YLE Helsinki: Amnesty haastaa puuttumaan kerjäämisen syihin 11.5.2010
Helsingin Sanomat: Amnesty: EU polkee romanikerjäläisten ihmisoikeuksia
Amnesty: Eurooppalainen ihmisoikeusongelma: Romaneja kohdellaan kuin roskaa
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kampanjoi romanien aseman parantamiseksi. Järjestön mukaan yli 10 miljoonaa romanialaista kohdellaan EU:ssa kuin roskaa. Amnesty toivoo kadunkulmissa kerjäävien romanilaisten avaavan myös suomalaisten silmät näkemään laajan ja vakavan ihmisoikeusloukkauksen.
Nuori huivipäinen romanialainen nainen kerjää Helsingin Mannerheimintie ja Kaivokadun kulmassa. Hän istuu täyteen sullotun muovikassin päällä kädessään piirretty Jeesuksen kuva. Romaniasioihin perehtynyttä Kepan Janette Grönforssia näkymä ei hätkäytä.
- Se ei enää pysäytä, koska niitä on ollut täällä jo jonkun aikaa. Mutta kyllä sitä ajattelee, että ei se Romania niitä pystynyt elättämään, vaikka maa EU:hun liitettiinkin. Tämä on nyt sitä arkipäivää kaikkialla EU:ssa, arvioi Grönfors, joka itsekin on romani.
Enemmistö romaneista kärsii ihmisoikeusrikkomuksista
Euroopan unionin alueella elää noin 10-12 miljoonaa romania. Amnestyn mukaan heistä valtaosa kärsii köyhyydestä ja syrjinnästä. Romanialaisia syrjitään asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja työelämässä.
- Kyseessä on vakava Euroopan laajuinen ihmisoikeusrikkomus. Romanialaisia kohdellaan kuin roskaa, kiteyttää provokatiivisesti Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Amnesty kampanjoi romanien syrjinnän lopettamisen puolesta
Amnesty pyrkii kesän aikana tuomaan romanialaisten ongelmien laajuuden ja todelliset syyt mahdollisemman monen EU-kansalaisen ja päättäjän tietoon. Järjestö vaatii Kuuluu kaikille-kesäkampanjassa, että Unionin jäsenvaltiot puuttuvat konkreettisesti romaniväestöön kohdistuviin jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin.
- Ensin kunkin pitäisi ottaa selville, mistä oikeasti on kysymys. Tietoa on saatavilla sekä kirjallisuuden että raporttien muodossa. Toiseksi EU-kansalaisten pitäisi painostaa päättäjiä ottamaan nämä romanien ongelmat vakavasti, yhtä vakavasti kuin esimerkiksi Kreikan talouskriisi, vaatii Amnestyn Johansson.
Kerjäämiskielto ei ratkaisisi todellisia ongelmia
Pääkaupunkiseudun kadunkulmissa kerjäävät romanialaiset ovat Johanssonin mukaan vain jäävuorenhuippu, joka osoittaa suomalaisille, millaisia varallisuuseroja EU:n sisällä on.
- Ihmiset tajuavat jollain tavalla, mistä on kysymys. Ihan toisella tavalla kuin jos heitä ei olisi täällä, näkee Johansson.
Suomessa julkiseen keskusteluun noussut mahdollinen kerjäämisen kieltäminen saa Johanssonilta täystyrmäyksen.
- Sillä halutaan vain poistaa monille ikävä näky. Tehdä näkymättömäksi se, että Euroopassa on edelleen niin köyhiä EU-kansalaisia, joiden pitää kerjätä saadakseen ruokaa. Kerjäämisen kieltäminen olisi pään työntämistä pensaaseen, vertaa Johansson.
Auttaako almu?
Sokoksen kulmalla istuvan romanialaisen nuoren naisen kuppiin ei heru almuja Johanssonilta eikä Grönforssilta. He uskovat enemmän muunlaiseen vaikuttamiseen.
- Minä en usko, että almuilla voidaan oikeasti vaikuttaa asioihin. Jos me halutaan puuttua sosiaalisiin ongelmiin, meidän pitää rakentaa sosiaaliturvaverkko, joka kattaa kaikki ihmiset, sanoo Johansson.
- Yleensä en anna almuja. Jos minä annan yhdelle, pitää antaa toiselle. Se kaivo on pohjaton. Meidän pitää vaikuttaa rakenteisiin, politikkoihin ja muihin päättäjiin. Almu ei turvaa edes tätä päivää kerjäläiselle, saatikka sitten elämää eteenpäin, sanoo Grönfors.
___________________________________
Helsingin Sanomat: Amnesty: EU polkee romanikerjäläisten ihmisoikeuksia
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty aloitti tiistaina kampanjan, jolla se kiinnittää huomiota romaneihin kohdistuviin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) osoittamassaan kirjeessä Amnesty toteaa romanien joutuvan lisääntyvästi rasismin ja rasististen hyökkäysten kohteeksi viranomaisten puuttumatta tapahtumiin.
"EU:n toimimattomuus on pöyristyttävää", Amnesty kirjoittaa pääministerille.
Kerjäläisiä on jälleen tullut Helsinkiin lisää. Diakonissalaitoksen katupartiosta arvellaan, että heitä on jo yli kaksisataa.
Noin 30 romania on hakenut Suomesta turvapaikkaa. EU-kansalaisille turvapaikan saaminen ei ole kuitenkaan mahdollista.
Aiemmin romanit ovat karttaneet viranomaisia, koska kohdemaan sosiaaliturvan toistuva rasittaminen voi olla maasta poistamisen peruste.
Eduskunta käsittelee ensi viikolla helsinkiläisen kansanedustajan Juha Hakolan (kok) lakialoitetta kerjäämisen kriminalisoimiseksi.
Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on toivonut kerjäämisen kieltämistä. He ovat huolestuneita turvattomuuden lisääntymisestä Helsingissä.
"Kerjääminen ja rikosten tekeminen ovat rinnakkaisia ja osin päällekkäisiä ilmiöitä. Kieltämällä kerjääminen voitaisiin kaupunkiviihtyvyyttä olennaisesti kohentaa", Hakola kirjoittaa aloitteessa.
"Omaisuusrikollisuus vähenisi sekä kerjäläisten osin luvaton leiriytyminen loppuisi."
"Siinä kriminalisoidaan köyhyys. Eurooppalainen köyhyysongelma ratkaistaan muka siirtämällä ongelma pois silmistä – niin kuin roska", toiminnanjohtaja Frank Johansson Amnesty Finlandista kommentoi lakialoitetta.
Amnesty vaatii viranomaisilta ja EU:lta nykyistä voimakkaampia otteita romanien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. "Romaneihin kohdistetaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia", ihmisoikeustyön johtaja Tiina Valonen Amnestysta sanoi.
_____________________________________________________
Amnesty: Eurooppalainen ihmisoikeusongelma: Romaneja kohdellaan kuin roskaa
Romanivähemmistöt ovat laajan ja vakavan syrjinnän kohteina Euroopassa. Amnesty International vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenmaita ryhtymään konkreettisiin toimiin, jotta romaneihin kohdistuva syrjinnän, köyhyyden ja ulkopuolisuuden kierre saataisiin katkaistua Euroopassa.
Euroopan unionin alueella elää noin 10–12 miljoonaa romania. Monessa valtiossa he muodostavat merkittävän vähemmistön. He eivät muodosta yhtenäistä ryhmää vaan romaniväestön sisällä on monenlaisia erilaisia vähemmistöjä. Valtaosa romaneista kärsii vakavasta syrjinnästä kaikilla keskeisillä elämänalueilla. Romanivähemmistöt ovat olleet laajan ja vakavan syrjinnän kohteina jo satojen vuosien ajan.
Romanit ovat yksi ilmeisimpiä esimerkkejä EU:n alueella elävistä vähemmistöryhmistä, jotka kärsivät sekä köyhyydestä että syrjinnästä. Myös Suomen kaupunkien kaduilla kerjäävät romanit ovat seurausta tästä syrjinnän ja köyhyyden kierteestä.
Laaja ja systemaattinen syrjintä pitää romanit köyhyysloukussa
Ala-arvoiset asumisolot, puutteellinen koulutus, poliisin väkivalta ja yhteiskunnan rasismi pitävät romaneja jatkuvassa köyhyysloukussa. Suuri osa romaneista kohtaa syrjintää kaikilla keskeisillä elämänalueilla. Joissakin maissa heitä estetään saamasta kansalaisuutta tai sosiaalisiin etuuksiin tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja.
Romanit kohtaavat huomattavia esteitä laissa taattujen oikeuksiensa toteutumisessa. Syynä tähän ovat esimerkiksi romanien puutteelliset tiedot oikeuksistaan sekä viranomaisten syrjivät asenteet.
Romanien köyhyyden ytimestä löytyy syrjintä, jota rasismi jatkuvasti ruokkii. Euroopan valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat huomattavan kielteisiä ja rasistiset hyökkäykset romaneja kohtaan ovat viime vuosina lisääntyneet. Romaneihin kohdistuvia väkivaltaisia hyökkäyksiä on tapahtunut useissa EU-maissa, esimerkiksi Tsekissä, Unkarissa ja Italiassa. Viranomaisten ja median leimaavat, pelkoa lietsovat lausunnot ruokkivat väkivaltaa.
Amnestyn raportit osoittavat, että romaneihin kohdistuvat pakkohäädöt ovat lisääntyneet ja että romanilapsia sijoitetaan edelleen perusteettomasti erityiskouluihin ja syrjitään opetuksessa.
Hallitusten poliittinen tahto riittämätön syrjinnän lopettamiseksi
Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja useiden eri kansalaisjärjestöjen raportit kertovat yksiselitteisesti romaneihin kohdistuvasta vakavasta syrjinnästä. Suuri syy syrjinnän jatkumiseen on, että kansallisen ja paikallisen tason poliittinen tahto tilanteen muuttamiseksi puuttuu. EU-maiden hallitusten riittämättömät toimet pahentavat pitkään jatkunutta syrjäytymistä.
Ensisijainen vastuu romaneihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten estämisestä on ensisijaisesti valtioilla. Valtioilla on velvollisuus toimia romanien syrjinnän ja köyhyyden ehkäisemiseksi. EU:lla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, että sen jäsenvaltiot kunnioittavat romanien oikeuksia.
EU ei käytä toimivaltaansa tehokkaasti
EU:lla on merkittäviä oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia keinoja vaikuttaa romanien oikeuksien toteutumiseen. Näitä ovat esimerkiksi syrjinnän kieltävä lainsäädäntö ja EU:n rakennerahastot. EU:n tähänastiset toimet ovat kuitenkin olleet tehottomia eivätkä romanit ole voineet riittävästi osallistua EU-tason päätöksentekoon.
EU:ssa ei ole yleistä romanien syrjinnän vastaisen työn strategiaa, vaikka muun muassa EU parlamentti on sitä vaatinut. Strategian avulla varmistettaisiin EU:n keinovalikoima, koordinointi sekä jäsenvaltioiden tehokas ohjaaminen ja valvominen.