
Märtä Tikkanen, kirjailija
Tapio Tamminen, Helsinki
Juha-Pekka Väisänen, Helsinki, käsitetaiteilija
Nasima Razmyar
Henrika Ringbom
Katri Simonen, Vantaa
Rolle Alho, Helsinki
Mona Lagerbohm
Susanna Gulin,
Pekka Haavisto, Helsinki, kansanedustaja
Laura Rekilä,
Mirjami Matilainen, yliopistonlehtori, Kielikeskus/HY
Jyrki Sipilä, Helsinki, koulutuspäällikkö
Nina Janasik,
Teemu Lehto, Helsinki, aikatutkija
Enrique Izarra, Helsinki
Anneli Ollikainen, Helsinki
Sini Cedercreutz, Brysseli, Senior Research Fellow, ISIS Europe
Lauri Otonkoski, Helsinki, puheenjohtaja Suomen PEN
Heidi Vanhanen
Pirjo Aaltonen, Helsinki
Merja Ekholm, Helsinki
Elias Krohn, Helsinki, Kulttuurivihkojen päätoimittaja
Tuomas Nevanlinna, Helsinki
Juha Mikkonen Helsinki, EAPN-Finin vpj, European Anti-Poverty Networkin johtokunnan jäsen
Kyösti Soikkeli, Helsinki
Ulf Sundqvist, Helsinki, toimitusjohtaja
Thomas Wallgren, Helsinki, Suomen Pakolaisavun puheenjohtaja
Kim Remitz, Helsinki toiminnanjohtaja, Suomen Pakolaisapu
Erkki Liikanen, Helsinki, Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja
Ulpu Iivari, Helsinki,
Kaarina Suonio, Hattula,
Mikael Kallavuo, Helsinki
Anu Suoranta, Helsinki
Esa Suominen, Helsinki
Jenni Tuominen, Helsinki
Jussi Tervo, Helsinki
Jussi Vauhkonen, Espoo
Aleksi Siltala, kustantaja, Helsinki
Johanna Rainio-Niemi, Helsinki, tutkijatohtori
Jyrki Saarikoski, Helsinki
Antti Alaja, Helsinki
Håkan Anttila, Vaasa, Suomen Punainen Ristin varapuheenjohtaja
Pirkko-Liisa Ollila, Kaivanto, Suomen Punainen Ristin varapuheenjohtaja
Eero Rämö, Helsinki, Suomen Punainen Ristin varapuheenjohtaja
Elisa Bloigu, Lappeenranta, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Hannu Helaakoski, Oulu, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Harri Kainulainen, Helsinki, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Pekka Paatero, Turku, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Aino Rubini, Kuopio, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Airi Qvist, Espoo, Suomen Punainen Ristin hallituksen jäsen
Krista Kiuru, Pori, Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja
Juha Pikkarainen Kemijärvi Kemijärven Massaliike