Keskisuomalainen: Rasismiin pitää puuttua
Ykkösen aamu-tv: Vihapuheiden aiheuttamat uhat 13.9.2011Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on huolissaan ulkomaalaisten lisääntyneestä häirinnästä.
EK:n mukaan asenteet ovat koventuneet selvästi viimeisen vuoden aikana. Varsinkin turvapaikanhakijoihin ja romanikerjäläisiin, mutta myös muihin maahanmuuttajiin on alettu suhtautua penseästi.
- Valtavan suuri määrä heistä on täällä töissä tai suomalaisen perheenjäseninä. Kun yleistetään, lapsi menee pesuveden mukana, kertoo EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn.
Netissä yleistyneet vihapuheet ovat Wärnin mukaan tarttuneet arkisiin kohtaamisiin. Osa ei siedä esimerkiksi vieraskielistä puhetta.
- Ennen huutelivat humalaiset iltaisin. Nykyään häirintää on päivälläkin. Tämä on erittäin huolestuttava ilmiö.
Takavuosina Suomi tunnettiin maana, jonne on ulkomaalaisen oli hyvä muuttaa, mutta nyt rasismi haittaa Suomen mainetta.
- Jos maine saa kolauksen rasismin lisääntymisen vuoksi, emme enää saa tarvitsemaamme työvoimaa.
Maahan tarvitaan muun muassa teknologiaosaajia, insinöörejä, tutkijoita, ammattitaitoisia rakennus- ja kirvesmiehiä, työnjohtoa, hitsaajia, koneistajia, sähköasentajia, autoasentajia, autonkuljettajia ja farmaseutteja.
Lisäksi kaivataan lääkäreitä, sairaanhoitajia ja lähihoitajia pitämään huolta suurenevasta vanhusten määrästä.
___________________________________
Ilta-Sanomat/STT: SS: EK huolestui suomalaisten rasismista
Elinkeinoelämän keskusliitton on huolestunut Suomessa lisääntyneen rasismin kasvusta.
Maahanmuuttajia kohtaan koventuneet asenteet uhkaavat pahentaa työvoimapulaa useilla aloilla, kerrotaan Elinkeinoelämän keskusliitosta Savon Sanomille.
EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan Riitta Wärnin mukaan maahanmuuttajiin on alettu viime vuoden aikana suhtautua aiempaa penseämmin.
Rasismin kohteeksi ovat joutuneet myös pitkään Suomessa asuneet ulkomaalaiset.
–Ennen huutelivat humalaiset iltaisin. Nykyään häirintää on päivälläkin, Wärn sanoo.
Wärnin mukaan suomalaisten asenteisiin ovat vaikuttaneet tottumattomuus muun muassa romanikerjäläisiin.
Wärn on huolissaan Suomen maineesta ulkomailla.
–Jos maine saa kolauksen rasismin lisääntymisen vuoksi, emme enää saa tarvitsemaamme työvoimaa. Pihoja ei siivottaisi, jos ulkomaalaiset lähtisivät kotiinsa, Wärn toteaa.
Työperäinen maahanmuutto on tarpeen etenkin teknologia-, rakennus- ja hoitoalalla.
–Pienenevä suomalainen työtä tekevä väestö ei pysty yksin hoitamaan eläkeläisväestöä, kädet vain eivät yksinkertaisesti riitä, Wärn muistuttaa.
_______________________________________________________
Keskisuomalainen: Rasismiin pitää puuttua
Koventuneet asenteet nähdään EK:ssa uhkana työvoiman saannille.
Työvoimapulaa podetaan monilla aloilla. Työntekijöitä tarvitaan ulkomailta, mutta ongelmana on maahanmuuttajien vieroksuminen.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työvoima- ja maahanmuuttopoliittinen asiantuntija Riitta Wärn kertoo asenteiden koventuneen selvästi vuoden aikana.
Kohteina ovat etenkin turvapaikanhakijat ja romanikerjäläiset. Samalla muihinkin maahanmuuttajiin on alettu suhtautua penseästi.
- Valtavan suuri määrä heistä on täällä töissä tai suomalaisten perheenjäseninä. Kun yleistetään, niin lapsi menee pesuveden mukana.
Pitkään Suomessa olleet ulkomaalaiset eivät ole aiemmin kokeneet suoranaista rasismia.
- Nyt heille sanotaan, että lähde kotiin. Siitäkin huolimatta, että työtä tekevät maahanmuuttajat maksavat monen sosiaalipumminkin menot.
Netissä yleistyneet vihapuheet ovat Wärnin mukaan tarttuneet arkisiin kohtaamisiin. Osa ei siedä esimerkiksi vieraskielistä puhetta.
- Ennen huutelivat humalaiset iltaisin. Nykyään häirintää on jo päivälläkin. Tämä on erittäin huolestuttava ilmiö.
Wärn rohkaisee ihmisiä sanomaan vastaan ja lopettamaan epäasiallisen kohtelun.
- Meidän, suomalaisten pitää avata suumme, kun näemme selkeää rasismia tai syrjintää.
Hän ihmettelee nykyistä hyssyttelyä.
- Eivätkö poliitikot ja eliitti ole saaneet sanottua, että maahanmuuttajien parjaaminen täytyy lopettaa?
Ulkomaalaiset tarpeen
Viime taantumassa ulkomaalaiset joutuivat arvostelun kohteeksi, vaikka tilapäistyöntekijöinä he yleensä menettivät työnsä ensimmäisinä.
Taantumien yli katsova EK haluaa varmistaa yritysten työvoiman saannin.
- Suomessa on kolmisen prosenttia ulkomaalaisia. He ovat tarpeen.
EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä yli kaksi prosenttia eli noin 21 000 on ulkomaalaisia. Palveluala työllistää yli 13 000, joista suurin osa toimii kiinteistöalalla.
- Pihoja ei siivottaisi, jos ulkomaalaiset lähtisivät kotiinsa Wärn muistuttaa.
Koulutus- ja liikennepalveluissa ulkomaalaisten osuus on noussut viiteen prosenttiin.
Elinkeinoelämä tarvitsee myös korkeasti koulutettuja osaajia. Entä jos heille huudellaan rasistisesti kaduilla?
- He lähtevät maihin, joissa heille ei huudella. Moni on sanonut, että tänne ei jäädä, jos tämä jatkuu.
Takavuosina Suomi tunnettiin maana, jonne ulkomaalaisen oli hyvä muuttaa.
- Jos maine saa kolauksen rasismin lisääntymisen vuoksi, emme enää saa tarvitsemaamme työvoimaa.
Maahan tarvitaan muun muassa teknologiaosaajia, insinöörejä, tutkijoita, ammattitaitoisia rakennus- ja kirvesmiehiä, työnjohtoa, hitsaajia, koneistajia, sähköasentajia, autoasentajia, autonkuljettajia ja farmaseutteja.
Lisäksi kaivataan lääkäreitä, sairaanhoitajia ja lähihoitajia pitämään huolta suurenevasta vanhusten määrästä.
- Pienenevä suomalainen työtä tekevä väestö ei pysty yksin hoitamaan eläkeläisväestöä, kädet eivät yksinkertaisesti riitä.
______________________________________
Ykkösen aamu-tv: Vihapuheiden aiheuttamat uhat
Toimittaja Juha Hietanen
Vihapuheiden yleistyminen netissä on lisännyt uhkakuvia ja kiristänyt ilmapiiriä Suomessa. Tämän seurauksena turvallisuusviranomaiset ovat tiukentaneet johtavien poliitikkojen suojaamista. Maahanmuuttajat puolestaan ovat kohdanneet ihan tavallista häirintää jo ihan arkipäivässä. Tervetuloa valtioneuvoston turvallisuusyksikön johtaja Timo Härkönen ja EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn. Viharikokset ovat viime vuosina lisääntyneet ihan tilastollisestikin. Tuoreempi ongelma ovat ehkä nämä vihapuheet ja vihakirjoitukset netissä. Minkälaisia havaintoja teillä on niistä?
Timo Härkönen, valtioneuvoston turvallisuusyksikön johtaja
Meidän havaintojen mukaan ne on tosiaankin lisääntynyt netissä, viime aikoina tai muutaman viime vuoden aikana. Aiemminhan näitä asioita puhuttiin tuolla huoltoasemien baareissa pienemmissä kaveriporukoissa. Nyt nämä puheet on levinneet tuonne nettiin ja sillähän ne saavuttaa tietenkin suuremman kuulijajoukon ja osallistujajoukon.
Toimittaja
Ja onko niissä ihan selviä tuollaisia aggressiivisia merkkejä näissä kirjoituksissa?
Riitta Wärn, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, EK
No, kyllä minä olen huomannut, että varsinkin maahanmuuttajia kohtaan tehdään aikamoisia yleistyksiä. Kaikki maahanmuuttajat ovat rikollisia tai kaikki maahanmuuttajat ovat sitä tai tätä. Eivät halua tehdä töitä tai elävät Suomen sosiaaliturvalla tai vievät meidän työmme. Että se on sellaista yleistystä, joka niistä tuntuu olevan ja ne on hirvittävän helppoa tuolta puskien takaa sitten ampua.
Toimittaja
Tuntuuko, että näissä yleistyksissä ja näissä näkemyksissä, että niissä on selvänä pontimena rasismi?
Riitta Wärn
Kyllä mä näkisin, että monessa on selvänä pontimena se, että Suomi suomalaisille.
Toimittaja
Kun tällaisia kirjoituksia netissä pääsee kaikesta valvonnasta huolimatta läpi, niin pyritäänkö niillä johonkin tiettyyn asiaan? Pyritäänkö niillä lietsomaan jotain?
Timo Härkönen, valtioneuvoston turvallisuusyksikön johtaja
Kyllä sieltä löytyy sellaisia ryhmiä, jotka pyrkii ihan lietsomaankin. Toki valtaosa niistä on yksittäisten ihmisten tunteenilmaisuja, jotka nyt sitten netissä annetaan julki. Valtaosa on todellakin näitä, mutta kyllä sieltä löytyy ryhmiä, jotka pyrkii lietsomaan [ei saa selvää].
Toimittaja Juha Hietanen
Mennään sitten vähän tarkemmin niihin seurauksiin, joita tällaisesta ilmapiiristä ja uhkakuvasta, jota nämä kirjoituksetkin tavallaan tuovat tähän yhteiskuntaan. Pääministerin turvallisuuden valvonta on lisääntynyt. Siitä on tullut aiempaa näkyvämpää. Minkä takia?
Timo Härkönen
Suomihan on turvallinen maa, mutta turvallisuudesta pitää huolehtia, jotta se säilyy turvallisena maana. Saattaa olla, että näkyy, että pääministerin turvallisuus on lisääntynyt, mutta me tehdään kyllä tuo turvallisuustoiminta siten, että me arvioimme sitä joka hetkisen tilanteen perusteella, uhka-arvioiden perusteella. Ja sen mukaan sitten toteutetaan nuo turvallisuustoimenpiteet. Ihan niin kuin on tullut esille, niin tuolla netistä on löytynyt sellaisia uhkauksia, jotka pitää ottaa tosissaan.
[...]
Toimittaja
Tämä ei aivan uusi asia ole, mutta nyt tämä nousee selvästi tavallaan näkyvämmäksi ja nimenomaan pääministerin osalta. Onko jotain konkreettista vaaraa eduskuntavaalien jälkeen noussut esiin?
Timo Härkönen
Eduskuntavaalien aikana tuo aggressiivinen käyttäytyminen mielestäni lisääntyi. Sen jälkeen tuo ilmapiiri on ehkä mielestäni säilynyt suurin piirtein samana. Se, mikä pääministerin kohdalla näyttäytyy, johtuu varmaan aika paljon siitä, että turvallisuusjärjestelyissä viime kesänä tapahtui muutos, jolloin pääministerin henkilösuojaus siirtyi suojelupoliisilta liikkuvan poliisin turvallisuusyksikölle, jolloin tietenkin turvallisuusyksikön resurssit saattaa olla erilaiset, kuin suojelupoliisilla aikanaan. Mutta kyllä niinkun sanottu, ehkä tuo vaalien aikainen aggressiivinen käyttäytyminen on jäänyt, mutta mielestäni se on jopa hieman vähentynyt, vaan että ei voi kategorisesti sanoa, että on lisääntynyt tai säilynyt vaan se vaihtelee.
Toimittaja
Mikä osuus Norjan terrori-iskuilla viime kesänä on siihen, että Suomessa on tiukennettu näitä turvatoimia?
[...]
Toimittaja
Riitta Wärn, havaintojenne mukaan maahanmuuttajien häirintä on selvästi lisääntynyt. Miten tämä näkyy?
Riitta Wärn
Se näkyy sillä tavalla, että ennen vain iltaisin ja öisin humalaiset huutelivat maahanmuuttajille, jos selvästi huomattiin, että on erivärinen tai puhuu eri kieltä. Mutta tänä päivänä se on kuulemma monessa paikassa jo arkea eli huudellaan päivälläkin, että lähde kotiisi tai mitä täällä teet. Ja ei enää ole kun humalaiset huutelee, vaan ihan tavalliset keski-ikäiset ihmisetkin voivat tosi aggressiivisesti käyttäytyä tuolla keskellä päivää ja sanoa venäjää puhuvalle henkilölle, että menkää kotiinne. Että tällaisia esimerkkejä kuulen jatkuvasti.
Toimittaja
Että siis tapahtuu ihan katukuvassa?
Riitta Wärn
Katukuvassa.
Toimittaja
Entä työpaikoilla?
Riitta Wärn
Työpaikoilla ehkä en niinkään ole kuullut kerrottavan, että joissakin rakennustyömailla kyllä olen muutaman esimerkin kuullut, jossa on sanottu, että menkää kotiinne, kun on puhuttu toista kieltä siellä keskenään, mutta kyllä nämä kaikki henkilöt, jotka täällä työtä tekee, ovat täällä tarpeen.
Toimittaja
Onko jossain tietyissä maahanmuuttajaryhmissä kaikkein...tai sellaisia, jotka kaikkein rajuimmin joutuvat näitä tällaisia suullisia hyökkäyksiä kokemaan?
Riitta Wärn
Kyllä se valitettavasti on niin, että jos selvästi erottuu joukosta, niin heihin kohdistuu sitten enemmän tällaista solvausta ja parjaamista.
Toimittaja
Minkälaisia seurauksia tällä nyt on siihen, että täällä Suomessakin tarvitaan ulkomaista työvoimaa?
Riitta Wärn
Kyllä tässä on tietenkin se vaara, että tällaiset ikävät esimerkit kiirii suusta suuhun tuonne maailmalle tai jopa sen netinkin kautta. Eli kerrotaan, että hei, ei tämä olekaan niin mukava maa tehdä töitä ja asua kuin luultiin. Moni sanoo, että täällä täällä on ihana olla, täällä on turvallista, luonto on kaunista ja niin edelleen, mutta sitten kun tämä häirintä on alkanut lisääntyä, niin on ruvettu miettimään, että minkä takia mä täällä työskentelen, kun mulla on sellainen ammatti, että mä voisin työskennellä sitten Englannissa tai missä muussa EU-maassa hyvänsä. Eli vaarana on, että nämä meidän fiksut maahanmuuttajat lähtevät sitten muualle.
Toimittaja
Onko tämä toistaiseksi vasta tällainen vaara ja uhka, jota Elinkeinoelämän keskusliitto nostaa esiin vai onko tässä Suomen maineessa tässä suhteessa tapahtunut jo jotain kolausta?
Riitta Wärn
Mä näkisin, että on yksittäistapauksia, joissa varmaan on käynyt niin, että ilmapiiri on tullut sen verran painostavaksi, että on sitten tehty se päätös, että on lähdetty muualle. Mutta nämä on vielä yksittäistapauksia ja me voidaan vielä vaikuttaa tähän. Eli meidän suomalaisten pitää nousta puolustamaan muita ja heikompia ja erilaisia. Ja asenteisiin täytyy pystyä vaikuttamaan. Ei voi sanoa ihan mitä vaan, mitä suuhun tulee, mitä mieleen tulee tuolla ulkona.
Toimittaja
Turvallisuusjohtaja Härkönen, kun tätä poliitikkojenkin kokemaa uhkaa Suomessa pohditaan, niin kuinka paljon tässä on kyse samasta ilmiöstä, siitä että rasismi nostaa päätään ja se tekee ilmapiirin jotenkin uhkaavammaksi?
Timo Härkönen
Kyllä tää on ihan samasta ilmiöstä kysymys. Että ei tässä mitään erityisesti poliitikkoja kohtaan ole ollut, vaan kaikki tässä, mikä ilmapiiri on ollut, että pääministerikin on puhunut, että moraalin taso on pikkusen laskenut Suomessa. Kaikki tämä viittaa siihen yhteen ja samaan ilmiöön.
Toimittaja
Onko siellä taustalla sitten tällainen maahanmuuttovastaisuus, joka heijastuu tällaisena poliitikkojen...poliitikkoja syytetään siitä, että suositaan maahanmuuttajia?
Timo Härkönen
Kyllähän se niinkun edellisen hallituksen maahanmuuttoministeri joutui erityisesti tällaisten vihapuheiden kohteeksi ja siitähän nostettiin myöskin rikossyyte ja tekijä sai myöskin rangaistuksen. Niin kyllä tämä varma merkki on siitä, että tää on yksi niitä asioita, jotka on noussut esille.