maanantai 27. lokakuuta 2008

HS: Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen

Helsingin Sanomat: Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen 27.10.2008

Perussuomalaisten huikea vaalivoitto kuntavaaleissa merkitsee emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mielestä oikeistopopulismin jonkinasteista läpimurtoa myös Suomeen. Maailmalla oikeistopopulistiset liikkeet ovat olleet "iso juttu" jo pitkään.

Perussuomalaisten nousun takaa Martikainen erottaa ennen kaikkea ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymyksen, joka on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa myös Norjassa ja Tanskassa.

Maahanmuuttopolitiikkaa on Martikaisen mielestä hyssytelty. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin on puhunut asiasta varovasti, mutta ongelma muhii pinnan alla. Maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista, ja ne ovat lisätekijöitä perussuomalaisten kannatuksen kasvussa.

"Ihmiset ovat tyytymättömiä siihen, että oikeita isoja ongelmia on ratkaisematta", politiikan tutkimuksen konkari selittää perussuomalaisten nousua. Tästä näkökulmasta kuntavaaleja voi pitää myös protestivaaleina.

Martikaisen arvion mukaan perussuomalaiset ovat verottaneet Sdp:n kannatusta erityisesti perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla muun muassa työllisyyskysymyksen takia ja keskustaa maaseudulla protestiksi EU-asioiden hoidolle. Maahanmuuttopolitiikka hiertää ihmisiä erityisesti kaupungeissa, ja kaupunkipopulismista voi tulla Suomessa vielä "kova sana".

"Uudet liikkeet eivät nouse maaseudulta", Martikainen selittää.

Professori muistuttaa, että oikeistopopulistiset liikkeet kehittävät voimansa yleensä paikallistasolla, jossa ulkomaalaisten läsnäolo tuntuu konkreettisesti. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin mennessä Soinin vetämä liike saattaa kasvaa merkittäväksi myös valtakunnallisella tasolla, Martikainen arvioi.

"Entiselleen tästä ei palata. Paha uni on nyt täällä. Näin suuri kannatus on pakko noteerata", Martikainen sanoo.

Hänen mielestään Matti Vanhasen (kesk) hallitus tekisi viisaasti, jos se ottaisi Soinin ja perussuomalaisten esittämiä näkökohtia huomioon. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät poistu hyssyttelemällä.

Tanskassa oikeistopopulistit ovat jo päässeet asemaan, jossa hallitus joutuu tekemään vastapalveluksia. Siellä on muun muassa maahanmuuttopolitiikkaa kiristetty.

-----


Maahanmuuttokriitikot nousivat Soinin takana

Perussuomalaisten vaalimenestys ei selity pelkästään protestiäänillä ja puheenjohtaja Timo Soinin suursuosiolla. Soinin takana valtuustoihin nousi joukko maahanmuuttokriittisillä kannanotoilla profiloituneita ehdokkaita.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttopolitiikan arvostelijoista valtuustoon nousi etunenässä helsinkiläinen Jussi Halla-aho. Sitoutumaton Halla-aho keräsi 2 916 ääntä, mikä oli 14:nneksi suurin äänipotti koko maassa.

Espoossa valtuustoon meni perussuomalaisten listoilta uutena valtuutettuna Teemu Lahtinen. Suomen Sisu -yhdistyksen yhtenä nokkahahmona tunnettu Lahtinen keräsi 428 ääntä.

Vantaalla maahanmuuttokriittisiä kannanottoja on esittänyt Johannes Nieminen. Hän meni Vantaan valtuustoon viimeisenä uusista valtuutetuista perussuomalaisten listalta.

Turussa maahanmuuttopolitiikasta runsaasti puhunut Maria Lohela sai 434 ääntä ja nousee uutena kasvona kaupunginvaltuustoon. Tampereella uutena valtuutettuna valtuustoon meni perussuomalaisten listoilta maahanmuuttokriittinen Heikki Luoto 300 äänellä.

Myös moni muu perussuomalaisten listoilta läpi mennyt ehdokas on erottautunut arvostelemalla nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Arvostelijoiden mukaan keskustelu aiheesta on "hyssyttelevää" eikä kipukohdista uskalleta puhua.

Kannanotot ovat herättäneet närää etenkin vihreiden ja Rkp:n riveissä. Puoluejohtaja Soini sai torjua rasismisyytöksiä vaalien alla ja joutui palaamaan samaan aiheeseen myös vaali-iltana.

Ääniharava Halla-aho ilmoitti puolestaan, että hänen tavoitteenaan on tehdä maahanmuuttopolitiikasta "salonkikelpoinen" puheenaihe. Keskustelukumppaneikseen Halla-aho saanee Helsingissä etenkin vihreät, jotka marssivat selvään vaalivoittoon perussuomalaisten ohella.

Maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista valtuustopaikan lunasti suurissa kaupungeissa yksi ehdokas valtuustoa kohti. Mamu-ehdokkaiden ylivoimainen ääniharava oli vihreiden Zahra Abdulla, joka piti paikkansa Helsingissä 2 487 äänellä.

Espoossa demareiden riveistä valtuustoon meni Abdirahman Ali Mire 339 äänellä. Vantaalla läpi meni niin ikään demareista Ranbir Sodhi 298 äänellä.

Tampereella demareiden Aleksovkis Atanas säilytti paikkansa 404 äänellä. Turussa vihreiden Roda Hassan sai 386 ääntä ja pitää paikkansa.

-----


Ei aivan salonkikelpoista

Perussuomalaisten listoilla kuntavaaleissa menestyneet maahanmuuttokriitikot ovat politiikan uusi avoin kortti. Heidän painoarvoaan keskustelun avaajina ei voida enää vähätellä, joskaan ei ole syytä liioitteluunkaan.

Muutamalla valtuutetulla ei valtuustoissa vielä rellestetä. Toisaalta mikään ei anna aihetta olettaa, etteikö suosion kasvu voisi jatkua myös tulevaisuudessa.

Maahanmuuttokriitikoiden menestystä selittää paitsi oikeistopopulismin yleinen nousu, myös nettikampanjoinnin onnistuminen. Blogeissa ja keskustelupalstoilla maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on väitelty kiivaasti jo vuosia.

Samaan aikaan päivänpolitiikassa keskustelu on ollut miltei kuollutta. Tällainen vaikeneminen näyttäisi nyt osaltaan sataneen ääninä kriitikoiden pussiin.

Taustaltaan monikulttuuri-ideologian arvostelijat näyttäisivät olevan sekalaista väkeä liberaaleista akateemisista naisista kansallismielisiin duunarimiehiin. Heitä oli vaaleissa ehdolla myös muiden kuin perussuomalaisten listoilta mutta menestys jäi heikoksi.

Osa tästä joukosta ei yllä salonkikelpoiseen sarjaan. Mielenkiintoista onkin seurata, kykeneekö kiistelty helsinkiläinen Jussi Halla-aho (sit) luomaan yhden teeman poliitikkona aiheesta vakavasti otettavaa keskustelua.

Kysymys sinänsä on valtava: kuinka hallita kasvavaa maahanmuuttovirtaa ja ehkäistä ne virheet, joista Euroopan suurkaupunkien lähiöissä maksetaan nyt kovaa hintaa?

Maahanmuutto voi hyvinkin nousta Suomessa politiikan keskiöön jo lähiaikoina. Ideologiset erot ovat niin suuria, että väittelystä voi odottaa kovaa.

-----

Kansallismielisyys ja EU-kriittisyys tekevät Antti Valppaasta perussuomalaisen

Helsingin valtuustoon noussut perussuomalaisten Antti Valpas, 30, haluaisi Helsinkiin ruuhkamaksut. Valppaan puolueen puheenjohtaja Timo Soini vastustaa maksuja ja suosii porkkanaa kepin sijaan.

"Jos Lauttasaaren kautta haluaa ruuhka-aikaan Helsingistä Espoon suuntaan, niin kyllä siinä saa varautua tunnin odottamaan bussissa. Kyllä se on aika käsittämätöntä, että meillä on tämmöisen ruuhkat", Valpas päivittelee.

Helsingin Sanomien vaalikoneen vastauksien perusteella Valpas on monissa asioissa lähellä vihreitä. Hän uskoo voivansa tehdä yhteistyötä muiden valtuutettujen, myös toisen Helsingin voittajapuolueen, vihreiden kanssa. Valpas arvelee olevansa puolueessaan keskimääräistä liberaalimpi.

"Mutta kyllä minä perussuomalainen itse olen henkeen ja vereen." Perussuomalaisen hänestä tekevät kansallismielisyys ja EU-kriittisyys.

Samalla Valpas toistaa sen, mikä on ennestään tuttua puheenjohtaja Soinin suusta.

"Me ei olla maahanmuuttajavihamielisiä. Kyse on siitä, että miten me saadaan koko maan maahanmuuttopolitiikka kuntoon siten, ettei se johda siihen tilanteeseen mikä se on esimerkiksi Ranskassa tai Ruotsissa."

Nykyistä, Valppaan mielestä lepsua maahanmuuttoa pitäisi "järkiperäistää" ja maahanmuuttajien kotouttamista tehostaa.

"Minä en pidä perussuomalaisia, [puolueen sitoutumatonta Helsingin-ääniharavaa] Jussi Halla-ahoa tai ketään muutakaan meidän ehdokkaista minään rasistina sen takia, että me puhutaan hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan ja hallitun maahanmuuton puolesta", Valpas sanoo.

Perussuomalaiset vaativat puolueohjelmassaan ulkomaalaisten kerjäämistä kuriin. Kerjäläiset ovat tuttuja etenkin Helsingin kaduilta. Valpasta ihmetyttää, miten kerjäläisillä on varaa tulla Suomeen.

"Sehän laitetaan kuriin minun mielestäni sillä, että meillä laitetaan ihan selkeästi kiellot ja rajat, että mitä saa kerjätä ja missä saa kerjätä. Eihän siihen muuta ratkaisua oikeastaan ole."

Kerjäläisten ongelmiin pitäisi Valppaan mielestä puuttua kansainvälisesti ja heidän omassa kotimaassaan. Mutta miten tämä eroaa "vanhojen" puolueiden suhtautumisesta?

"Minä luulen, että se ei eroa kauheasti. Me vain uskallamme sanoa sen ääneen."

Valppaan mukaan jotkut ehdokkaat ja nykyiset valtuutetut ovat yksityisessä keskusteluissa todenneet tyytyväisinä, että perussuomalaiset puhuvat maahanmuutto-ongelmista, koska he itse eivät voi omissa puolueissaan sanoa asioita ääneen.

Itä-Helsingissä kasvanut Valpas sai sunnuntain vaaleissa 709 ääntä, eli kolmanneksi eniten Helsingin perussuomalaisista. Hän on koulutukseltaan markkinointiekonomi ja ATK-suunnittelija. Mies työskentelee tällä hetkellä perussuomalaisten kansanedustajan Pentti Oinosen avustajana.

Valtuustossa Valpas aikoo ensimmäiseksi panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta mitään täsmäaloitetta ei ole vielä mielessä.

Valpasta on useiden hänen puoluetovereidensa tapaan vaikea asettaa perinteiselle oikeisto-vasemmisto -puoluekartalle.

Terveyspolitiikassa Valpas on enemmän vasemmalla kuin oikealla, sillä hän ei lähtisi yksityistämään terveydenhuoltoa. Palveluseteliä voi Valppaan mukaan kuitenkin käyttää hoitojonojen purkamiseen.

Valppaan liikennepuheet ovat cityvihreitä, kun taas maahanmuuttajapolitiikassa hänen vaakansa kallistuu eittämättä oikeaan laitaan.