Helsingin Sanomat: Presidentti Halonen: Vihapuheelle sanottava ei 5.8.2011
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on huolissaan yleisen suvaitsemattomuuden, muukalaisvihamielisyyden ja vihapuheen lisääntymisestä Suomessa.
"Vihan tunteista puhutaan nyt paljon avoimemmin ja karkeammin kuin ennen oli tapana", Halonen sanoo.
Halonen kertoo, että hänen muualta Suomeen muuttaneet ystävänsä kertovat havainneensa asenteiden kiristymisen omassa arjessaan. "Moni sanoo, että Suomi on yhä kansainvälisesti vertaillen toimiva, asiallinen ja hyvä maa, mutta ilmapiiri on paikoin vihamielisempi kuin ennen."
Vihapuhe on lähtöisin suhteellisen pienistä ryhmistä, mutta pienenkin vihapuhetta viljelevän vähemmistön toiminta voi Halosen mukaan olla vaarallista: se hapattaa koko yhteiskuntaa. Hänen mielestään vihan ilmapiiri pitää katkaista nyt – ennen kuin vastakkainasettelu kasvaa liian suureksi.
"Nyt on aika avata silmät. Keskustelua ei voi enää lykätä. Norjalaiset sanoivat terrori-iskun jälkeen sen hienosti: tarvitaan enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta ja enemmän yhteistoimintaa."
Halosen mukaan "suuri enemmistö suomalaisista" vastustaa muukalaisvihaa ja pelon lietsontaa. Hän vetoaakin enemmistöön, jotta se sanoisi ääriliikkeille selvästi ei.
"Toivon, että ihmiset menisivät nyt omilla nimillään ja kasvoillaan mukaan keskusteluihin ja sanoisivat, että eivät ole samaa mieltä ääriliikkeiden kanssa."
Vihapuhe velloo etenkin internetin keskustelupalstoilla.
Halosen mukaan suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita. "Sananvapaus on osa ilmaisunvapautta ja kuuluu ihmisoikeuksiin, mutta se ei ole ylitse muiden. Jokaisella on oikeus ilmaista itseään, mutta se ei saa loukata muita. Pitää pystyä hillitsemään."
Halosen mukaan rasismin vastainen työ on kaikkien vastuulla. Hallitukselta hän toivoo konkreettisia toimia hallitusohjelmaan kirjatun rasisminvastaisen lausuman toteuttamiseksi. Halonen haluaisi, että asiantuntijat menisivät mukaan nettikeskusteluihin perustelemaan asioita ja kertomaan faktoista.
Halonen korostaa arjen tekojen merkitystä. Kansalaisjärjestöissä ja kaupunginosayhdistyksissä on tilaa monenlaiselle toiminnalle, jossa voi saada aidon yhteyden maahanmuuttajiin. Voisi olla esimerkiksi vapaaehtoista kummitoimintaa, jossa oltaisiin tulijan apuna. Kummi voisi toimia – Halosen sanoin – "paljasjalkaoppaana" muualta tulleille.
Halonen näkee eriarvoistumisen eräänä maahanmuuttovastaisuuden syynä. Hyvin toimeen tuleva keskiluokkainen kansanosa ei välttämättä koe esimerkiksi muualta tulevaa työvoimaa uhkaksi samalla tavalla kuin ihminen, joka ei yrityksistä huolimatta ole työllistynyt.
Globaalissa maailmassa ihmiset muuttavat, ja siihen liittyy epäkohtia. Näistä ongelmista pitää Halosen mukaan voida puhua asia-argumentein ja ymmärtää asian monitahoisuus.
"On vääränlainen tyrmäys, jos leimataan heti rasistiksi jos joku vastustaa vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan pitäisi kysyä mikä on se asia, joka siinä mättää", Halosen sanoo.
Asenteiden kovenemiseen vaikuttaa myös kansainvälisten uhkien lisääntyminen, Halonen sanoo.
Järkyttävät terrori-iskut New Yorkiin, Lontooseen ja Madridiin muokkaavat asenteita ja luovat kasvualustaa pelolle, vaikka eivät suoraan suomalaiseen arkeen liitykään. Pelko taas luo kaipuuta takaisin lintukotoon, ongelmattomaan idylliin, jossa halutaan suojautua sulkemalla muilta ovet ja ikkunat.
"Mutta ei sellaista lintukotoa ole olemassa, että olisimme vain me suomalaiset. Eikä ole koskaan ollutkaan. Suomeen on aina tullut maahanmuuttajia ja ulkomaista pääomaa ja olemme hyötyneet kanssakäymisestä."
Halosen mukaan viime kädessä on kyse siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää.
"Kyse on siitä, joutuuko maahanmuuttaja miettimään, uskaltaako hän mennä perjantai-iltana ostamaan nakkeja ja ranskalaisia. Voiko hän sanoa lapselle, että voit olla viikonloppuna siellä missä muutkin nuoret? Vai pitääkö sanoa, että tule nyt ajoissa, ettei sinulle tapahdu mitään pahaa?"