Uutisvuoksi: Monikulttuurinen Maria Guzenina kannusti hyötymään rajasta 5.4.2011
SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Rickhardson kannusti puolueensa eteläkarjalaisia kansanedustajaehdokkaita suhtautumaan jatkossakin ennakkoluulottomasti rajan suomiin mahdollisuuksiin.
Itä-Suomen koululla Imatralla puhunut Guzenina-Rickhardson oli tyytyväinen siihen, että tilaisuuteen on kulmakunnalla tartuttu.
– Ihailen sitä, miten venäjän kielen asemaa on täällä vahvistettu. Myös elinkeinopolitiikassa uskalletaan miettiä, miten rajaa ja Pietarin läheisyyttä voi hyödyntää. Tämä on ollut pioneeritoimintaa, joka leviää muuallekin Suomeen, hän suitsutti.
Vuodesta 1997 toiminut Itä-Suomen koulu sai paikan päällä erityiskiitoksia.
– Tämä on ylpeyden aihe. Vieraan kielen oppiminen on pitkä tie, mutta ajatelkaa, millaiset mahdollisuudet pitkän venäjän ylioppilaskirjoituksissa suorittaneilla nuorilla on kohdata ulkopuolinen maailma.
Guzenina-Rickhardson korosti, että uuden kielen osaamisen mukana tulee myös kulttuurin tuntemus ja kansainvälisyys.
– Kun oppii kieltä, samalla oppii uimaan kuin kalat vedessä vieraissa kulttuureissa.
SDP:n varapuheenjohtaja korosti päättäjien merkitystä.
– On tärkeää, että päätöksentekijät ymmärtävät monikulttuurisuuden merkityksen. Jos täällä on impivaaralaisia päättäjiä, elinkeinoelämän kehittäminen kärsii ja samalla se vie alueen nuorilta mahdollisuuksia.
Vaikka Maria Guzenina-Richardson kehui eteläkarjalaisten aktiivisuutta Venäjän suhteen, hän sai haistella myös toisenlaisia tuulia, kun yleisö pääsi kysymään:
– Paljonko venäläisiä tänne halutaan? Tuntuu, että emme ole vielä valmiita eivätkä he noudata esimerkiksi meidän liikennesääntöjämme.
SDP:n varapuheenjohtaja ei jäänyt sanattomaksi. Guzenina-Richardson uskalsi toivoa, että venäläiset eivät käyttäytyisi samalla tavalla kuin suomalaiset votkaturistit aikoinaan tai kun suomalaiset tekivät ensimmäisiä etelänmatkojaan aurinkorannoille.
– Liikennesääntöjen pitää olla kaikille samat ja maata sekä maan lakeja pitää kunnioittaa. Enemmän positiivista on siinä, että he pääsevät tänne, kuin rajojen sulkemisessa.
– Tärkeää on pohtia sitä, että elinkeinoelämällä on valmiuksia kehittyä ja miten kauppa voi lisätä palveluvalikoimiaan.
Itä-Suomen koulussa opiskelee myös lähes 20 venäläistaustaista maahanmuuttajaa. Guzenina-Richardson pohti myös maahanmuuttajakysymyksiä yhdessä alueen kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Hän toivoi, että sanasta maahanmuuttaja päästään joskus kokonaan eroon.
– Kun Suomeen tulee enemmän monikulttuurisuutta, eteen tulee kysymys siitä, ovatko ulkomaalaistaustaiset enää maahanmuuttajia. Eivätkö he voisi olla ihmiskunnan edustajia?
Helsingissä syntyneen Guzenina Richardsonin äiti on Siperiasta ja isä saksalais-suomalainen. Hänen poikansa on syntynyt Englannissa ja hänellä on englantilainen isä.
– Itseäni en koe venäläisenä, vaan ihan suomalaisena.