sunnuntai 10. helmikuuta 1991

HS: Valtapuolueet näkevät painajaisia pakolaisvaaleista


Helsingin Sanomat:
Valtapuolueet näkevät painajaisia pakolaisvaaleista
10.2.1991


Ruotsalaisilla ja Smp:llä on pakolaiskysymyksissä selvät sävelet. Muut tanssivat nuoralla.

Poliitikot ovat valmiit levittämään suojaavat siipensä jokaisen henkeään pelkäävän pakolaisen ylle. Liberaalipistoksen saaneelle poliitikolle on samantekevää, suojaako hän balttia vai somalia, mustaa vai valkoista, nuorta tai vanhaa. Äänestäjille se ei ehkä ole yhtä samantekevää. Siksi suuret puolueet eivät suin surminkaan halua pakolaisista maaliskuun eduskuntavaalien vetonumeroa.

Kun pakolaisten suomalaiset suojelusenkelit saavat parisataa somalia nyhdetyksi tallinnalaisen vuorolaivan uumenista Helsingin satamalaiturille, he hymyilevät helpottuneina ja voitonriemuisina. Taas näytetään muille maille, että pieni Suomi kantaa sisukkaasti vastuunsa maailman pakolaismiljoonista.

Väärennettyjen viisumien, hukattujen passien ja vertahyytävien elämäntarinoiden viidakossa kompasteleva poliisi kiristelee hampaitaan, ja kansalaiset raivoavat yleisönosastoissa, mutta turvapaikan hakijoita ja heidän avustajiaan se ei pysäytä.

Kun isompia pakolaisryhmiä alkoi tulla Suomeen vajaa vuosi sitten, hämmentyivät niin kansalaiset, viranomaiset kuin poliittiset päättäjätkin - eikä hämmennyksestä näy tulevan loppua. Pakolaisia sijoitetaan mihin sattuu. Heitä elätetään kuukausikaupalla tietämättä, ovatko he todella turvapaikan tarpeessa vai muuten vain matkailemassa. Epäilijöitä lyödään päähän Geneven pakolaissopimuksella.

Suomi oli valmistautunut hoitamaan harvat pakolaisensa ruhtinaallisesti. Nyt katettuihin pöytiin istuu vieraita, joita ei kaikista maailman myrskyn merkeistä huolimatta osattu odottaa: Ruotsiinhan ne olivat aina ennen menneet.

Pakolaispolitiikasta päättävät poliitikot yrittivät ensin päästä pälkähästä hissuttelemalla ja vähättelemällä: eihän näitä nyt ole kuin muutama sata, kyllähän me rikkaana sivistysvaltiona nämä hoidamme.

Keskustelu ei ottanut laantuakseen. Se vain kuumeni ja kärjistyi sitä mukaa kuin uusia pakolaislasteja vyöryi itärajan yli. Loppujen lopuksi alkoi näyttää siltä kuin suomalaista pakolaispolitiikkaa johtaisi itsevaltaisesti Suomen Punainen risti, ja avuttomat poliitikot maksaisivat kiltisti laskun.

Ilman presidentti Mauno Koiviston väliintuloja eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet olisivat joutuneet todelliseen pulaan. Koivisto on rauhoitellut kansalaisia ja vakuutellut heille, että Suomi valvoo tiukasti rajojaan: kaaosta ei päästetä syntymään. Koiviston tarjoamassa tuulensuojassa puolueet ovat voineet rauhassa riipustella sydämenkuvia vaalimainoksiinsa.

Demariklaani hiilloksella

Vain pari puoluetta on selkeästi ottanut pakolaiset vaaliteemojensa joukkoon. Ruotsalainen kansanpuolue käy tietoista taistelua suvaitsematonta metsäläisyyttä vastaa. Maaseudun puolue puolustaa hupenevin voimin suomalaisen sotaveteraanin etuoikeutta omaan maahansa ja sen tarjoamiin sosiaalietuihin. Muut puolueet turvautuvat enemmän tai vähemmän liberaaleihin fraaseihin, kun niitä ahdistellaan kiusallisilla kysymyksillä.

Kokoomusjohtajat pelasti pinteestä Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi. Vain hyväntahtoiset hölmöt elättävät liikemiesten Suomeen lähettämiä elintasopakolaisia, Ilaskivi kajautti Suurkirkon portailta uudenvuoden yönä. Kun oikea sivusta oli turvattu, kokoomuksen virallinen johto saattoi vetäytyä hauskempiin leikkeihin, arvuuttelemaan, kuka pääsee ministeriksi maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen.

Varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen luonnehtii puolueensa pakolaispolitiikkaa hillityn maltilliseksi, joskin hän myöntää, että mielipiteitä löytyy joka lähtöön. Siinä kokoomus ei ole mikään poikkeus. Joka puolueessa mielipiteet heittelehtivät laidasta laitaan.

Suurpuolueeksi pyrkivä Suomen keskusta on aina tiukan paikan tullen mennyt presidentin tai hallituksen selän taakse piiloon. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kauko Juhantalo arvioi puolueensa pakolaislinjan kohtuullisen pidättyväiseksi eikä usko, että tulossa on suuret pakolaisvaalit.

"Vaikka suhtaudunkin pakolaiskysymykseen hiukan teknokraattisesti, niin mielestäni Suomi on muuttunut väkiflooraltaan kovin yksipuoliseksi. Meidän täytyy hyväksyä tänne vähän erivärisiä ja erinäköisiä ihmisiä, jotta muistutamme normaaleja Euroopan maita."

Sosiaalidemokraatteja pakolaiskeskustelu kiduttaa kaikkein eniten. Sosiaalidemokraattinen klaani kun hallitsee koko pakolaispolitiikkaa: joka ainoa avainministeri on sosiaalidemokraatti. Niin hyvät kuin pahatkin päätökset syntyvät perhepiirissä. Puoluejohto kannattaa kuuluvasti vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa joka ilmansuuntaan. Muuta ei puutu kuin että Suomen valtio ilmoittelisi satelliittikanavilla avoimista turvapaikoista. Sosiaalidemokraattisen puolueen äänestäjät ovat johtoa ennakkoluuloisempia ainakin yleisönosastoista ja kannatusmittauksista päätellen.

Uuden ulkomaalaislain kanssa tuskitelleen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen ähkii ahdistuneesti, kun hän etsii sanaa kuvatakseen sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikkaa.

"Käytännössä meidän ulkomaalaispolitiikka on osoittautunut vähän sekavaksi", hän lopulta muotoilee kantansa. Aaltonen itse kuuluu puolueen humanisteihin. Hän uskoo, että pohjalaisten äänestäjien sydän sykkii pakolaisille yhtä lämpimästi kuin hänenkin. "Esimerkiksi meidän körttiliike on hyvin valistunut."

Viron ilotyttö vai somaliäiti?

Körtteihin luottava Aaltonen sen paremmin kuin teknokraatti Juhantalokaan ei pysty sanomaan pelokkaille äänestäjille, kuinka monta pakolaista Suomessa täytyy olla, ennen kuin kansainvälinen vastuu on täytetty. Vielä ei ole mitään hätää, mutta hajoava Itä-Eurooppa voi milloin tahansa heittää ihmisaallon Suomen portteja vasten. Lisäksi Aeroflot lentää jokaikiseen liikaväestöä pullistelevaan kehitysmaahan. Persianlahden sodan seurauksia voi vain arvailla.

Hurjimmat arviot väittävät, että Moskovassa odottaa kymmenentuhatta somalia reittien avautumista Suomeen. Mitä me teemme, hyvät poliitikot? Päästämme kaikki maahan?

Juhantalo: "Toivotaan, etteivät kaikki lähde kokeilemaan turvapaikan saantia Suomesta. Siitä tulee mahdoton urakka."

Pietikäinen: "Somaleihin täytyy suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin pakolaisiin. Jos he täyttävät pakolaiskriteerit, heidät on otettava maahan."

Aaltonen: "Arvio on varmasti liioiteltu."

Opetusministeri Ole Norrback (r): "Meillä on varaa ottaa pakolaisia Suomeen, ja sen mukaan pitää elää, mutta kymmenentuhatta somalia on liikaa."

Poliisi yritti soveltaa viikko sitten Virosta tulleeseen somalilastiin uutta pikatutkintaa ja lähettää saman tien takaisin epärehelliset turvapaikanhakijat. Poliittiset päättäjät tulivat väliin, ja suurin osa somaleista sai jäädä maahan ainakin puoleksi vuodeksi.

Puoluesihteeri Tina Mäkelä, Smp: "Nyt siellä tiedetään, että tänne saa tulla. Käsittämätön päätös. Sinne vaan takaisin koko joukko."

Baltiasta on jo pyrkinyt Suomeen nuoria miehiä, jotka eivät halua mennä puna-armeijaan. He ilmoittavat pelkäävänsä kidutusta, raiskausta, pahoinpitelyjä. Jos suomalaiselta poliitikolta kysyy, ottaako hän mieluummin maahan 3000 puna-armeijaa pakoilevaa balttia kuin 3000 somalia, vastaukseksi saa yleensä annoksen sovinnaista vapaamielisyyttä.

Juhantalo: "Jos ihan rehellisesti sanon, niin läheltä tulevat tuntuvat tutummilta, mutta ihonväri ei ratkaise, jos pakolaiskriteerit täyttyvät."

Pietikäinen: "Minun ihmiskäsitykseni lähtee siitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Balttinuorukaiset ja somalinaiset ovat minun mielestäni samalla viivalla. Joskus minun on tehnyt mieli kysyä, miksi ihmeessä porvarillinen perheenäiti tuntee virolaisen prostituoidun läheisemmäksi kuin somalilaisen kolmen lapsen äidin!"

Norrback: "Ihan mahdoton kysymys. Meidän velvollisuutemme on ottaa vastaan ihmisiä, joiden henki on vaarassa."

Aaltonen: "Aika teoreettinen kysymys. Minusta on olennaista, että jokainen turvapaikanhakija käsitellään yksilönä: järkevästi, johdonmukaisesti ja humaanisti."

Kansanedustaja Eero Paloheimo, vihreät: "Siirtolaisten ja pakolaisten pitäisi mennä sellaiseen maahan, joka on lähellä heidän alkuperäistä kulttuuriaan. Minusta olisi kaikkien kannalta parempi, jos afrikkalaiset liikkuisivat lähinnä Afrikassa ja eurooppalaiset Euroopassa."

Puna-armeijan karkulaiset

Paloheimo antaisi ilman muuta puna-armeijaa pakeneville balteille puolen vuoden oleskeluluvan Suomessa. Samaan suuntaan kallistuu Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson: "Sydämellä ajatellen heille pitäisi antaa jonkinlainen oleskelumahdollisuus."

Smp:n Tina Mäkelä joutuu kerrankin kakistelemaan. Puolueessa halveksitaan aseistakieltäytyjiä, mutta Mäkelällä ei ole sisua pakottaa balttinuorukaisia armeijaan, joka saattaa kääntää aseet heidän maanmiehiään vastaan. "Tämä vaatii vakavaa pohdintaa."

Juhantalo, Aaltonen, Norrback ja Pietikäinen harkitsisivat myös hyvin tarkkaan. Ilman muuta he eivät suostu oleskelulupia myöntämään.

Pietikäinen: "Pitäisikö Suomen armeijaa pakoileville nuorille miehille antaa oleskelulupa Ruotsissa tai Neuvostoliitossa? Baltian tilanteesta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta minun tietääkseni balttinuorukaisten henkeä ei ole puna-armeijassa uhattu."

Jos Suomeen alkaa kertyä poliittisesti aktiivisia itäpakolaisia, heitä saattaa houkutella ajatus käyttää Suomea terroristi- ja vastarintaliikkeiden tukikohtana.

Suomalaiset kansanedustajat pitävät riskiä aika vähäisenä.

Juhantalo: "Rikollisuusriski sen sijaan näyttää jo syntyneen, ja kuka tietää, millaisia ajatuksia vilpittömänkin ulkokuoren alla liikkuu."

Paloheimo: "Terroristiriskiä en näe. Sen sijaan on täysin realistista ajatella, että tänne siirtyy rajan takaa rikollisjoukkueita."

Norrback: "Lännestä voi tulla vaikka minkälaisia rosvoja, mutta siitä ei koskaan puhuta. Joka aamu Helsingin satamaan tulee 3000-4000 ihmistä, joiden joukossa saattaa olla mitä tahansa, mutta eivät tiedotusvälineet ole heitä vastassa. Kun itärajan takaa tulee 14 somalia, koko maa menee sekaisin. Tässä keskustelussa ei ole minkäänlaista suhteellisuudentajua!"

Passattavat pakolaiset

Kun Suomesta hakee turvapaikkaa, voi hyvällä syyllä uskoa, että yösija ja ruoka järjestyvät moneksi kuukaudeksi, vaikkei turvapaikkaa tai oleskelulupaa loppujen lopuksi heltiäisikään. Töihin ei turvapaikan hakijaa päästetä. Joutilaisuus ehkä rasittaa turvapaikan hakijaa, mutta vielä enemmän suomalaista veronmaksajaa. Kiukku on ollut kuohuvaa ja äänekästä.

Se on vaikuttanut vaalijännitystä poteviin kansanedustajiinkin.

Aaltonen: "Työnteko voidaan hyvin sallia, jos löytyy joku järkevä ja mahdollinen tapa."

Kansanedustaja Esko Almgren, Kristillinen liitto: "Ei turvapaikan hakijoista voi halpatyövoimaa tehdä, mutta voi edellyttää, että he hoitavat kaikki olemiseensa ja elämiseensä liittyvät työt. Ei heitä pidä ruveta passaamaan!"

Paloheimo: "Pakkotyöllistäminen on järjetöntä. Jos turvapaikan hakijoille keksitään jotain hyödyllistä tekemistä niin miksei sitten."

Mäkelä: "Töihin vaan välittömästi. Sellaiset puheet, ettei ihmistä voi karkottaa, jos hän on juuttunut töihin, ovat pelkkää lässytystä."

Andersson: "Turvapaikkaa hakeneiden pitäisi mahdollisimman pian päästä töihin. Joutilaisuus on henkisesti raskasta. Puolenkin vuoden odottelu käy sietämättömäksi."

Pietikäinen: "Turvapaikan odottelijoille voisi järjestää väliaikaisia, valvottuja työkohteita."

Juhantalo: "Töihin ei pidä ketään päästää, ennen kuin turvapaikkahakemus on käsitelty. Muuten ei turvapaikasta pystytä objektiivisesti päättämään."

Maan hallituksessakin on vähän ajateltu, että turvapaikan hakijat voisi päästää töihin. Sen uskotaan auttavan sekä suomalaisten että pakolaisten sielunhoidossa.

Anneli Sundberg