Puhe: Oikeusministeri Tuija Brax Maahanmuuttajataustaisten yhteiskunnallinen osallistuminen -keskustelutilaisuudessa 5.4.2011
- Kynnys suomalaiseen yhteiskuntaan koetaan edelleen korkeaksi. Nyt on aika miettiä, miten varmistamme uussuomalaisten osallisuuden yhteiskunnassa. Tasa-arvoisen osallisuuden mahdollistaminen kaikille maassa asuville on suomalaisen demokratian tulevaisuuden kynnyskysymyksiä, oikeusministeri Tuija Brax sanoi maahanmuuttajataustaisten ihmisten yhteiskunnallista osallistumista käsitelleessä keskustelutilaisuudessa.
Tilaisuuden järjestivät Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn hyvän tahdon lähettiläs Pentti Arajärvi, oikeusministeriö ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE Meistä on moneksi -kampanjan innoittamina.
Vieraskielisten määrä Suomessa ylitti 200 000 rajan vuonna 2009.
- Kuitenkin maahanmuuttajataustaisten osallisuus on erilaisilla mittareilla mitattuna vielä selvästi kantasuomalaisia alhaisempaa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 61,3 prosenttia, mutta äänioikeutettujen ulkomaalaisten vain 19,6.
Myös maahanmuuttajataustaisten työttömyys on pysynyt kantasuomalaisia korkeampana. Korkein työttömyysaste on Sudanin, Somalian, Irakin ja Afganistanin kansalaisilla, joista yli 50 prosenttia on työttömiä. Myös jatkokoulutuksen ulkopuolelle jää paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
- Keskustelu on painottunut maahantulopolitiikkaan - ei niinkään täällä asuvien osallisuuteen. Tavoitteena ei ole tehdä asioita kantasuomalaisten voimin valmiiksi maahanmuuttajia varten, vaan se, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Erityinen huomio tulee kiinnittää nuorten osallisuuden vahvistamiseen.
Brax näkee myös merkkejä maahanmuuttajataustaisten osallistumishalukkuudesta.
- Vuonna 2009 Suomen kansalaisuus myönnettiin yli 14 000 henkilölle. Aktiivinen kansalaisuuden hakeminen viestittää halusta osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan täysipainoisesti.
______________________________________________________
Puhe: Oikeusministeri Tuija Brax Maahanmuuttajataustaisten yhteiskunnallinen osallistuminen -keskustelutilaisuudessa 5.4.2011
Hyvät kuulijat,
Aluksi muutama fakta pohjaksi keskustelullemme:
– Vieraskielisten määrä Suomessa ylitti 200 000 rajan vuonna 2009. Vuoden 2008 nettomaahanmuutto oli 15 500 henkilöä. Vuosina 2007–2009 muuttovoitto ulkomailta on kasvattanut maamme väestöä enemmän kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden.
- Seuraavasta kuviosta (powerpointilla) näkyy, että Suomessa syntyvien vieraskielisten määrä on selkeästi kasvanut. Puhumme kuitenkin edelleen maahanmuuttajista - vaikka siis yhä useampi heistä, joihin on tarkoitus viitata, on syntynyt Suomessa.
Lähde: Tilastokeskus
– Täällä Helsingissä peruskouluissa opiskelee noin 4 000 maahanmuuttajataustaista oppilasta. Toisin sanoen lähes 15 %:lla helsinkiläisten peruskoulujen oppilaista on maahanmuuttajatausta. Peruskoulun arki on muuttunut – pysyvästi.
- Tähän nähden on huolestuttavaa, että tuoreen, 1.4.2011 julkaistun väitöskirjan mukaan (Anna-Mari Souto) kouluissa ilmenee edelleen näkymättömiin jäävää rasismia. Kulttuurieroihin viittaaminen ja "maassa maan tavalla" ajattelu estää tutkimuksen mukaan rasismin tuloa näkyväksi.
- Kuitenkin maahanmuuttajataustaisten osallisuus on erilaisilla mittareilla mitattuna vielä selvästi kantasuomalaisia alhaisempaa. Esimerkiksi:
- Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 61.3, mutta äänioikeutettujen ulkomaalaisten vain 19.6.
- Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on pysynyt kantasuomalaisia korkeampana. Korkein työttömyysaste oli vuonna 2008 Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisilla. Näiden maiden kansalaisten työttömyysaste oli kaikilla yli 50 prosenttia.
- Myös esimerkiksi jatkokoulutuksesta pois jäävien nuorten keskuudessa on paljon maahanmuuttajataustaisia.
Mitä haluan sanoa näillä luvuilla?
Sitä, että on korkea aika miettiä, miten varmistamme uussuomalaisten osallisuuden yhteiskunnassa.
Kynnys suomalaiseen yhteiskuntaan – työelämään, sosiaalisiin verkostoihin, vaikuttamiseen – koetaan edelleen korkeaksi. Tasa-arvoisen osallisuuden mahdollistaminen kaikille maassa asuville on suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta kynnyskysymyksiä. Tavoitteena ei ole tehdä asioita kantasuomalaisten voimin valmiiksi maahanmuuttajia varten, vaan se, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Erityinen huomio tulee kiinnittää nuorten osallisuuden vahvistamiseen.
Näissä vaaleissa on puhuttu aiempaa enemmän maahanmuutosta. Keskustelu on kuitenkin painottunut maahantulopolitiikkaan - ei niinkään täällä asuvien osallisuuteen.
Tänään tarkoituksemme on painottaa nimenomaan osallisuuden eri puolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen Venäjänkielisten Liitto FARO on haastanut oikeusministeriön mukaan ETNOn Meitä on moneksi -kampanjan puitteissa. Olemme järjestäneet tilaisuuden yhteistyössä ETNOn hyvän tahdon lähettilään Pentti Arajärven kanssa. Yleisöllä on tilaisuus tentata puolueiden edustajia osallisuuteen eri tavoin liittyvistä kysymyksistä.
Tervetuloa - ja antoisaa seminaaria!
Kuvio 2.
Lähde: Tilastokeskus
Kuvio 3.