keskiviikko 15. elokuuta 2007

Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi

Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi 15.8.2007

Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja

Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.

– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.

Maahanmuutto-osasto perustettiin vuoden alussa ja sijoitettiin henkilöstökeskukseen. Aiemmin sosiaalivirastossa työskennellyt maahanmuuttotyön koordinaattori siirtyi tässä yhteydessä uudelle osastolle. Lisäksi perustettiin assistentin virka.

Forsanderin mielestä ratkaisu on hyvä kompromissi. Sosiaalitoimi on edelleen tärkeä yhteistyökumppani, mutta osastolla on runsaasti myös muita yhteistyötahoja. Kaupungin eri virastojen lisäksi keskeisiä kumppaneita ovat järjestöt, elinkeinoelämä, muut kaupungit ja valtio.


- Kotimaiset työvoimaresurssit eivät riitä tyydyttämään työvoiman kysyntää. Maahanmuuttajat ovat tässäkin mielessä resurssi, Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sanoo.

– Me emme tee ruohonjuuritason työtä, vaan olemme matriisiosasto. Eli meidän tehtävämme on palvella kaupungin muita yksiköitä. Maahanmuuttajiin liittyvää työtä tehdään niin monella eri taholla, etä toimintaa pitää linjata ja koordinoida. Juuri se on minun työtäni.
– Mutta en minä suinkaan yksin niitä linjauksia kirjoittele. Ne tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa, Forsander naurahtaa.
– Työn kannalta on keskeistä, että kaupungin ylin johto on erittäin sitoutunut maahanmuuttoasioiden kehittämiseen. Tuki on tärkeää, jotta linjaukset saadaan tehtyä ja suunnitelmat jalkautettua. Toisaalta tuki merkitsee myös sitä, että odotukset työlle ovat kovat.
– Kaupungin virkamiesten perusvalmius maahanmuuttoasioissa näyttää paremmalta kuin uskalsin odottaa. Silloin kun maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, tulee heihin liittyviä asioita hoitaa läpäisyperiaatteella. Eli kukaan ei voi sanoa, ettei asia kuulu hänelle. Mutta on totta, että maahanmuuttajien kanssa kuluu tavallista enemmän aikaa ihan kommunikaation takia.

Hän on positiivisesti yllättynyt pääkaupunkiseudun yhteistyöstä maahanmuuttoasioissa. Toimijoilla on aito halu tehdä asioita yhdessä, koska pääkaupunkiseutu on yhtenäinen talousalue.

Vieraskielisiä kuntalaisia on 9 prosenttia

Helsinki on maan sisällä muuttotappiokunta, sillä parhaassa työ- ja synnytysiässä olevat muuttavat kehyskuntiin. Kaupungin taloudellisen elinvoimaisuuden kannalta maahanmuutto on ratkaisevaa.

Tällä hetkellä vieraskielisten osuus lähentelee Helsingissä yhdeksää prosenttia. Helsingin kaupungin henkilöstöstä vieraskielisiä on noin kolme prosenttia. Keskeinen kysymys on, pitäisikö tämän osuuden heijastaa väestöosuutta.
– Me emme kannata maahanmuuttajakiintiötä. Kaupungin työntekijöiden keskuudessa vieraskielisten osuus on noussut nopeasti ilman kiintiöitäkin. Viime vuonna esimerkiksi kaupungin rekrytointikursseilla vieraskielisten osuus oli 52 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan Helsingin kaupungilla on noin 38 000 työntekijää.
– Jalkaudu siinä sitten, Forsander nauraa maahanmuuttoasioiden laajuudesta puhuessaan.

Maahanmuuton ohella Helsingin kaupungin toinen megatrendi on ikääntyminen. Kymmenen vuoden sisällä peräti 40 prosenttia kaupungin työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Työmarkkinoille tuleva nuoriso ei riitä tyydyttämään tulevaa työvoimatarvetta.

Maahanmuuttaja tarvitsee tulevaisuuspolkua

Työperäisen maahanmuuton rakenteet ovat Forsanderin mukaan alkutekijöissään. Nyt pitää selvittää, miten ulkomailta ylipäänsä rekrytoidaan työvoimaa, miten tekijät saadaan houkuteltua ja sitoutettua tänne ja millaisia palveluita tarvitaan peruspalveluiden lisäksi, kun työntekijät ja heidän perheensä ovat Helsingissä.
– Meidän pitää luoda kanavia ja löytää luotettavia yhteistyökumppaneita lähtömaista. Ei ole montaakaan maata, jonka viranomaiset haluaisivat luopua parhaassa työiässä olevista kansalaisistaan.

Forsanderin mukaan on tärkeätä, että maahanmuuttajille on tarjolla polkua ja tulevaisuuden näkymiä heti, kun he tulevat maahan. Siinä vaiheessa ihmisten motivaatio työllistyä on korkea.
– Pitää olla tarjolla täydennyskoulutusta, jotta ihmiset pääsevät kiinni aiempiin ammatteihinsa. Lääkäreillä on jo olemassa selvä täydennyskoulutusväylä, vaikka se onkin pitkä ja vaativa. Helsingin terveyskeskuksen lääkäreistä 10 -15 prosenttia on vieraskielisiä. Lähihoitajien ja myös farmaseuttien täydennyskoulutus on lähtenyt vetämään, mutta sairaanhoitajille ei ole vieläkään selkeää täydennyskoulutusväylää.

”Eksoottisuus pitäisi riisua koko touhusta”

Frosanderin tavoite on, että palveluiden järjestäjät kohtelisivat kaikkia asiakkaita helsinkiläisinä, vaikka näillä olisikin erilaisia tarpeita.
– Palveluita pitäisi tarjota yhdenvertaisyysperiaatteen mukaisesti. Eksottisuus pitäisi riisua koko touhusta.

Hän on tehnyt koko uransa ajan työtä maahanmuuttajien kanssa. Myös Forsanderin väistöskirja käsitteli maahanmuuttoa.
– Sattuma ohjaa aika paljon ihmisen valintoja. Mutta tietysti näin jälkikäteen voi selittää, että tausta on vaikuttanut valintoihini.
– Mummoni oli kotoisin Laatokan Karjalasta ja hänellä oli pakolaisen identiteetti. Mummo oli koko ajan lähdössä takaisin kotiin Karjalaan. Eikä Pohjanmaa olekaan mikään helpppo paikka asettua.

– Toiselta puolen sukuni on suomenruotsalainen. Itse samaistun kyllä suomalaiseen valtaväestöön. Lapsuudessa meidän perheemme muutti paljon kotimaassa ja ulkomailla isän opiskelujen ja työn perässä. Siinä ei sinänsä ole mitään harvinaista, sillä 1960- ja 1970-luku olivat suurten muuttoliikkeiden aikaa.


Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto

- Vuoden alussa perustettu maahanmuutto-osasto sijoittuu organisatorisesti kaupungin henkilöstökeskukseen. Osastolla on kolme työntekijää.
- Se on matriisiosasto, joka palvelee kaupungin muita yksiköitä.
- Keväällä osastolle nimitettiin maahanmuuttoasioiden johtaja. Virka on ainutlaatuinen maassamme.
- Johtajan tehtävänä on linjata ja koordinoida maahanmuuttotyötä yhdessä kaupungin eri toimijoiden kanssa.
- Yhteistyökumppaneita ovat maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta sekä maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä. Ensin mainittu on poliittinen luottamuselin ja jälkimmäinen päällikkötasoinen virkamieselin.