Taloussanomat: Yksi hullu ei saa lopettaa keskustelua 2.8.2011
Keskustelu maahanmuuton ongelmista ei saa loppua siksi, että norjalainen psykopaatti teki hirveitä.
Anders Behring Breivikin käsittämättömät hirmuteot ovat aiheuttaneet Suomessa outoja haittavaikutuksia. Suoraviivaisimmat luokittelijat ovat niputtaneet Breivikin kanssa samaan psykopaattijoukkoon kaikki, jotka ovat uskaltaneet puhua maahanmuuton lieveilmiöistä. Tämä puolestaan saattaa pysäyttää keskustelun ja lisätä entisestään ahdistusta ja aggressiota.
Suomessa vallitsee ilmeisesti edelleen jonkinlainen kansalaissodan jälkeinen trauma, minkä vuoksi ihmiset ja ajatukset jaetaan mustavalkoisesti kahteen leiriin.
Olet joko euron puolesta tai sitä vastaan. Kannatat maahanmuuttoa tai vastustat sitä. Olet joko hyvä tai huono. Samaan mustavalkoiseen luokitteluun syyllistyvät yhtä lailla ääriänkyrät kuin moniarvoisena itseään pitävät liberaalit.
Kahtiajaon kulttuuri on ahdistava kehityksen este. Kun ongelmat kielletään, niitä ei myöskään voi korjata. Tästä syystä koko euroalue on nyt valtavissa vaikeuksissa, jotka pääsivät syntymään vain siksi, että aikanaan oli epäkorrektia epäillä pyhän euroideologian puhtautta.
Samasta syystä monille on syntynyt kuva, että maahanmuuton ongelmiin ei puututa, vaan ne lakaistaan maton alle.
Keskustelu
veneenkeikuttamista
Ongelmista puhuminen on ollut erityisen epäsuosittua diktatuureissa. Kieltämisen takana on ilmeisesti ajatus, että vaikeneminen vahvistaisi yhtenäisyyttä.
Stalinin ja Hitlerin kaltaiset diktaattorit ovat kohdelleet vastarannankiiskejä erityisen kovilla otteilla. Jokaisessa diktatuurissa syntyy kuitenkin kapina, koska kansalaiset alkavat aina jossain vaiheessa vaatia vapauksia. Siksi kieltäminen ei vahvista vaan hajottaa yhteiskuntaa.
Demokratioissa veneenkeikuttajia yritetään vaientaa hienovaraisemmin kuin diktatuureissa. Täällä kriittinen pohdiskelu pyritään leimaamaan jollain tavalla kelvottomaksi.
Tällaiseen ylimielisyyteen sortui muun muassa presidentti Martti Ahtisaari haastattelussa, jossa hän totesi perussuomalaisten kannatuksen olevan jätkämiesten kapinaa. Ahtisaaren mukaan perussuomalaisilla on riveissään aika vähän älymystönaisia.
Ahtisaaren lausunnon takana on ajatus, että jätkämiesten huoli maailmanmenosta olisi jotenkin vähäarvoisempaa kuin älymystönaisten näkemykset.
Yhteiskuntaa ei voi kuitenkaan rakentaa vain älymystönaisten opeilla. On erikoista puhua moniarvoisesta yhteiskunnasta, jos samaan aikaan todetaan, että jonkin ihmisryhmän puheita ei kannata kuunnella.
Kahtiajaon yhteiskunnassa tällainen erikoisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Monille riittää, että jonkin asian takana on gallupin mukaan 51 prosenttia kansalaisista. Silloin voidaan todeta, että ”enemmistö suomalaisista kannattaa asiaa”.
Keskustelua
gallupien lisäksi
Yhä useammin kannattaisi pohtia, miksi 49 prosentin vähemmistö on eri mieltä.
Kahtiajaon yhteiskunnassa tätä keskustelua käydään liian vähän. Siksi monet ongelmat jäävät kytemään ja räjähtävät silmille muodossa tai toisessa.
Tämän räjähdyksen välttämiseksi keskustelua esimerkiksi maahanmuutosta pitäisi lisätä eikä vähentää. Siinä keskustelussa ydinkysymys ei ole gallup-henkinen "kannatatko maahanmuuton lisäämistä?”
Ikääntyvä Suomi tarvitsee joka tapauksessa lisää maahanmuuttajia.
Keskustelun pitäisi mennä monimutkaisiin yksityiskohtiin, joita gallupeilla ei pysty kartoittamaan. Pitäisi puhua muun muassa koulutuksesta, työelämästä ja asumisesta. Lisäksi siinä pitäisi huomioida maahanmuuttajien ohella myös suomalaiset.
Perussuomalaiset ovat tehneet Suomelle eräänlaisen palveluksen nostaessaan maahanmuuton keskustelunaiheeksi. Puolue voisi tehdä toisen palveluksen laajentamalla keskustelua kehittävään suuntaan, sillä nyt puheet ovat sisältäneet enemmän kritiikkiä kuin ratkaisuja.
Kansanedustaja Jussi Halla-ahon ”demari on matelija”-lausunto on tässä mielessä erittäin kehno aloite.