Helsingin Sanomat: Siirtolaisparlamentti uhkaa jäädä haaveeksi 20.10.2012
Suomeen suunniteltu siirtolaisparlamentti uhkaa jäädä perustamatta aktiivien ajan- ja rahanpuutteen vuoksi.
Maahanmuuttajataustaisten keskustelufoorumiksi kaavaillun parlamentin ensimmäiset vaalit oli tarkoitus järjestää tämän syksyn kuntavaalien yhteydessä.
Vaaleja ei kuitenkaan ole tulossa, kertoo yksi perustajajäsenistä, Six Degrees -lehden päätoimittaja Alexis Kouros.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirtolaisparlamentti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirtolaisparlamentti. Näytä kaikki tekstit
lauantai 20. lokakuuta 2012
lauantai 17. syyskuuta 2011
HS: Siirtolaisparlamentin alku lykkääntymässä ensi vuoden syksyyn
Helsingin Sanomat: Siirtolaisparlamentin alku lykkääntymässä ensi vuoden syksyyn 17.9.2011
Suomeen suunnitellun siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit lykkääntyvät todennäköisesti syksyyn 2012.
Parlamentin toiminta piti alun perin polkaista käyntiin viime kevään eduskuntavaalien yhteydessä, mutta raha- ja aikapulat ovat viivästyttäneet suunnitelmia.
"Ensi kuntavaalit voisivat olla hyvä ajankohta", arvioi idean isä, kulttuurivaikuttaja Alexis Kouros.
Suomeen suunnitellun siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit lykkääntyvät todennäköisesti syksyyn 2012.
Parlamentin toiminta piti alun perin polkaista käyntiin viime kevään eduskuntavaalien yhteydessä, mutta raha- ja aikapulat ovat viivästyttäneet suunnitelmia.
"Ensi kuntavaalit voisivat olla hyvä ajankohta", arvioi idean isä, kulttuurivaikuttaja Alexis Kouros.
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Suomenmaa: Mamupaneeli tyrmäsi erillisen siirtolaisparlamentin
Suomenmaa: Mamupaneeli tyrmäsi erillisen siirtolaisparlamentin 5.4.2011
Pääkirjoitus: Muuttajat mukaan puolueisiin 7.4.2011
Maahanmuuttajaehdokkaat eivät innostuneet siirtolaisparlamentin ajatuksesta vaalipaneelissaan tiistaina. Kaikki kahdeksan eri puoluetta edustanutta panelistia suhtautuivat ideaan vähintään varauksellisesti, muutama oli melko vahvastikin vastaan.
Maahanmuuttajataustaiset vaaliehdokkaat perustelivat ajatustaan toivomalla, että vaikuttamiseen käytettäisiin jo olemassa olevia rakenteita.
Siirtolaisparlamentin ajatus on syntynyt useiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kesken. Parlamentin on ajateltu olevan neuvoa-antava elin. Sille ei ole hankittu rahoitusta eikä sitä ole vielä olemassa.
Pääkirjoitus: Muuttajat mukaan puolueisiin 7.4.2011
Maahanmuuttajaehdokkaat eivät innostuneet siirtolaisparlamentin ajatuksesta vaalipaneelissaan tiistaina. Kaikki kahdeksan eri puoluetta edustanutta panelistia suhtautuivat ideaan vähintään varauksellisesti, muutama oli melko vahvastikin vastaan.
Maahanmuuttajataustaiset vaaliehdokkaat perustelivat ajatustaan toivomalla, että vaikuttamiseen käytettäisiin jo olemassa olevia rakenteita.
Siirtolaisparlamentin ajatus on syntynyt useiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kesken. Parlamentin on ajateltu olevan neuvoa-antava elin. Sille ei ole hankittu rahoitusta eikä sitä ole vielä olemassa.
klo
16.53
Avainsanat:
Abdirahim Hussein,
ETNO,
Fatbardhe Hetemaj,
Hanna Mithiku,
Husein Muhammed,
Pentti Arajärvi,
siirtolaisparlamentti,
Tino Singh
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
HS: Siirtolaisparlamenttia tarvitaan
Helsingin Sanomat, mielipide: Mohsen Majdzadeh: Siirtolaisparlamenttia tarvitaan 19.12.2010
Freddy Van Wonterghem (HS Mielipide 16. 12.) ei kannata siirtolaisparlamentin ajatusta. Hänen mielestään siirtolaiset eivät tarvitse omaa parlamenttia. Parlamentin tarve selviää vasta silloin, kun toiminta on alkanut. Kysyntää siirtolaisten keskustelufoorumille on.
Alexis Kourosin mukaan (HS Mielipide 15. 12.) sana parlamentti tarkoittaa keskustelupaikkaa. Monet siirtolaiset eivät usean vuoden maassa olon jälkeenkään tunne tapaa toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, varsinkin kun kieli on heille vaikea.
Sosiaalitoimistot, vastaanottokeskukset ja muut viranomaiset ovat niin varattuja, että niiden on mahdotonta tutustuttaa siirtolaiset Suomen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Siirtolaisparlamentti voisi näyttää siirtolaisille, mitä on demokraattinen päätöksenteko käytännössä ja mitä velvollisuuksia ja oikeuksia demokraattisen yhteiskunnan jäsenillä on. Demokratia ei ole itsestäänselvyys niille, jotka tulevat yhteiskunnista, joiden toimintatapa on kaukana demokraattisesta.
Siirtolaisparlamentti voisikin toimia siltana siirtolaistaustaisten ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Se antaisi siirtolaisille mahdollisuuksia osallistua ja saada äänensä kuuluviin, mikä osaltaan vähentäisi turhautumista ja tunteita ulkopuolisuudesta.
asioimistulkki, kääntäjä
Helsinki
Freddy Van Wonterghem (HS Mielipide 16. 12.) ei kannata siirtolaisparlamentin ajatusta. Hänen mielestään siirtolaiset eivät tarvitse omaa parlamenttia. Parlamentin tarve selviää vasta silloin, kun toiminta on alkanut. Kysyntää siirtolaisten keskustelufoorumille on.
Alexis Kourosin mukaan (HS Mielipide 15. 12.) sana parlamentti tarkoittaa keskustelupaikkaa. Monet siirtolaiset eivät usean vuoden maassa olon jälkeenkään tunne tapaa toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, varsinkin kun kieli on heille vaikea.
Sosiaalitoimistot, vastaanottokeskukset ja muut viranomaiset ovat niin varattuja, että niiden on mahdotonta tutustuttaa siirtolaiset Suomen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Siirtolaisparlamentti voisi näyttää siirtolaisille, mitä on demokraattinen päätöksenteko käytännössä ja mitä velvollisuuksia ja oikeuksia demokraattisen yhteiskunnan jäsenillä on. Demokratia ei ole itsestäänselvyys niille, jotka tulevat yhteiskunnista, joiden toimintatapa on kaukana demokraattisesta.
Siirtolaisparlamentti voisikin toimia siltana siirtolaistaustaisten ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Se antaisi siirtolaisille mahdollisuuksia osallistua ja saada äänensä kuuluviin, mikä osaltaan vähentäisi turhautumista ja tunteita ulkopuolisuudesta.
asioimistulkki, kääntäjä
Helsinki
torstai 16. joulukuuta 2010
Monitori: Alexis Kouros: Suomeen perustettava siirtolaisparlamentti yhdistää maahanmuuttajat
Monitori: Alexis Kouros: Suomeen perustettava siirtolaisparlamentti yhdistää maahanmuuttajat 16.12.2010
Suomeen on parhaillaan perusteilla monikulttuurinen keskustelufoorumi, siirtolaisparlamentti. Sen tavoitteena on antaa Suomessa asuville siirtolaisille yhtenäinen ääni heitä koskevissa asioissa. Vielä ei tiedetä, millaiseksi tämä ääni muodostuu. Parlamentin perustajiin kuuluva, päätoimittaja Alexis Kouros toteaa, että siirtolaisten ääni on kuuntelemisen arvoinen. Parlamentille löytyy myös vastustajia, kuten Veronika Solovian, joka toi vastustusadressin sisäministeriöön.
Suomeen on parhaillaan perusteilla monikulttuurinen keskustelufoorumi, siirtolaisparlamentti. Sen tavoitteena on antaa Suomessa asuville siirtolaisille yhtenäinen ääni heitä koskevissa asioissa. Vielä ei tiedetä, millaiseksi tämä ääni muodostuu. Parlamentin perustajiin kuuluva, päätoimittaja Alexis Kouros toteaa, että siirtolaisten ääni on kuuntelemisen arvoinen. Parlamentille löytyy myös vastustajia, kuten Veronika Solovian, joka toi vastustusadressin sisäministeriöön.
klo
15.40
Avainsanat:
Alexis Kouros,
maahanmuuttajat,
Muutos 2011,
perussuomalaiset,
siirtolaisparlamentti,
Veronika Solovian
Freddy Van Wonterghem: Siirtolaiset eivät tarvitse omaa parlamenttia
Helsingin Sanomat, mielipide: Freddy Van Wonterghem: Siirtolaiset eivät tarvitse omaa parlamenttia 16.12.2010
Helsingin Sanomat, mielipide: Alexis Kouros: Siirtolaisparlamentti edistäisi integraatiota 15.12.2010
Alexis Kouros puolusti voimakkaasti (HS Mielipide 15. 12.) siirtolaisparlamentin tarvetta. Siirtolaisparlamentin vastaisen adressin toisena luovuttajana haluaisin tuoda esiin omat näkemykseni.
Ainoa seikka, joka meitä erottaa kantasuomalaisista on, että olemme syntyneet Suomen rajojen ulkopuolella. Yhteistä kantasuomalaisten kanssa on se, että kaikesta huolimatta olemme syntyneet samalla planeetalla. Ainoat ongelmat, jotka meitä siirtolaisia yhdistävät, ovat alkuvaiheen kieliongelma sekä vaikeudet sosiaalisen verkon luomisessa.
Kaikki muut ongelmat ovat yhteisiä kantaväestön kanssa. Minä ja melkoinen määrä muita siirtolaisia emme kaipaa emmekä halua, että pieni siirtolaisista koostuva elitistinen ryhmä alkaisi edustaa meitä.
Helsingin Sanomat, mielipide: Alexis Kouros: Siirtolaisparlamentti edistäisi integraatiota 15.12.2010
Alexis Kouros puolusti voimakkaasti (HS Mielipide 15. 12.) siirtolaisparlamentin tarvetta. Siirtolaisparlamentin vastaisen adressin toisena luovuttajana haluaisin tuoda esiin omat näkemykseni.
Ainoa seikka, joka meitä erottaa kantasuomalaisista on, että olemme syntyneet Suomen rajojen ulkopuolella. Yhteistä kantasuomalaisten kanssa on se, että kaikesta huolimatta olemme syntyneet samalla planeetalla. Ainoat ongelmat, jotka meitä siirtolaisia yhdistävät, ovat alkuvaiheen kieliongelma sekä vaikeudet sosiaalisen verkon luomisessa.
Kaikki muut ongelmat ovat yhteisiä kantaväestön kanssa. Minä ja melkoinen määrä muita siirtolaisia emme kaipaa emmekä halua, että pieni siirtolaisista koostuva elitistinen ryhmä alkaisi edustaa meitä.
maanantai 13. joulukuuta 2010
Kamut: Siirtolaisparlamentti ei kannusta demokraattiseen vuoropuheluun
Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry: Siirtolaisparlamentti ei kannusta demokraattiseen vuoropuheluun 13.12.2010
Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry. on seurannut mielenkiinnolla keskustelua Suomen siirtolaisparlamentin perustamisesta. Uusi ja erilainen ajatus on herättänyt runsaasti mielipiteitä. Mielestämme siirtolaisparlamentti on tarpeeton ja vaarantaa demokratian tasapuolisuuden.
Emme näe tarvetta rinnakkaiselle järjestelmälle, joka heijastelee, joskin vähäisessä määrin ja leikkisästi, maan demokraattisia instituutioita. Siirtolaisparlamentin perusta on, että saadakseen oman äänensä kuulluksi, maahanmuuttajien on itse valittava erillinen parlamenttinsa. Ehdotus on tehty huomioimatta, että Suomen lainsäädäntö, poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt sekä julkiset laitokset mahdollistavat maahanmuuttajien osallistumisen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jo olemassa olevien kanavien kautta.
Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry. on seurannut mielenkiinnolla keskustelua Suomen siirtolaisparlamentin perustamisesta. Uusi ja erilainen ajatus on herättänyt runsaasti mielipiteitä. Mielestämme siirtolaisparlamentti on tarpeeton ja vaarantaa demokratian tasapuolisuuden.
Emme näe tarvetta rinnakkaiselle järjestelmälle, joka heijastelee, joskin vähäisessä määrin ja leikkisästi, maan demokraattisia instituutioita. Siirtolaisparlamentin perusta on, että saadakseen oman äänensä kuulluksi, maahanmuuttajien on itse valittava erillinen parlamenttinsa. Ehdotus on tehty huomioimatta, että Suomen lainsäädäntö, poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt sekä julkiset laitokset mahdollistavat maahanmuuttajien osallistumisen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jo olemassa olevien kanavien kautta.
torstai 9. joulukuuta 2010
Suomen somali: Mihin siirtolaisparlamenttia tarvitaan?
Suomen somali: Mihin siirtolaisparlamenttia tarvitaan? 9.12.2010
Suomi on yhdistysten luvattu maa, suomessa on rekisteröitynä yli 100 000 yhdistystä. Monet yhdistykset tekevät töitä kulttuurin parissa ja edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajat ovat aktiivisesti mukana yhdistystoiminoissa ja he ovat perustaneet omia yhdistyksiä, etupäässä ovat venäjäläiset ja somalialaiset.
Siirtolaisparlamenttin perustamiselle on selitetty, että se tekee aloitteita ja tutkimuksia maahanmuuttajista ja toimii neuvonantajana lainsäätäjille ja viranomaisille. Mutta se ei tuo konkreettisia posittiivisia muutoksia maahanmuuttokeskustelussa, koska monet järjestöt ja yhdistykset tekevät samanlaista työtä. Esim. monessa kaupungissa on perustettu maahanmuuttajaneuvostoja, jotka edistävät maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Suomi on yhdistysten luvattu maa, suomessa on rekisteröitynä yli 100 000 yhdistystä. Monet yhdistykset tekevät töitä kulttuurin parissa ja edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajat ovat aktiivisesti mukana yhdistystoiminoissa ja he ovat perustaneet omia yhdistyksiä, etupäässä ovat venäjäläiset ja somalialaiset.
Siirtolaisparlamenttin perustamiselle on selitetty, että se tekee aloitteita ja tutkimuksia maahanmuuttajista ja toimii neuvonantajana lainsäätäjille ja viranomaisille. Mutta se ei tuo konkreettisia posittiivisia muutoksia maahanmuuttokeskustelussa, koska monet järjestöt ja yhdistykset tekevät samanlaista työtä. Esim. monessa kaupungissa on perustettu maahanmuuttajaneuvostoja, jotka edistävät maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
YLE: Kouros: Siirtolaisparlamentista olisi etua myös maahanmuuttokriitikoille
YLE Taustapeili: Kouros: Siirtolaisparlamentista olisi etua myös maahanmuuttokriitikoille 9.12.2010
(audio, 28:49 min)
Maahanmuuttajien äänitorveksi aiotun Siirtolaisparlamentin suunnittelu jatkuu. Hankkeelle riittää myös vastustajia, mutta idean isä, päätoimittaja Alexis Kouros uskoo, että Siirtolaisparlamentista olisi etua jopa maahanmuuttokriittisille. /Taustapeili 9.12.2010
Alunperin tavoitteena oli järjestää Siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit jo kevään eduskuntavaalien kyljessä. Ne aiotaan järjestää sähköisesti ja niiden järjestämiseen liittyy kuitenkin vielä useampi auki oleva kysymys. Samaten Siirtolaisparlamentin rahoitus on vielä täysin auki. Alexis Kouros sanookin, että vaalien lykkäytyminen kesälle tai ensi syksyyn ei ole kohtalonkysymys.
Käytännössä kyse on kansalaisjärjestöstä, joka kokoaisi eri ikäiset ja –taustaiset siirtolaiset puhumaan asioista yhdessä.
Kouros haluaa parlamentin yhteydessä puhua nimenomaan siirtolaisista, hän katsoo että sana ”maahanmuuttaja” antaa väärän kuvan.
(audio, 28:49 min)
Maahanmuuttajien äänitorveksi aiotun Siirtolaisparlamentin suunnittelu jatkuu. Hankkeelle riittää myös vastustajia, mutta idean isä, päätoimittaja Alexis Kouros uskoo, että Siirtolaisparlamentista olisi etua jopa maahanmuuttokriittisille. /Taustapeili 9.12.2010
Alunperin tavoitteena oli järjestää Siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit jo kevään eduskuntavaalien kyljessä. Ne aiotaan järjestää sähköisesti ja niiden järjestämiseen liittyy kuitenkin vielä useampi auki oleva kysymys. Samaten Siirtolaisparlamentin rahoitus on vielä täysin auki. Alexis Kouros sanookin, että vaalien lykkäytyminen kesälle tai ensi syksyyn ei ole kohtalonkysymys.
Käytännössä kyse on kansalaisjärjestöstä, joka kokoaisi eri ikäiset ja –taustaiset siirtolaiset puhumaan asioista yhdessä.
Kouros haluaa parlamentin yhteydessä puhua nimenomaan siirtolaisista, hän katsoo että sana ”maahanmuuttaja” antaa väärän kuvan.
klo
22.04
Avainsanat:
Alexis Kouros,
Johanna Suurpää,
maahanmuuttokriittisyys,
siirtolaisparlamentti
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Wille Rydman: Kyllä integraatiolle, ei siirtolaisparlamentille
Wille Rydman: Kyllä integraatiolle, ei siirtolaisparlamentille (blogi) 8.12.2010
Joukko maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kävi tiistaina sisäasiainministeriössä luovuttamassa adressin, jonka tarkoituksena on vastustaa Siirtolaisparlamentti -nimellä perustettua hanketta. Aiheesta kertoo esimerkiksi Kymen Sanomat 7.12.2010. Siirtolaisparlamentti on viime kesänä perustettu, toistaiseksi yhdistysmuotoisena toimiva järjestö, jonka puuhahenkilöinä ovat julkisuudessa hääränneet esimerkiksi Helsinki Times -lehden päätoimittaja Alexis Kouros ja kirjailija Umayya Abu-Hanna.
Olen alusta asti suhtautunut ajatukseen "siirtolaisparlamentista" kielteisesti. Luonnollisestikaan en vastusta yhdistystoimintaa enkä vapaata järjestäytymistä erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Siirtolaisparlamentti on kuitenkin ajatuksena ja tavoitteidensakin puolesta sellainen projekti, joka ei edistä mitään sellaista, mistä olisi hyötyä Suomelle sen paremmin kuin Suomessa asuville maahanmuuttajillekaan. Ehkä lukuun ottamatta niitä muutamaa aktivistia, jotka näkevät tässä tilaisuuden saada itselleen verovaroin ylläpidetyn suojatyöpaikan.
Joukko maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kävi tiistaina sisäasiainministeriössä luovuttamassa adressin, jonka tarkoituksena on vastustaa Siirtolaisparlamentti -nimellä perustettua hanketta. Aiheesta kertoo esimerkiksi Kymen Sanomat 7.12.2010. Siirtolaisparlamentti on viime kesänä perustettu, toistaiseksi yhdistysmuotoisena toimiva järjestö, jonka puuhahenkilöinä ovat julkisuudessa hääränneet esimerkiksi Helsinki Times -lehden päätoimittaja Alexis Kouros ja kirjailija Umayya Abu-Hanna.
Olen alusta asti suhtautunut ajatukseen "siirtolaisparlamentista" kielteisesti. Luonnollisestikaan en vastusta yhdistystoimintaa enkä vapaata järjestäytymistä erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Siirtolaisparlamentti on kuitenkin ajatuksena ja tavoitteidensakin puolesta sellainen projekti, joka ei edistä mitään sellaista, mistä olisi hyötyä Suomelle sen paremmin kuin Suomessa asuville maahanmuuttajillekaan. Ehkä lukuun ottamatta niitä muutamaa aktivistia, jotka näkevät tässä tilaisuuden saada itselleen verovaroin ylläpidetyn suojatyöpaikan.
tiistai 7. joulukuuta 2010
Kymen Sanomat: Siirtolaisparlamentti keräsi vastustusta
Kymen Sanomat: Siirtolaisparlamentti keräsi vastustusta 7.12.2010
Freddy Van Wonterghem: Siirtolaisparlamentin vastainen adressi luovutettiin sisäministeriölle (blogi)
Kesäkuussa valtakunnallisesti esille noussut ajatus siirtolaisparlamentin perustamisesta on aiheuttanut laajan vastustusadressin.
Ukrainalaisen Veronica Solovian alullepanema ja lähes 700 ihmisen allekirjoittama adressi luovutettiin tiistaina sisäministeriölle.
Adressi vastustaa siirtolaisparlamentin perustamista, koska hanke mielletään kalliiksi ja tarpeettomaksi. Lisäksi sen pelätään aiheuttavan kantaväestössä turhaa tyytymättömyyttä maahanmuuttajia kohtaan.
Freddy Van Wonterghem: Siirtolaisparlamentin vastainen adressi luovutettiin sisäministeriölle (blogi)
Kesäkuussa valtakunnallisesti esille noussut ajatus siirtolaisparlamentin perustamisesta on aiheuttanut laajan vastustusadressin.
Ukrainalaisen Veronica Solovian alullepanema ja lähes 700 ihmisen allekirjoittama adressi luovutettiin tiistaina sisäministeriölle.
Adressi vastustaa siirtolaisparlamentin perustamista, koska hanke mielletään kalliiksi ja tarpeettomaksi. Lisäksi sen pelätään aiheuttavan kantaväestössä turhaa tyytymättömyyttä maahanmuuttajia kohtaan.
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
HS: Siirtolaisparlamentin aloitus voi lykkääntyä suunniteltua myöhemmäksi
Helsingin Sanomat: Siirtolaisparlamentin aloitus voi lykkääntyä suunniteltua myöhemmäksi 5.12.2010
Sähköisten vaalien toteuttamistapa on vielä ratkaisematta. Sisäministeriö kannattaa hanketta.
Suomeen kaavaillun siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit saattavat siirtyä suunniteltua myöhemmäksi.
Perustajat kaavailivat kesällä, että maahanmuuttajat pääsisivät äänestämään parlamenttiin ensimmäiset 50 edustajaa ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä.
Äänioikeutettuja olisivat Suomessa asuvat ensimmäisen ja toisen polven yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat.
Sähköisten vaalien toteuttamistapa on vielä ratkaisematta. Sisäministeriö kannattaa hanketta.
Suomeen kaavaillun siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit saattavat siirtyä suunniteltua myöhemmäksi.
Perustajat kaavailivat kesällä, että maahanmuuttajat pääsisivät äänestämään parlamenttiin ensimmäiset 50 edustajaa ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä.
Äänioikeutettuja olisivat Suomessa asuvat ensimmäisen ja toisen polven yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat.
klo
12.14
Avainsanat:
Alexis Kouros,
Ritva Viljanen,
siirtolaisparlamentti,
vaalit,
Veronika Solovian
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Kansan Uutiset: Mikä ihmeen parlamentti?
Kansan Uutiset: Eilina Gusatinsky: Mikä ihmeen parlamentti? 6.7.2010
Pari viikkoa sitten olin mukana lehdistötilaisuudessa, missä esiteltiin Siirtolaisparlamentti–ideaa. Sen takana on pienimuotoinen tukiyhdistys, jonka jäseniksi päätin liittyä hiljattain.
Näen hyvin tärkeänä, että siirtolaisten ääni saadaan valtaväestön ja vallanpitäjien kuuluviin. Vaikka viime vuosina on tullut eritaustaisia ihmisiä enemmän mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kukaan heistä ei voi sanoa, että heidät on valtuutettu puhumaan kaikkien siirtolaisten puolesta. Itsekin yritän korostaa, että esittäessäni omia mielipiteitäni tiedostan, miten eri tavalla monet venäjänkieliset voivat ajatella asioista.
Pari viikkoa sitten olin mukana lehdistötilaisuudessa, missä esiteltiin Siirtolaisparlamentti–ideaa. Sen takana on pienimuotoinen tukiyhdistys, jonka jäseniksi päätin liittyä hiljattain.
Näen hyvin tärkeänä, että siirtolaisten ääni saadaan valtaväestön ja vallanpitäjien kuuluviin. Vaikka viime vuosina on tullut eritaustaisia ihmisiä enemmän mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kukaan heistä ei voi sanoa, että heidät on valtuutettu puhumaan kaikkien siirtolaisten puolesta. Itsekin yritän korostaa, että esittäessäni omia mielipiteitäni tiedostan, miten eri tavalla monet venäjänkieliset voivat ajatella asioista.
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Karjalainen: Yksityiskohtiin ja suuriin linjoihin
Karjalainen: Helena Tahvanainen: Yksityiskohtiin ja suuriin linjoihin 22.6.2010
Seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä suunnitellaan pidettäväksi myös siirtolaisparlamentin vaalit. Siirtolaisparlamentin takana on joukko tunnettuja ja vaikutusvaltaisia uussuomalaisia, kuten Alexis Kouros ja Umaya Abu-Hanna. Koska parlamentin rahoitus ei lehtitietojen mukaan ole vielä selvä eivätkä äänestys- ja vaalikelpoisuudenkaan rajat sinetöidyt, parlamentista kannattanee puhua vasta periaatteellisella tasolla.
Periaatteellisella tasolla mielipiteeni on vahva kyllä.
Seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä suunnitellaan pidettäväksi myös siirtolaisparlamentin vaalit. Siirtolaisparlamentin takana on joukko tunnettuja ja vaikutusvaltaisia uussuomalaisia, kuten Alexis Kouros ja Umaya Abu-Hanna. Koska parlamentin rahoitus ei lehtitietojen mukaan ole vielä selvä eivätkä äänestys- ja vaalikelpoisuudenkaan rajat sinetöidyt, parlamentista kannattanee puhua vasta periaatteellisella tasolla.
Periaatteellisella tasolla mielipiteeni on vahva kyllä.
klo
12.50
Avainsanat:
Alexis Kouros,
kotouttaminen,
maahanmuuttajat,
siirtolaisparlamentti,
Umayya Abu-Hanna,
vaalit
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
HS mielipide: Mihin maahanmuuttajat tarvitsevat omaa parlamenttia?
20.6.2010
Taustaa:
Helsingin Sanomat: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä 18.6.2010
Helsingin Sanomat (Kotimaa 18. 6.) kertoi maahanmuuttajien parlamentin perustamisesta.
Viimeaikainen vilkas keskustelu Suomen työikäisen väestön vanhenemisesta, työvoimapulasta ja maahanmuuton ongelmista (kuten syrjäytymisestä ja maahanmuuttolähiöiden muodostumisesta) on poikinut varsin tuottoisaa keskustelua maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen tarpeesta (toivottavasti keskustelun lisäksi myös hyviä tekoja).
Kotouttamiseen tähtäävät toimenpiteet tuntuvatkin loogisilta ja tarpeellisilta: koulutuksen järjestäminen, työllistäminen...kunnes sitten tuli tämä. Salamana kirkkaalta taivaalta me maahanmuuttajat saimme kuulla, että meitä varten perustetaan oma parlamentti.
Taustaa:
Helsingin Sanomat: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä 18.6.2010
Helsingin Sanomat (Kotimaa 18. 6.) kertoi maahanmuuttajien parlamentin perustamisesta.
Viimeaikainen vilkas keskustelu Suomen työikäisen väestön vanhenemisesta, työvoimapulasta ja maahanmuuton ongelmista (kuten syrjäytymisestä ja maahanmuuttolähiöiden muodostumisesta) on poikinut varsin tuottoisaa keskustelua maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen tarpeesta (toivottavasti keskustelun lisäksi myös hyviä tekoja).
Kotouttamiseen tähtäävät toimenpiteet tuntuvatkin loogisilta ja tarpeellisilta: koulutuksen järjestäminen, työllistäminen...kunnes sitten tuli tämä. Salamana kirkkaalta taivaalta me maahanmuuttajat saimme kuulla, että meitä varten perustetaan oma parlamentti.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
HS: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä
Helsingin Sanomat: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä 18.6.2010
Suomen Kuvalehti: Suomen siirtolaisparlamentti: ”Maahanmuuttajien asioista puhutaan kuin emme itse olisi läsnä” 19.6.2010
Nelonen: Siirtolaisten mielipiteet esiin (video)
YLE Uutiset: Suomessa maailman ensimmäinen siirtolaisparlamentti (video)
Kotisivu: Immigration Parlament of Finland
Questions and Answers: Helsinki Times: Immigration Parlament of Finland 17.6.2010
Eilina Gusatinsky, Umaya Abu-Hanna ja Mustafa Gurler kertoivat siirtolaisparlamentin perustamisesta Helsingissä torstaina.
Suomen siirtolaiset saavat äänestää ensi keväänä omaan parlamenttiin 50 edustajaa. Ensimmäiset siirtolaisparlamentin vaalit järjestään eduskuntavaalien aikaan.
Siirtolaisparlamentti on perustajiensa mukaan maailman ensimmäinen. Sillä ei ole virallista asemaa, mutta siitä halutaan mielipidevaikuttaja. Parlamentti ottaa kantaa ja tuo siirtolaisten äänen maahanmuuttokeskusteluun.
HS Grafiikka: 50 siirtolaisparlamentin jäsentä
Aamulehti: Siirtolaiset saavat oman äänen, oman parlamentin
Aamulehti: Siirtolaiset saavat oman äänen, oman parlamentin
Suomen Kuvalehti: Suomen siirtolaisparlamentti: ”Maahanmuuttajien asioista puhutaan kuin emme itse olisi läsnä” 19.6.2010
Nelonen: Siirtolaisten mielipiteet esiin (video)
YLE Uutiset: Suomessa maailman ensimmäinen siirtolaisparlamentti (video)
Kotisivu: Immigration Parlament of Finland
Questions and Answers: Helsinki Times: Immigration Parlament of Finland 17.6.2010
Eilina Gusatinsky, Umaya Abu-Hanna ja Mustafa Gurler kertoivat siirtolaisparlamentin perustamisesta Helsingissä torstaina.
Suomen siirtolaiset saavat äänestää ensi keväänä omaan parlamenttiin 50 edustajaa. Ensimmäiset siirtolaisparlamentin vaalit järjestään eduskuntavaalien aikaan.
Siirtolaisparlamentti on perustajiensa mukaan maailman ensimmäinen. Sillä ei ole virallista asemaa, mutta siitä halutaan mielipidevaikuttaja. Parlamentti ottaa kantaa ja tuo siirtolaisten äänen maahanmuuttokeskusteluun.
klo
13.17
Avainsanat:
Alexis Kouros,
Eilina Gusatinsky,
Jeremy Gould,
siirtolaisparlamentti,
Umayya Abu-Hanna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)