Kansan Uutiset: Maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan 17.9.2011
Tanskan kokemusten pohjalta erikoistutkija Pertti Joenniemi ennustaa, että maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan. Pahempaa on tulossa.
Tampereen Rauhantutkimuslaitoksessa aikoinaan työskennellyt Pertti Joenniemi siirtyi reilu 15 vuotta sitten Tanskaan Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen palvelukseen. Tanskan porvarihallituksen hallintomylläkässä rauhantutkimuslaitos ympättiin osaksi kansanvälisten suhteiden instituuttia (DIIS) ja siinä rytäkässä tapettiin koko rauhantutkimus.
Joenniemen päätyö liittyy Tanskan ulkopoliittiseen identiteettiin. Siinä yhteydessä hän on joutunut paneutumaan perusteellisesti myös maahanmuuttokysymyksiin ja siirtolaispolitiikkaan, joita tutkija pitää keskeisenä identiteettipoliittisena kysymyksenä Tanskassa.
– Tanskallahan ei turvallisuuspoliittisten oppien mukaan ole vihollista, siis maata, joka uhkaisi Tanskaa. Maalla on toki edelleen sotavoimat ja puolustuspolitiikka, mutta niiden tehtävät ovat pelkästään kansainvälisiä ja niitä myös käytetään aktiivisesti. Tanska on ollut neljässä viidessä sodassa sitten 1990-luvun puolen välin ja Tanska ilmoittaa melko avoimesti, että sitten kun seuraava konflikti tulee, niin ilman muuta osallistutaan taas.
Se, että Tanska on menettänyt ulkoisen vihollisen, ”ulkoisen toisen”, on Joenniemen mielestä hyvin olennainen asia sen vuoksi, että identiteetti määritellään aina suhteessa johonkin toiseen.
– Sulla pitää olla joku, jota sä et ole ja sitä kautta tiedät, että olet olemassa. Siis et itse voi määritellä itseäsi, vaan tarvitset aina jonkun peilin, jonkun toisen. Tanskassa siirtolaisen hahmo, maahanmuuttajan hahmo on aika paljon se tämän hetken toinen, jota Tanska ei ole.
Tanskalaisen identiteettikeskustelun pohjalta on Joenniemen mielestä mielenkiintoista tarkastella myös Suomen tilannetta ja tulevaisuutta.
– Meillä Suomessa, voisi sanoa Luojan kiitos, on vielä se toinen, vastustaja, vihollinen paikallaan. Meillä on kansallinen itseymmärrys, jossa niin sanotusti tiedetään, että ryssä on ryssä ja sillä siisti. Meillä ei ole vielä samaa huolta kuin Tanskassa, ettei meillä enää olisi ulkoista toista. Meillä Suomessa on vakaa identiteetti sen takia, että me tiedämme, mikä me ei olla ja mikä meitä oletettavasti uhkaa.
– Tanskan kokemuksen pohjalta olettaisin, että jos Venäjä menettää uskottavuutensa Suomen kansallisessa keskustelussa sinä uhkaavana toisena, niin meillä on iso pulma. Siinä eivät mene uusiksi pelkästään miinakysymykset, aluemaanpuolustus ja asevelvollisuus, vaan pelissä on koko kansallinen identiteetti mitä syvemmässä määrin.
Joenniemellä on vahva näkemys siitä, mitä suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle voi tapahtua.
– Minun tulkintani mukaan meillä Suomessa maahanmuuttokeskustelu ja maahanmuuttokielteisyys ovat vasta alullaan ja todennäköisesti se saa vielä pahemmat ulottuvuudet. Jotta sen prosessin ymmärtäisi ja siihen kykenisi varautumaan, kannattaa tulla tutustumaan Tanskaan.
Pertti Joenniemen laajempi haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.9.