Suomen Kuvalehti: Opettajien etujärjestö: ”Ei maahanmuuttajien kiintiöitä kouluihin” 8.5.2011
Helsingin Sanomien mukaan suomalaisperheet ovat alkaneet karttaa Helsingissä lähikouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia. Tunnetaanko ilmiö opettajanhuoneissa, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka?
”Ilmiö ei ole uusi. Aiemmin vanhemmat ovat halunneet lapsen tiettyyn kouluun esimerkiksi harrastuksen tai kielivalinnan takia, nyt se liittyy maahanmuuttoon.”
Kantaväestön huono-osaiset ja maahanmuuttajat kasautuvat usein vuokralähiöihin. Ovatko koulut huonon kaupunkisuunnittelun maksumiehiä?
”Uusia asuinalueita suunniteltaessa pitäisi suosia monipuolista rakentamista, mutta aina sitä ei ole helppoa toteuttaa. Lisäksi jollakin alueella voi olla yksi vuokratalokortteli ja omakotitaloja. Vaikuttaa siltä, että joskus vauraiden perheiden vanhemmille ei sovi, että heidän lapsensa käyvät samaa lähikoulua vuokratalojen lasten kanssa.”
Suhtautuvatko suomalaislapset eri tavalla monikulttuuriseen kouluun kuin vanhempansa?
”Lapset suhtautuvat yleensä avoimesti eri kulttuureihin. Vanhemmat ovat eri sukupolvea, he eivät ole tottuneet monikulttuurisuuteen. Iso osa heistä tekee kouluvalintoja mielikuvien ja huhujen perusteella.”
Miten koulu voi kasvattaa vanhempia?
”Ei ole koulun tehtävä kasvattaa vanhempia. Mutta jos koulussa on hyvä henki, rehtori ja opettajat taitavia ja olosuhteet muutoin kunnossa, monikulttuurisuus kääntyy positiivisuudeksi. Jokainen oppilas voi olla ylpeä omasta äidinkielestään ja oppia mallin, että meitä on moneksi.”
”Toisaalta on ongelma, jos suurin osa koulun oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Silloin he eivät kuule eivätkä opi kunnolla alkuperäistä suomen kieltä lasten keskinäisessä kanssakäymisessä.”
Pitäisikö kouluissa olla maahanmuuttajakiintiö?
”OAJ ei kannata kiintiötä. Laki lähtee siitä, että lapsella on oikeus lähikouluun. Millä perusteella toisella lapsella on suurempi oikeus lähikouluun kuin jollakin toisella? Osa opettajista toivoisi kiintiötä, mutta OAJ:n mielestä on etsittävä muita keinoja.”
Millä keinoin estetään jako A- ja B-kouluihin?
”Olisi katsottava, että oppilaat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri kouluihin. Toinen keino on tukea kouluja, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia tai muutoin erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Pieni, 10-15 lapsen ryhmä olisi ihanteellinen, siitä hyötyvät eniten heikot oppilaat ja muut erityisryhmät.”
Ovatko suomalaislasten oppimistulokset heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia?
”Suomi on saanut kiitosta juuri siitä, että erot oppimistuloksissa ovat olleet pienet. Nyt on hiljaisia signaaleja, että erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa tyttöjen ja poikien, koulujen ja eri alueiden välillä. Keskeinen tekijä on tietoyhteiskunnan ja median murros, lasten ja nuorten kulttuuri on erilaista kuin 10-20 vuotta sitten.”
Eduskuntavaalien jälkeen on vaadittu tiukennuksia maahanmuuttoon. Voiko kasvava ulkomaalaiskriittisyys näkyä koulussa?
”Lapset oppivat asenteita kotona, ja niitä on koulun vaikea muuttaa.”