Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.

Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.

–Tavoitteena on, että eduskunnassa parhaillaan oleva lakiesitys tullee voimaan ensi vuoden alusta, korostaa johtaja Mervi Virtanen. Hänen mielestään uusi laki toteutetaan selonteon linjausten mukaan.

–Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään. Uuden lain myötä Lääninhallitukset Te-keskusten ohella löytävät paikkansa kotouttamistyössä.

Erityistukea tarvitsevat etusijalle

Uuteen kotouttamislakiin ehdotetaan sisällytettäväksi luettelo toimenpiteistä ja palveluista , jotka olisi otettava huomioon sekä kotouttamisohjelmissa että kotoutumissuunnitelmissa. Erityistä painoa on pantu alaikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien ryhmien palveluluille ja koulutukselle.

Kotoutumissuunnitelma tulisi tehdä yhdessä maahanmuuttajan kanssa kahden kuukauden kuluessa oikeuden syntymisestä. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan voisi kestää viisi vuotta. Vielä tämän vuoden voimassa oleva laki mahdollistaa suunnitelman kolmeksi vuodeksi.

Johtaja Mervi Virtanen kiteyttää, että kotoutumissuunnitelmalla voitaisiin nykyistä tehokkaammin edistää myös maahanmuuttajanuorten ja vähän koulutusta saaneiden, esimerkiksi naisten kotoutumista. Ranskassa jatkuneet levottomuudet ovat osoitus syrjäytymisestä ja suvaitsemattomuudesta.

Ranskassa tarvitaan oikeita päätöksiä

Ranska ei olekaan niin suvaitsevainen tai kansainvälinen kuin voisi odottaa, kommentoi valtiotieteen tohtori, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marja Pentikäinen.

–Kun ranskalaiset päättivät, että muslimitytöt eivät saa pitää huivia, tiedostin, että maassa oli tehty virheitä. Maahanmuuttajien ja vähemmistökansallisuuksien kulttuuria ei kunnioiteta eikä suvaita. Maahanmuuttajat on yritetty sulauttaa ranskalaisiksi.

Ranskassa mellakoivat nuoret ovat toisen tai kolmannen polven ranskalaisia. Heiltä on viety oma kulttuuri, uskonto ja identiteetti.

Tällä hetkellä työministeriössä erikoissuunnittelijana toimiva Marja Pentikäinen on tehnyt pakolaisten kanssa työtä jo vuosikymmeniä.

–Näkemykseni mukaan maahanmuuttajille ei pidä perustaa erityisiä asuinalueita. Näinhän on tehty muun muassa Ranskassa ja alkuun Ruotsissakin. Olen korostanut aina sitä, että maahanmuuttajilla on oltava oikeus omaan äidinkieleen, omaan uskontoon ja omiin tapoihin. He ovat rikkaus yhteiskunnalle, jos niin halutaan.

Työnsaanti tärkeää Suomessakin

Marja Pentikäisen mielestä Suomessakin on tehty virheitä maahanmuuttopolitiikassa ja suhteessa vähemmistöihin. Virheistä on opittu.

–Takaamme esimerkiksi saamelaisille ja romaneille oikeuden äidinkieleen ja omaan kulttuuriin. Näin ei ole aina ollut.
Nyt ja tulevaisuudessa on tärkeää, että maahanmuuttajat pääsevät työhön. Työ on tärkeä osa elämää niin oman arvon tunteen kannalta kuin taloudellisen tilanteen kannaltakin, Marja Pentikäinen tähdentää.

Teksti ja kuva Pirkko Jyväkorpi

Kuvateksti:
Mervi Virtasen mukaan Ranskassa jatkuneet levottomuudet ovat osoitus syrjäytymisestä ja suvaitsemattomuudesta.