Yle Uutiset: Maahanmuuttajat löysivät kuntavaalit 30.9.2012
Yle Lappi: Maahanmuuttajia ei valtuustoihin
Yle Pohjanmaa: Ibrahim Sahindal haluaa olla lapualainen
Svenska Yle: Färre invandrare invalda trots större antal kandidater
Yle Pohjois-Karjala: Belgialaista näkökulmaa Joensuun valtuustoon
Vantaan Sanomat: Maahanmuuttajat alkavat nyt näkyä politiikassa
Aiempaa useampi maahanmuuttaja pääsi läpi kuntavaaleissa. Monikulttuurijärjestö Moniheli arvioi, että myös maahanmuuttajien äänestysvilkkaus olisi noussut.
Suomessa on tällä hetkellä noin 137 000 äänioikeutettua, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Viime kuntavaaleissa heidän äänestysprosenttinsa oli 19,6, mikä on muihin pohjoismaihin verrattuna matala. Monikulttuurijärjestö Monihelin tavoite on, että näissä vaaleissa äänestysprosentti olisi noussut reilusti päälle 20:n. Järjestö on jakanut tietoa äänestämisestä vapaaehtoisten avulla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alain Minguet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alain Minguet. Näytä kaikki tekstit
tiistai 30. lokakuuta 2012
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Länsi-Savo: Halutaanko Suomi umpioida?
Länsi-Savo: Alain Minguet, Enrique Tessieri: Halutaanko Suomi umpioida? 12.4.2011
Eduskuntavaalien myötä on noussut paljon keskustelua maahanmuuttajien ja uusien tulokkaiden roolista yhteiskunnassamme.
Monet Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eduskuntaehdokkaat ovat kampanjan aikana ilmaisseet halukkuutensa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
Siihen toivottaisiin selityksiä, sillä muun muassa Ylen vaalikoneen vastaukset ovat epätoivoisen kierteleviä ja ympäripyöreitä.
Eduskuntavaalien myötä on noussut paljon keskustelua maahanmuuttajien ja uusien tulokkaiden roolista yhteiskunnassamme.
Monet Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eduskuntaehdokkaat ovat kampanjan aikana ilmaisseet halukkuutensa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
Siihen toivottaisiin selityksiä, sillä muun muassa Ylen vaalikoneen vastaukset ovat epätoivoisen kierteleviä ja ympäripyöreitä.
tiistai 5. lokakuuta 2010
Ilta-Sanomat: Vähemmistövaltuutettu kiinnostui rasistisesta työpaikkailmoituksesta
Ilta-Sanomat: Vähemmistövaltuutettu kiinnostui rasistisesta työpaikkailmoituksesta 5.10.2010
Ilta-Sanomat: Kohuilmoittaja IS:lle: Vain suomalainen pärjää hot dog -myyjänä 6.10.2010
Karjalainen: Alentavat ilmaukset eivät ole huumoria 7.10.2010
Karjalan Heili: Väri ei ole mikään vika 12.10.2010
Vähemmistövaltuutetun toimisto ottaa rasismiin vihjaavan työpaikkailmoituksen käsiteltäväkseen.
Kohua herättänyt ilmoitus ilmestyi työ- ja elinkeinotoimiston Mol.fi -nettisivuille.
Ilmoituksessa joensuulainen yritys haki myyjäyrittäjää hot dog -kärrylle ja ilmoitti, että työ "ei sovi värivikaisille", koska se edellyttää hyvää suomen kielen taitoa.
Ilta-Sanomat: Kohuilmoittaja IS:lle: Vain suomalainen pärjää hot dog -myyjänä 6.10.2010
Karjalainen: Alentavat ilmaukset eivät ole huumoria 7.10.2010
Karjalan Heili: Väri ei ole mikään vika 12.10.2010
Vähemmistövaltuutetun toimisto ottaa rasismiin vihjaavan työpaikkailmoituksen käsiteltäväkseen.
Kohua herättänyt ilmoitus ilmestyi työ- ja elinkeinotoimiston Mol.fi -nettisivuille.
Ilmoituksessa joensuulainen yritys haki myyjäyrittäjää hot dog -kärrylle ja ilmoitti, että työ "ei sovi värivikaisille", koska se edellyttää hyvää suomen kielen taitoa.
torstai 12. marraskuuta 2009
Karjalan Maa: Rasistiset rikokset tarkempaan seurantaan Joensuun seudulla
Karjalan Maa: Rasistiset rikokset tarkempaan seurantaan Joensuun seudulla 12.11.2009
Viikko Pohjois-Karjala: Tukea rikosten uhreille 29.10.2009
Pohjois-Karjalan rasismitilannetta tarkkaillaan jatkossa aiempaa tiiviimmin. Järjestöjen, viranomaisten, koulujen ja poliisin edustajien yhteisestä 12 hengen työryhmästä on muodostettu säännöllisesti kokoontuva toimija, joka kartoittaa tilanteen. Aiemmin yhteistyön puute on jättänyt useimmat rasistiset rikokset kirjaamatta ja huomaamatta.
Rasistisen häirinnän tai rikosten kohteeksi joutuminen on useille maahanmuuttajille tuttua Joensuussa.
Työryhmä koottiin Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) aloitteesta laajan 40 toimijan yhteispalaverin jälkeen. Aloite oli JoMonille luonteva, koska sen jäsenet kohtaavat rasismia ja joutuvat helposti myös ilkivallan kohteeksi.
Viikko Pohjois-Karjala: Tukea rikosten uhreille 29.10.2009
Pohjois-Karjalan rasismitilannetta tarkkaillaan jatkossa aiempaa tiiviimmin. Järjestöjen, viranomaisten, koulujen ja poliisin edustajien yhteisestä 12 hengen työryhmästä on muodostettu säännöllisesti kokoontuva toimija, joka kartoittaa tilanteen. Aiemmin yhteistyön puute on jättänyt useimmat rasistiset rikokset kirjaamatta ja huomaamatta.
Rasistisen häirinnän tai rikosten kohteeksi joutuminen on useille maahanmuuttajille tuttua Joensuussa.
Työryhmä koottiin Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) aloitteesta laajan 40 toimijan yhteispalaverin jälkeen. Aloite oli JoMonille luonteva, koska sen jäsenet kohtaavat rasismia ja joutuvat helposti myös ilkivallan kohteeksi.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Karjalainen: Kristalliyö voi toistua
Karjalainen: Kristalliyö voi toistua 9.11.2009
Tiedonantaja: Rasismin vastustajat liikkeelle! 13.1.2009
Kristalliyön muistopäivän tapahtuma keräsi Joensuun torille noin 250 tärkeästä asiasta kiinnostunutta maanantai-iltana, heidän joukossaan Ines Kakkonen (vas.) ja Jaana Puhakka. Kynttiläkulkue käveli Väen talolle Jokikadulle, jossa ilta jatkui tutkija Päivi Harisen alustuksella ja keskustelulla.
Rasisminvastaista tapahtumaa vietettiin Joensuussa 15. kerran. Järjestäjien mukaan mielenilmauksen tarpeellisuus näyttää viime aikoina lisääntyneen Suomessa.
– Haluamme toimia nyt ennen kuin ikkunat alkavat taas helistä, Janimatti Tirkkonen sanoi.
Miljoonien ihmisten hengen vaatineen holokaustin katsotaan käynnistyneen 71 vuotta sitten yönä, jona fasistit tappoivat, ryöstivät ja vangitsivat tuhansia juutalaisia Saksassa. Harinen muistutti puheenvuorossaan, miten helposti rasismi piilotetaan nyky-Suomessa esimerkiksi maahanmuuttokriittisyyden suojan alle.
Tiedonantaja: Rasismin vastustajat liikkeelle! 13.1.2009
Kristalliyön muistopäivän tapahtuma keräsi Joensuun torille noin 250 tärkeästä asiasta kiinnostunutta maanantai-iltana, heidän joukossaan Ines Kakkonen (vas.) ja Jaana Puhakka. Kynttiläkulkue käveli Väen talolle Jokikadulle, jossa ilta jatkui tutkija Päivi Harisen alustuksella ja keskustelulla.
Rasisminvastaista tapahtumaa vietettiin Joensuussa 15. kerran. Järjestäjien mukaan mielenilmauksen tarpeellisuus näyttää viime aikoina lisääntyneen Suomessa.
– Haluamme toimia nyt ennen kuin ikkunat alkavat taas helistä, Janimatti Tirkkonen sanoi.
Miljoonien ihmisten hengen vaatineen holokaustin katsotaan käynnistyneen 71 vuotta sitten yönä, jona fasistit tappoivat, ryöstivät ja vangitsivat tuhansia juutalaisia Saksassa. Harinen muistutti puheenvuorossaan, miten helposti rasismi piilotetaan nyky-Suomessa esimerkiksi maahanmuuttokriittisyyden suojan alle.
maanantai 14. syyskuuta 2009
Itä-Savo: ”Ilmapiiri Joensuussa ei ole sen pahempi kuin muualla”
Itä-Savo:
”Ilmapiiri Joensuussa ei ole sen pahempi kuin muualla”
14.9.2009
Pohjois-Karjala ja Joensuu ovat viime viikkoina nousseet otsikoihin rasismiin viittaavista uutisista. Tästä huolimatta belgialaislähtöinen Alain Minquet ei pidä Joensuuta muita kaupunkeja maahanmuuttajavastaisempana. Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtaja Minquet on huolissaan siitä, että maahanmuuttajavastaisesti on viime aikoina toimittu koko maassa.
– Jonkinlainen populismi on noussut keskusteluissa esiin, ja helposti julkisuudessakin hyökätään maahanmuuttajia vastaan, Minquit pohtii.
Joensuun seudulla tapahtuviin uutisiin reagoidaan herkästi, sillä 1990-luvun skiniliikkeen vuoksi kaupungin rasistinen leima on tiukassa.
Viime viikkojen tapahtumat, kuten yritys rajoittaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden liikkumista sekä Ylä-Karjalan ulkomaalaisia uhkaavat marjankeruukiellot, saavat myös Pohjois-Karjalassa ihmiset takajaloilleen.
– Maahanmuuttajista käytävä keskustelu nostaa jännitettä, eikä ilmapiiri tässä mielessä välttämättä ole hyvä. Mutta mielestäni ilmapiiri ei täällä Joensuussa ole sen huonompi kuin muuallakaan, Minquit vakuuttaa.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen on sitä mieltä, että Kontioniemen tapahtumat ovat herättäneet tärkeää keskustelua monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajiin kohdistuvista ennakkoasenteista.
– Tapahtumat ovat jo tähän mennessä tiivistäneet maahanmuuttajien parissa toimivien tahojen välistä yhteistyötä, Hyttinen korostaa.
Kontioniemen tapaukseen tartuttiin Hyttisen mukaan välittömästi.
– Olemme sopineet jo muutamista konkreettisista toimenpiteistä maahanmuuttajien ja paikallisen väestön välisen vuoropuhelun lisäämiseksi.
Maahanmuuttajien asemaa pyritään Joensuun seudulla helpottamaan myös juuri avatulla neuvonta- ja palvelupisteellä.
– Palvelupisteelle on niin sanottu sosiaalinen tilaus, sillä maahanmuuttajien vastaanotto- ja palvelujärjestelmästä puuttuvat sellaiset palvelut, jotka huomioivat neuvonnan ja ohjauksen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa, Hyttinen toteaa.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Kooste: "Maahanmuuttokeskustelun hyvät, pahat ja rumat puolet" -keskustelusta Joensuussa
Minna Sirnön blogi: Kooste: "Maahanmuuttokeskustelun hyvät, pahat ja rumat puolet" -keskustelusta Joensuussa 19.8.2009
Minna Sirnö ja Dan Koivulaakso ottivat mittaa poliittisista kilpakumppaneista salin täyteen vetäneessä keskustelutilaisuudessa Joensuun Laulutalolla, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.
Joensuun Seudun Vasemmistonuorten järjestämässä tilaisuudessa oli vasemmiston edustajien lisäksi keskustelemassa Salla Remes (kesk.), Ville Elonheimo (vihr.), Marko Haakana (sd.), Pekka Sitari (kok.), Eero Bogdanoff (Perus). Keskustelun puheenjohtajina toimivat Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMon) aktiivit Alain Minget ja Olga Davydova.
Minna Sirnö ja Dan Koivulaakso ottivat mittaa poliittisista kilpakumppaneista salin täyteen vetäneessä keskustelutilaisuudessa Joensuun Laulutalolla, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.
Joensuun Seudun Vasemmistonuorten järjestämässä tilaisuudessa oli vasemmiston edustajien lisäksi keskustelemassa Salla Remes (kesk.), Ville Elonheimo (vihr.), Marko Haakana (sd.), Pekka Sitari (kok.), Eero Bogdanoff (Perus). Keskustelun puheenjohtajina toimivat Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMon) aktiivit Alain Minget ja Olga Davydova.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Uljas: Lama särkee
Uljas - Itä-Suomen opiskelijalehti: Lama särkee 17.3.2009
Kalevala ja luonto houkuttelivat Alain Minguetin Joensuuhun. Belgialainen huomasi maahanmuuttajien palveluiden puuttuvan ja perusti Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen. Natsiliput heiluvat jälleen Joensuussa, joten monikulttuurisuuden edistäjällä riittää tehtävää
Kalevala ja luonto houkuttelivat Alain Minguetin Joensuuhun. Belgialainen huomasi maahanmuuttajien palveluiden puuttuvan ja perusti Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen. Natsiliput heiluvat jälleen Joensuussa, joten monikulttuurisuuden edistäjällä riittää tehtävää
maanantai 16. helmikuuta 2009
Kansan Uutiset: Rasistisia rötöksiä ei pidetä skini-ilmiön uutena nousuna
Kansan Uutiset: Rasistisia rötöksiä ei pidetä skini-ilmiön uutena nousuna 16.2.2009
Joensuun skini-ilmiö oli reilut kymmenen vuotta sitten yleinen puheenaihe. Niinpä pilottitakkeihin ja maihinnousukenkiin sonnustautuneiden nuorten miesten ilmestyminen katukuvaan ja maahanmuuttajiin kohdistuneet uhkailut ja vahingonteot ovat herättäneet kysymyksiä: Ei kai taas? Miksi taas täällä? Eikö mitään ole opittu?
MATTI RONKAINEN
Joensuussa on rusikoitu maahanmuuttajien autoja, uhkailtu ja nimitelty. Nuorten miesten porukka on heilutellut hakaristilippuja ja pelotellut maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia on myös hakattu.
– Autostani rikottiin ikkunat ja varastettiin radio ja takapenkki. Ei mennyt kuin kaksi päivää ja ikkunat oli rikottu uudestaan, kertoo viisi vuotta sitten Palestiinasta muuttanut mies.
Samalla parkkipaikalla vain hänen autoaan on vahingoitettu. Poliisi on tutkinut alkuvuoden aikana myös gambialais- ja libyalaissyntyisten miesten autoihin kohdistuneita vahingontekoja.
Vain osaa rötöksistä on tutkittu rasistisina. Pidätettyinä on ollut puolenkymmentä 18–24-vuotiasta miestä, joilla on entuudestaan rikostaustaa, pahoinpitelyjä ja vahingontekoja.
Monet pelkäävät
Maahanmuuttajien ja kantaväestön välille siltoja rakentavan uuden Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtaja Alain Minguet ei pidä viime aikaisia tapahtumia järjestäytyneenä äärioikeistolaisena toimintana.
– Kyse on enemmän ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä.
Hän on kuitenkin huolissaan, että ilmapiiri on kiristynyt ja pitää uhkana välinpitämätöntä suhtautumista maahanmuuttajien asioiden hoitoon.
Ihmisen ei pitäisi Joensuussakaan pelätä sen vuoksi, että on tullut muualta. Monet kuitenkin pelkäävät.
Maahanmuuttajapiireissä ihmetellään, kun viranomaisia on vaikea saada puuttumaan topakasti uhkailuihin. 90-luvullakin asioita vähäteltiin aluksi; pojat ovat poikia sanottiin.
Koventunut ilmapiiri
Tutkija Vesa Puuronen ei pidä Joensuun tapauksia poikkeuksellisina.
– Rasistisia ilmiöitä on ollut muuallakin. Poikajoukko ei ole poliittinen toimija, mutta se kuvaa ajan henkeä. Ilmapiiri on koventunut.
Hän viittaa esimerkiksi perussuomalaisten menestykseen kunnallisvaaleissa. Keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta on ollut äärioikeistolaisia sävyjä, joissa monet näkevät rasistisia piirteitä.
– Ennakkoluuloja ruokkiva puhetapa on tullut ikään kuin hyväksyttäväksi, tutkija pohtii.
Esimerkiksi paraikaa menossa olevan kirkon Yhteisvastuu-keräyksen yhteydessä on yllättävän paljon ilmennyt vihanlietsontaa. ”En anna rahaa, kun osa menee maahanmuuttajille” -asennetta on höystetty rasistisin solvauksin.
Puuronen pitää tärkeänä, että niin Joensuussa kuin muuallakin puututaan asioihin.
– Yhteisön sairauteen pitää yhteisön puuttua. Rasismi ei ole hyväksyttävää ja piste.
Ohjelmia on, resursseja puuttuu
Joensuussa asuu reilut 1 200 ulkomaiden kansalaista, noin 50 eri kansallisuutta. Määrä lisääntyy muun muassa eri oppilaitosten opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihdon myötä.
Osana kaupungin kansainvälistä strategiaa on laadittu Kulttuurisesti monimuotoistuva Joensuu -ohjelma, jonka mukaan syrjintään tai rasistisiin toimiin on puuttuva välittömästi ja ”nollatoleranssin” periaatteella.
Maakunnallisilla toimijoilla on oma ohjelma, jonka mukaan monikulttuurisuudesta halutaan voimavara. Maahanmuuttajille on laadittu oppaita palveluista.
Viisaat ovat istuneet palavereissa ja aineistoja on syntynyt. Käytännön toimia on pakerrettu SPR:n sosiaaliturvayhdistyksen, monikulttuurikeskus Vatakan ja eri kansalaisjärjestöjen piirissä.
Alain Minguet haluaa, että kaupunki ja muut viranomaiset osoittaisivat työhön myös resursseja.
– Joensuu on satsannut neuvontapisteeseen puoli henkilöä, kun esimerkiksi Kuopiossa on neljä henkilöä.
Joensuun skini-ilmiö oli reilut kymmenen vuotta sitten yleinen puheenaihe. Niinpä pilottitakkeihin ja maihinnousukenkiin sonnustautuneiden nuorten miesten ilmestyminen katukuvaan ja maahanmuuttajiin kohdistuneet uhkailut ja vahingonteot ovat herättäneet kysymyksiä: Ei kai taas? Miksi taas täällä? Eikö mitään ole opittu?
MATTI RONKAINEN
Joensuussa on rusikoitu maahanmuuttajien autoja, uhkailtu ja nimitelty. Nuorten miesten porukka on heilutellut hakaristilippuja ja pelotellut maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia on myös hakattu.
– Autostani rikottiin ikkunat ja varastettiin radio ja takapenkki. Ei mennyt kuin kaksi päivää ja ikkunat oli rikottu uudestaan, kertoo viisi vuotta sitten Palestiinasta muuttanut mies.
Samalla parkkipaikalla vain hänen autoaan on vahingoitettu. Poliisi on tutkinut alkuvuoden aikana myös gambialais- ja libyalaissyntyisten miesten autoihin kohdistuneita vahingontekoja.
Vain osaa rötöksistä on tutkittu rasistisina. Pidätettyinä on ollut puolenkymmentä 18–24-vuotiasta miestä, joilla on entuudestaan rikostaustaa, pahoinpitelyjä ja vahingontekoja.
Monet pelkäävät
Maahanmuuttajien ja kantaväestön välille siltoja rakentavan uuden Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtaja Alain Minguet ei pidä viime aikaisia tapahtumia järjestäytyneenä äärioikeistolaisena toimintana.
– Kyse on enemmän ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä.
Hän on kuitenkin huolissaan, että ilmapiiri on kiristynyt ja pitää uhkana välinpitämätöntä suhtautumista maahanmuuttajien asioiden hoitoon.
Ihmisen ei pitäisi Joensuussakaan pelätä sen vuoksi, että on tullut muualta. Monet kuitenkin pelkäävät.
Maahanmuuttajapiireissä ihmetellään, kun viranomaisia on vaikea saada puuttumaan topakasti uhkailuihin. 90-luvullakin asioita vähäteltiin aluksi; pojat ovat poikia sanottiin.
Koventunut ilmapiiri
Tutkija Vesa Puuronen ei pidä Joensuun tapauksia poikkeuksellisina.
– Rasistisia ilmiöitä on ollut muuallakin. Poikajoukko ei ole poliittinen toimija, mutta se kuvaa ajan henkeä. Ilmapiiri on koventunut.
Hän viittaa esimerkiksi perussuomalaisten menestykseen kunnallisvaaleissa. Keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta on ollut äärioikeistolaisia sävyjä, joissa monet näkevät rasistisia piirteitä.
– Ennakkoluuloja ruokkiva puhetapa on tullut ikään kuin hyväksyttäväksi, tutkija pohtii.
Esimerkiksi paraikaa menossa olevan kirkon Yhteisvastuu-keräyksen yhteydessä on yllättävän paljon ilmennyt vihanlietsontaa. ”En anna rahaa, kun osa menee maahanmuuttajille” -asennetta on höystetty rasistisin solvauksin.
Puuronen pitää tärkeänä, että niin Joensuussa kuin muuallakin puututaan asioihin.
– Yhteisön sairauteen pitää yhteisön puuttua. Rasismi ei ole hyväksyttävää ja piste.
Ohjelmia on, resursseja puuttuu
Joensuussa asuu reilut 1 200 ulkomaiden kansalaista, noin 50 eri kansallisuutta. Määrä lisääntyy muun muassa eri oppilaitosten opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihdon myötä.
Osana kaupungin kansainvälistä strategiaa on laadittu Kulttuurisesti monimuotoistuva Joensuu -ohjelma, jonka mukaan syrjintään tai rasistisiin toimiin on puuttuva välittömästi ja ”nollatoleranssin” periaatteella.
Maakunnallisilla toimijoilla on oma ohjelma, jonka mukaan monikulttuurisuudesta halutaan voimavara. Maahanmuuttajille on laadittu oppaita palveluista.
Viisaat ovat istuneet palavereissa ja aineistoja on syntynyt. Käytännön toimia on pakerrettu SPR:n sosiaaliturvayhdistyksen, monikulttuurikeskus Vatakan ja eri kansalaisjärjestöjen piirissä.
Alain Minguet haluaa, että kaupunki ja muut viranomaiset osoittaisivat työhön myös resursseja.
– Joensuu on satsannut neuvontapisteeseen puoli henkilöä, kun esimerkiksi Kuopiossa on neljä henkilöä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
