Karjalan Heili: Joensuu sai kiitosta 5.5.2010
Jos koko maassa olisi paneuduttu maahanmuuttoon ja siihen liittyviin hyvin moniin eri asioihin yhtä ponnekkaasti kuin Joensuussa, niin tilanne olisi aivan toinen kuin mitä se valitettavasti koko maata ajatellen nyt vielä on. Näin sanoo Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
- Hyvin tyytyväinen olen siihen, että maahanmuuttaja saavat tuotua omat asiansa ja kokemansa epäkohdat esille kahta lähes täysin heidän itsensä käsissä olevan kanavan kautta. Maahanmuuttajien ääni kuuluu Radio Rexin kautta viikottain ja joka toinen viikko Karjalan Heilissä on maahanmuuttajien kirjoittama juttu.
- Toivon vilpittömästi, että nämä maahanmuuttajien käytössä olevat esiintulomahdollisuudet säilyisivät jatkossakin, Ritva Viljanen sanoi ja korosti, että niin kirjoittaminen lehteen kuin pääseminen ääneen radiossa on tässä suhteessa ainutlaatuista koko maassa.
Erityispiirteet pitäisi säilyttää
Maahanmuuttajien ja kantaväestön keskinäisiin suhteisiin ja niiden parantamiseen liittyvistä asioista ja mahdollisuuksista keskusteltiin tiistaina Joensuussa. Valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan edustajat olivat puheenjohtajansa, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen johdolla Itä-Suomen Etnon ja Joensuun kaupungin vieraina.
Päivän kestäneen vierailun yhteydessä järjestettiin pyöreän pöydän keskustelutilaisuus, jonka noin 50 osanottajaa koostuivat laajapohjaisesta yhteistyö- ja asiantuntijahenkilöistä.
Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa poliisi, poliisilaitoksen Nuortentiimi, sosiaali- ja koulutoimi sekä lukuisat maahanmuuttajien hyväksi tehneet tahot saivat poikkeuksetta myönteistä palautetta ponnisteluistaan.
Keskustelutilaisuudessa puhetta johti Itä-Suomen Etnon varapuheenjohtaja Olga Davydova. Hän toivoi myös poliittisten päättäjien saamista mukaan maahanmuuttajien hyväksi tehtävään työhön ja rasismin ennalta torjuntaan.
- Rasismin vastainen työryhmä pitäisi virallistaa, Davydova linjaa.
Yleisenä ja yksimielisenä asiana keskustelutilaisuudessa todettiin, että erimielisyyksien eliminoimiseksi jokaisen ihmisrodun, kansan ja kulttuurin piirteet pitäisi pystyä ihmisten liikehdinnästä huolimatta säilyttämään.
Rasismi on lisääntymässä
Tilaisuudessa todettiin myös se, että viimeksi 1990-luvun puolivälissä näkyvämmin riehunut rasismi näyttää jälleen nostavan päätään. Siitä esimerkkeinä ovat pääsiäisen tienoon rikolliset tapahtumat pääasiassa Joensuussa ja myös Lieksassa sekä hiljattainen skinien keskinäinen välien selvittely Joensuussa.
- On olemassa selviä merkkejä siitä, että tilanne maakunnassa ei ole niin hyvä kuin pitäisi. Poliisin rasistiseksi luokittelemia tekoja on poliisin tietoon tullut alkuvuoden aikana jo yhteensä 20 tekoa, jotka lähes kaikki ovat vahingontekoja. Tavanomaisin teko on maahanmuuttajan auton renkaiden puhkominen, poliisipäällikkö Kai Markkula Pohjois-Karjalan poliisilaitokselta sanoo.
- Tapahtumista suurin osa on kirjattu Joensuussa ja Kontiolahdella. Nurmeksessa on kolme ilmoitusta ja Lieksassa kaksi, Markkula jatkaa.
Vain osa rikoksista on selvitetty. Markkulan mukaan tekijät saattavat kuulua poliisin kartoittamaan 5-10 hengen ulkomaalaisvastaiseen joukkoon.
- Tekojen tekijöinä lienee yksittäisiä harrastajia, mutta mukana on myös järjestäytynyttä ja suunnitelmallista toimintaa. Selvimmin tilanne on muuttunut Lieksassa, jonne viime syksyn jälkeen on muuttanut toista sataa somalia. Somalien tulo katukuvaan ei miellytä kaikkia, ja varsin rasistisia näkemyksiä tuntuu löytyvän jokaisesta sosiaaliryhmästä, Markkula sanoo.
Poliisilaitos on tapahtumien johdosta keskittänyt voimavaroja rasististen tekojen ja ilmiöiden selvittämiseen sekä torjuntaan ja nostanut tämän toimintansa erityiseksi painopisteeksi.
- Rasismiin pitää pystyä puuttumaan jo ennen kuin niistä tulee poliisiasioita. Kun poliisi puuttuu peliin, ollaan jo tietyllä tavalla myöhässä, poliisipäällikkö sanoo.
Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan muutosta yleisessä suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Tällä hetkellä yleisessä poliittisessa keskustelussa on selvää maahanmuuttajavastaisuutta, ja sille tuntuu olevan laajaa kannatusta kansalaisten joukossa.
- Vääriä käsityksiä on pajon. Paljonko maahanmuuttaja saa yhteiskunnan rahaa, onko heillä valtaväestöä parempia taloudellisia etuja, tarvitaanko Suomessa ulkomaalaista työvoimaa jne. Tarvitaan oikeaa ja asiallista tietoa maahanmuuttajista ja heidän asioistaan ja sen jatkuvaa toistamista, keskustelussa todettiin.