Yle Uutiset: Ministeriön selvitys: Ulkomaalaisten perheenyhdistämistä voidaan vaikeuttaa 11.4.2012
Sisäasiainministeriön tiedote: Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi
Sisäasiainministeriön tiedote: Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksissä pieniä eroja
Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi (pdf)
Yle: Svårare att få familjen till Finland
Suomeen ulkomailta tulevien perheenyhdistämissäännöksiä saatetaan kiristää. Sisäasiainministeriön selvityksessä pidetään mahdollisena, että humanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.
Selvitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ryhdytään valmistelemaan mahdollista lakimuutosta.
Humanitaarista suojelua voidaan myöntää ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai heikon turvallisuustilanteen takia. Nykyisin näiden ihmisten perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella.
Selvityksessä ehdotetaan myös uuden maahanmuuttajien asuntovaatimuksia pohtivan hankkeen aloittamista ensi vuoden alusta alkaen. Tarkoituksena olisi tutkia, tulisiko Suomessa asuvalla perheenjäsenellä olla tietynlainen asunto, ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa.
Suomi myöntää kansainvälistä suojelua kolmessa eri luokassa: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Nykyisin perheen yhdistämiseen ei vaikuta Suomessa asuvan maahanmuuttajan toimeentulo eikä asunto. Suomen lainsäädäntö on linjassa EU-säädösten kanssa.
Suomessa myönnettiin viime vuonna turvapaikka 169 ihmiselle, toissijaista suojelua 714 ihmiselle ja humanitaarista suojelua 143 ihmiselle.
_____________________________________________________
Sisäasiainministeriön tiedote: Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen tarkistamisen mahdollisuuksia hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää jo tehtyjen lainmuutosten vaikutuksia, vertailla muiden Pohjoismaiden perhesideoleskelulupia koskevia säännöksiä ja tehdä esitys siitä, mitä muutoksia ulkomaalaislakiin mahdollisesti edelleen tarvitaan.
Selvityksessä kuvataan perhesideoleskelulupia koskevia kansainvälisiä velvoitteita ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivin määräyksiä sekä vertaillaan eri Pohjoismaiden säännöksiä.
Selvityksessä ehdotetaan, että asetetaan hanke ulkomaalaislain perhesidelupia koskevien säännösten muuttamiseksi tavoitteena Suomessa jo käytössä olevan toimeentuloedellytyksen laajentaminen koskemaan myös humanitaarista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita. Hankeen käynnistymistä varten nyt valmistunut selvitys lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Myöhemmin, esimerkiksi vuonna 2013, asetetaan hanke muiden perhesideoleskelulupiin liittyvien kysymysten tarkasteluksi. Tuolloin selvitetään asuntoedellytyksen käyttöönoton soveltuvuutta Suomeen yhdessä ympäristöministeriön ja muiden relevanttien tahojen kanssa ja tarkastellaan jo tehtyjen muutosten vaikutuksia.
-----
Sisäasiainministeriön tiedote: Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksissä pieniä eroja
Sisäasiainministeriön selvitys eri Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksistä ja säännösten soveltamisesta on valmistunut. Selvityksessä on keskitytty kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin. Heidän kohdallaan on tarkasteltu, mitä edellytyksiä eri Pohjoismaissa asetetaan sille, että perhe voi tulla maahan. Selvitys luovutettiin sisäministeri Päivi Räsäselle tänään 11.4.
Suomessa kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Ulkomaalaislakiin vuona 2009 otetun säännöksen mukaan humanitaarista suojelua voidaan myöntää, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia.
Selvityksessä todetaan, että humanitaarista suojelua saavien henkilöiden perheenjäseniltä voitaisiin edellyttää riittävää toimeentuloa, jotta he voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä vaaditaan toimeentuloa jo nyt, jos kyseessä on uuden perheen muodostaminen Suomeen tulon jälkeen. Selvityksessä esitetään, että ennen kuin asetetaan hanke lainmuutoksen tekemiseksi, lähetetään nyt valmistunut selvitys lausuntokierrokselle.
Suomessa ei tällä hetkellä edellytetä minkään ryhmän osalta, että Suomessa asuvalla perheenjäsenellä tulisi olla tietynlainen asunto ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa. Selvityksessä esitetään, että ensi vuoden alussa asetettaisiin hanke pohtimaan asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen pitäisi tällöin koskea kaikkia maahanmuuttajaryhmiä tilanteissa, joissa perhe halutaan Suomeen. Erikseen pitäisi määritellä, minkä ryhmän kohdalla tehdään poikkeus. Selvityksen mukaan asuntoedellytyksen käyttöönotto edellyttää laajaa poikkihallinnollista pohdintaa.
Suomen ja Ruotsin päälinjaukset yhteneväisiä
Selvityksen mukaan selkeää pohjoismaista linjaa perheenyhdistämissäännöksissä ei ole. Suomen ja Ruotsin päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. Norja ja Tanska eivät sovella EU:n maahanmuuttopolitiikan linjauksia ja ovat keskenään lähellä toisiaan. Ruotsissa toimeentuloa edellytetään Suomen humanitaarista suojelua vastaavalta ryhmältä perheenyhdistämisissä.
Viimeisimpien lainmuutosten vaikutuksia vielä vaikea arvioida
Perhesideoleskelulupia koskevia ulkomaalaislain säännöksiä on viimeksi muutettu syksyllä 2010. Tällöin ulkomaalaislakiin lisättiin säännökset muun muassa iän määrittämisestä, toimeentuloedellytyksestä perheen muodostamisessa ja kasvattilapsista. Lainmuutosten vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä eikä uusien säännösten perusteella ole vielä tehty paljon päätöksiä.
Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Sen myötä hakemuksen voi jättää vain se perheenjäsen, joka pyrkii Suomeen, koska häneltä otetaan hakemuksen jättövaiheessa sormenjäljet. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa tapauksissa hakemuksen jättämistä toisessa maassa kuin missä hakija asuu. Tämän muutoksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta alkuvuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut aiempaa vähemmän hakemuksia perhesiteen perusteella.
Eri Pohjoismaiden linjaukset
Suomi: Kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Toimeentuloedellytys on voimassa pakolaisilla, toissijaista suojelua saavilla ja humanitaarista suojelua saavilla perheen muodostamisessa (perhe perustetaan Suomeen tulon jälkeen). Perheenyhdistämisessä toimeentuloedellytystä ei vaadita (perhe on ollut olemassa ennen Suomeen tuloa). Asuntoedellytys ei ole käytössä. Suomi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.
Ruotsi: Ruotsissa on käytössä Suomea vastaavat kansainvälisen suojelun kategoriat. Toimeentuloedellytys ei ole käytössä pakolaisten eikä toissijaista suojelua saavien perheenjäsenillä. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä toimeentuloa edellytetään perheenyhdistämisissä ja perheen muodostamisessa. Lisäksi edellytetään asuntoa (tietyin poikkeuksin). Ruotsi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.
Norja: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja norjalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa edellytetään molemmissa ryhmissä perheenmuodostamisessa (muutamin poikkeuksin). Asuntoedellytys on voimassa vain ydinperheen ulkopuolisille hakijoille erityistilanteissa. Norja ei ole sidottu EU:n linjauksiin.
Tanska: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja tanskalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa ja asuntoa edellytetään lain mukaan sekä perheen yhdistämisessä että perheen muodostamisessa. Käytännössä edellytyksistä poiketaan kansainvälistä suojelua saavien kohdalla. Tanska ei ole sidottu EU:n linjauksiin.
Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.
____________________________________________
Yle: Svårare att få familjen till Finland
Krav på inkomst kommer eventuellt att bli aktuellt för personer som ansöker om familjeåterförening. Inrikesministeriet har beslutat att utreda en skärpning av lagstiftningen för att minska på antalet ansökningar om familjeåterförening.
Inrikesministeriet har utrett om Finland har större dragningskraft än de andra nordiska länderna då det gäller familjeåterföreningar. Några större skillnader i de krav som ställs på de sökande finns inte mellan till exempel Finland och Sverige. En skillnad är i varje fall att det i Sverige krävs att man ska visa upp en viss inkomstnivå om man ansöker om familjeåterförening. Nu vill inrikesminister Päivi Räsänen utreda om det går att införa ett liknande krav i Finland.
- Jag tänker att det är viktigt att vi inte har dragningsfaktorer i vår invandringspolitik, om vi jämför med de andra nordiska länderna, säger Räsänen.
Den här förändringen skulle gälla personer som får uppehållstillstånd på basis av humanitärt skydd. Just nu handlar det mest om människor som flyr från Somalia, Irak och Afghanistan. Enligt de inkomstnivåer som just nu tillämpas på andra grupper av invandrare betyder det 900 euro per månad för en vuxen, medan det för en tre personers familj handlar om 2000 euro. Dessutom kommer man att utreda om man kunde införa krav på att man ska ha bostad i Finland, innan resten av familjen kan få uppehållstillstånd.
Arbets- och näringsministeriet ställer sig kritiskt till Inrikesministeriets krav på skräpning av lagstiftningen.
- Jämfört med Sverige har Finland konstant en tiondedel av antalet asylsökande och följaktligen också av antalet familjeåterföreningar. Man borde koncentrera sig på att diskutera principen. Till vilken punkt är vi beredda att skydda möjligheten att leva med sin familj, frågar sig migrationsdirektör Kristina Stenman.
Redan nu har antalet ansökningar om familjeåterförening sjunkit tydligt sedan Finland gjorde det svårare att ansöka om familjeåterförening i början av det här året. Den familjemedlem som ansöker om uppehållstillstånd på grund av familjeband måste själv lämna in ansökan och ge fingeravtryck. Tidigare kunde släktingen sköta ärendet i Finland. Det här betyder i praktiken att till exempel en minderårig somalisk sökande är tvungen att resa till Finlands ambassad i Etiopien för att lämna in ansökan. Resultatet syns redan i att ansökningar om familjeåterförening från Somalia har minskat från 643 under det första kvartalet i fjol till 181 i år.
Behövs det en skärpning av lagen då ansökningarna redan nu är färre?
- Det är viktigt att se om det räcker och just nu är det för tidigt att uppskatta det, säger Räsänen.