Turun Sanomat, pääkirjoitus: Epäonnistunut kustannusselvitys 9.9.2011
Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä sanoo, että hänen tilaamansa selvitys maahanmuuttajien kaupungille aiheuttamista kustannuksista ”epäonnistui täydellisesti” (TS 8.9.). Hän on ilmeisen oikeassa.
Raflaavaan euromäärään päätyvä selvitys tuo mieleen Jorma Eton runon. Tutkimus vastaa kysymykseen, jota ei kysytty ja jättää vastaamatta siihen, mitä kysyttiin.
Tiedonhankinta piti rajata kotouttamislain piiriin kuuluviin turkulaisiin. Kohteeksi otettiin kuitenkin kaikki kaupungin 12 000 vieraskielistä ja heidän käyttämänsä palvelut. Epäselväksi on jäänyt, oliko vika toimeksiannossa vai toteutuksessa.
Ammattikorkeakoulun tutkijoiden laatiman raportin mukaan Turku käytti vuonna 2009 liki 37 miljoonaa euroa palveluihin, joiden käyttäjien äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli. Valtaosa kuluista meni koulutukseen sekä sosiaali- ja terveysmenoihin.
Maahanmuuttajien kotouttamisen erityspalveluihin kuten tulkkaukseen, koulutuksen tukitoimiin ja ulkomaalaistoimiston ylläpitoon summasta hupeni vain vajaa kolmannes. Kohderyhmän rajauksen vuoksi kuva maahanmuuton kokonaiskuluista jää kuitenkin sumeaksi.
Tulosta ei voi myöskään verrata aikaisempaan, vuonna 2001 työstettyyn selvitykseen. Alle kolme vuotta Turussa asuneiden maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutui tuolloin 14 miljoonan euron vuosikustannukset, joista valtio korvasi neljä miljoonaa euroa.
Vertailukelvottomuuden vuoksi tänä vuonna tehdyn selvityksen keskeinen tavoite valui hiekkaan. Tarkoitus oli osoittaa, kuinka rajusti maahanmuuttajien kotouttaminen on kallistunut ja Turun saama valtion korvausosuus jäänyt kymmenessä vuodessa jälkeen.
Näillä eväillä valtiovallan pakeille ei kannata marssia. Samasta syystä kuluraportti sai kylkeensä ”luottamuksellinen”-leiman. Kukapa moista mokien kimppua haluaisi julkisuuteen päästää.