Kansan Uutiset: Maahanmuuttaja törmää yhä kovaan kielimuuriin 5.4.2011
Maahanmuuttajien ongelmat Suomessa kilpistyvät kieliongelmiin ja muuta väestöä suurempaan työttömyyteen. Myös aikaisemman osaamisen ja tutkintojen tunnustamisessa on edelleen ongelmia.
Tätä mieltä oltiin Vasemmistoliiton, SDP:n eri ammattiliittojen yhteisessä maahanmuuttajien vaalijuhlassa Helsingissä lauantaina 2.4. Valinnan paikka – maahanmuuttaja äänessä -tilaisuuden tavoitteena oli saada maahanmuuttajien tarpeet ja toiveet esiin ja innostaa vaikuttamaan vaaleissa.
Paikalle oli kutsuttu maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä sekä johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja. Ehdokkaista paikalla olivat Helsingistä Hanna Mithiku (vas) ja Nazima Razmyar (sd) ja Uudeltamaalta Ranbir Sodhi (sd) ja Jesca Muyingo. (sd). Tilaisuuteen osallistui myös Sylvain Kipré (vas) Hämeen vaalipiiristä.
– Kielikysymys on todella tärkeä, korosti Nazima Razmyar.
Hän kertoi työssään Monika-Naiset Liitossa törmäävänsä usein naisiin, jotka eivät 10–15 vuodenkaan maassa oleskelun jälkeenkään vielä osaa suomea. Razmyar vaati, että kotiäidit on otettava nykyistä vahvemmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Maahanmuuttajat muuttavat maahan monesta eri syystä. Yhtä suurta, yksittäistä ratkaisua maahanmuuttajien kotoutumiseen ja osallisuuden edistämiseen ei ole. Tarvitaan joustavaa opetusta ja yksilöllistä kartoitusta. Kotiäidit tarvitsevat enemmän joustoa kielenopetuksen aikoihin ja työssäkäyville on tarjottava kielenopetusta työn ohella, painotti Hanna Mithiku.
Hän peräänkuulutti myös vahvempaa resurssointia peruskouluihin. Suomen kielen opetusta on vahvistettava ja lisäksi tarjottava oman kotikielen opetusta.
Aiempi koulutus ei kelpaa
Suomessa maahanmuuttajien on vaikea jatkaa kotimaassaan aloittamiaan korkeakouluopintoja. Omista kokemuksistaan paneelissa olivat kertomassa turkkilaissyntyinen Volkan Aktas ja somalialaissyntinen Elmi Salahudin.
Aktas vaihtoi kotimaassaan aloittamansa englannin kielen opettajan opinnot tehdastyöhön ja hakeutui sittemmin opiskelemaan hierojaksi.
Salahudiin oli aloittanut lääketieteen opinnot kotimaassaan. Koulutukseen ja työelämään pääsy Suomessa vei sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta 10 vuotta. Yliopisto-opintoihin oli lähes mahdotonta päästä, mutta onneksi tie avautui ammattikorkeaopintoihin. Tällä hetkellä Salahudin työskentelee proteesiteknikkona.
Myös ehdokkaana olevilla uussuomalaisilla on kokemusta omaa koulutusta vastaavan työn löytymisen vaikeudesta. Kauppatieteen maisteri Ranbir Sodhi on työllistänyt itsensä lopulta ravintola-alan yrittäjänä.
Useamman yliopiston läpikäynyt ja useamman korkeakoulututkinnon omaava Sylvain Kipré työskentelee tällä hetkellä tutkijana, mutta tie nykyiseen asemaan ei ollut helppo. Vuoden 1993 nuoreksi yrittäjäksikin valittu Kipré peräänkuulutti hyvää kielenopetusta, nykyistä vahvempaa valtion tukea yrittämisen aloittamiseen. Hän kritisoi myös Suomen liian tiukkaa yrittäjäverotusta.
Suomen kielen opetukseen lisää rahaa
Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen välitti terveiset kansanedustajaehdokkaille ja tuleviin hallitusneuvotteluihin. Suomen kielen opetuksen määrärahoja on korotettava. Nykyinen hallitus ei ole sitä tehnyt. Helsinkiin tarvitaan myös lisää ammattikoulutuspaikkoja. Toisen polven maahanmuuttajien riski syrjäytyä on suuri, jos koulutuspaikkoja ei ole tarjolla nykyistä enemmän.
Renez Ebrahimi Monika-Naisten Liitosta nosti esiin maahanmuuttajat, jotka on houkuteltu maahan katteettomin lupauksin ja joiden riski ajautua harmaan talouden piiriin, kodittomuuteen sekä vastentahtoiseen seksikauppaan on suuri.
Näitä ihmisiä on autettava ilman pelkoa oleskeluluvan menettämisestä. Ebrahimi korosti kolmannen sektorin merkitystä maahanmuuttajien neuvonnan ja palvelujen tuottajana.
Hallitusohjelmassa sovittava tukemisesta
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka pitää tärkeänä, että vuorovaikutus maahanmuuttajien ja uussuomalaisten välillä jatkuu.
– Tämän tyyppiset keskustelut rakentavat siltaa. Nyt on hyvä ajankohta pohtia myös Etnisten suhteiden neuvottelukunnan, Etnon roolia sillanrakentajana, sillä sen rooli on muuttumassa ja puolueiltakin on kysytty näkemyksiä.
Puhakan mielestä hallitusohjelmaan on otettava mukaan maahanmuuttoon liittyviä asioita.
– Hallitusohjelmassa on linjattava suomen kielen opetuksen lisäämistä ja työelämän pääsykynnysten mataloittamiseen liittyvistä asioista. Suomessa jää valtava määrä käyttämättä luovuutta, kun hyvin koulutettujakaan maahanmuuttajia ei oteta työhön. Myös työnantajien asenteiden on muututtava, Puhakka totesi.
Hän painotti, että erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajanaisten ja -äitien kotoutumiseen, jotta he eivät eristäydy kotiinsa. Hän piti hyvänä Helsingin kaupungin leikkipuistoissa aloitettua äitien kielenopetusta.
Valinnan paikka – maahanmuuttaja äänessä -tilaisuus oli osa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan, Etnon lanseeraamaa Meistä on moneksi -kampanjaa.