maanantai 31. elokuuta 2009

Karjalainen: Maaherra huolissaan Itä-Suomen rasismirikoksista


Karjalainen:
Maaherra huolissaan Itä-Suomen rasismirikoksista

31.8.2009


Länsi-Savo:
Ala-Kapee: kunnille lisärahaa maahanmuuttoasioihin


Lääninhallituksen tiedote:
Kunnat tarvitsevat lisää varoja maahanmuuttopolitiikan hoitoon
Maahanmuuttoasioiden yhteistyötilaisuus Mikkelissä 31.8.2009
(puhe kokonaisuudessaan)

”Poliisi seuraa tiukasti rasistisia ryhmiä.”

Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee ilmaisi huolensa Itä-Suomessa tänä vuonna yleistyneistä rasistisista rikoksista. Maahanmuuttoasioiden yhteistyötilaisuudessa puhuneen Ala-Kapeen mukaan yleisimmät rasistiset rikokset ovat vahingontekoja.

Hänen mukaansa poliisi seuraa tarkasti rasistisia ryhmiä ja puuttuu rikoksiin välittömästi. Ala-Kapee kuitenkin korosti, että rasistista rikollisuutta ilmenee Itä-Suomessa nyt selvästi vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä.

Maaherran mielestä rasistinen liikehdintä on usein syrjäytymisuhan alaisten nuorten miesten ongelma ja merkki pahoinvoinnista.

________________________

Länsi-Savo:

Itä-Suomen maaherra Pirjo Ala-Kapeen mukaan kuntien maahanmuuttopolitiikan tehtävistä saamat korvaukset ovat riittämättömiä. Kunnista tulee Ala-Kapeen mukaan huolestuneita viestejä, joiden mukaan korvaukset tulisi päivittää vastaamaan todellisia kustannuksia.

Suurimmissa vaikeuksissa ovat kunnat, joiden pakolaisryhmissä on paljon huonokuntoisia. Selvitysten mukaan maahanmuuttajat käyttävät kantaväestöä vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tulkkaustarpeen takia palvelujen tuottaminen on kuitenkin kalliimpaa. Lisäksi kunnat joutuvat varautumaan pitkiin kotouttamisprosesseihin.

Itä-Suomen lääninhallituksessa Mikkelissä vierailee tänään maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors maahanmuuttoasioiden yhteistyötilaisuudessa.

Ilta-Sanomat: Apulaisoikeusasiamies arvostelee rajavartiolaitoksen esitutkintaa


Ilta-Sanomat:
Apulaisoikeusasiamies arvostelee rajavartiolaitoksen esitutkintaa
31.8.2009


Aamulehti/STT:
Syytteet ihmissalakuljetuksesta nurin Turussa
2.9.2009


Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt arvostelee useassa kohdin rajavartiolaitoksen toimittamaa esitutkintaa, joka koski muun muassa epäiltyä laittoman maahantulon järjestämistä.

Oikeusasiamiehelle kanteli kaksi veljestä. Heistä toinen, Turkin kansalainen, oli tullut Ruotsista ilman passia ja esittänyt rajatarkastuksessa henkilöllisyytensä todistamiseksi eri henkilön pankkikortin. Heti kiinnioton yhteydessä hän oli hakenut turvapaikkaa Suomesta.

Rikoslain mukaan valtionrajarikoksesta ei tuomita henkilöä, joka hakee turvapaikkaa pakolaisuuden perusteella. Vaikka esitutkintaa voidaankin jatkaa turvapaikan hakemisesta huolimatta, pidättäminen valtionrajarikoksen perusteella on apulaisoikeusasiamiehen mielestä hyvin kyseenalaista, kun on selvää, että rikosepäily ei tule johtamaan mihinkään rangaistukseen.

Tässä tapauksessa oli kuitenkin perusteita vapaudenmenetykselle esimerkiksi ulkomaalaislain mukaan.

Lähisukulaisten välisiä viestejä ei saa takavarikoida

Turvapaikanhakijan Suomessa asuvaa veljeä epäiltiin veljensä laittoman maahantulon järjestämisestä. Esitutkinnassa veljesten matkapuhelimet takavarikoitiin ja niissä olleita tekstiviestejä tutkittiin. Pakkokeinolaki kuitenkin kieltää lähisukulaisten välisten viestien takavarikoinnin.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tämä koskee myös sellaisia tilanteita, joissa molempia epäillään rikoksesta. Veljesten tekstiviestejä ei siksi olisi saanut liittää tutkintapöytäkirjaan.

Esitutkintapöytäkirjaan oli liitetty myös sellaisia valokuvia ja tekstiviestejä, joiden sisältö ei liittynyt tutkittavaan asiaan. Apulaisoikeusasiamies toteaa, että, näiden valokuvien ja etenkin viestien luottamuksellisuuden ja yksityisyyden vuoksi olisi tullut harkita huolellisesti kunkin kohdalla yksittäin, oliko niillä merkitystä asiassa eli tuliko niitä liittää esitutkintapöytäkirjaan.

Apulaisoikeusasiamies katsoi lisäksi, että riittäviä perusteluita ei ollut esitetty sille, että toisen kantelijan ei sallittu käyttää tiettyä avustajaa esitutkinnassa.

____________________________________________

Aamulehti/STT
Syytteet ihmissalakuljetuksesta nurin Turussa

Turun käräjäoikeus on hylännyt kahta irakilaissyntyistä Suomessa asuvaa miestä vastaan nostetut syytteet laittoman maahantulon järjestämisestä.

Syyttäjän mukaan miehet olivat toimineet osana järjestäytynyttä salakuljetusorganisaatiota.

Kaksi passitonta irakilaismiestä tuli laivalla Tukholmasta Turkuun joulukuun lopulla viime vuonna. Satamasta he matkasivat bussilla Turun kauppatorille, jossa syytetyt sopimuksen mukaan odottivat heitä. Miehet lähtivät kuljettamaan tulijoita toisen omistamalla autolla Saloon, jossa poliisi otti heidät kiinni.

Oikeuden mukaan ei ole syytä epäillä, etteikö jokin salakuljetusorganisaatio olisi avustanut miesten maahantuloa. Näyttöä syytettyjen yhteydestä organisaatioon ei kuitenkaan löytynyt.

Oikeus piti uskottavana syytettyjen ja maahan tulleiden kertomaa siitä, että he ovat olleet perhetuttuja Irakissa, minkä vuoksi Suomessa asuvat olivat tulleet miehiä vastaan torille auttaakseen heitä.

Ministeri Thors: Kuntakorvausten nosto edesauttaa pakolaisten sijoittamista kuntiin


Sisäasiainministeriön tiedote:
Ministeri Thors: Kuntakorvausten nosto edesauttaa pakolaisten sijoittamista kuntiin

31.8.2009


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors osallistui tänään maahanmuuttoasioiden yhteistyötilaisuuteen Mikkelissä. Ministeri toi puheessaan esiin hallituksen päätöksen nostaa kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta.

- Nyt kunnat voivat varmasti helpommin tehdä päätöksiä pakolaisten vastaanottamisesta. Toivottavasti ne lähes 350 oleskeluluvan saanutta, jotka odottavat kuntasijoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa, voivat pian muuttaa uudelle kotiseudulleen. Odottelu tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja on raskasta niille, jotka odottavat kotia jostain kunnasta, ministeri totesi.
- Kotoutumisen kannalta pitkä aika vastaanottokeskuksessa ei ole hyväksi.

- Kuntakorvauksia nostetaan nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993, joten oli jo korkea aika puuttua korvausten tasoon. Pidän budjettipäätöstä hyvänä merkkinä kunnille siitä, että hallitus suhtautuu maahanmuuton kuluihin vastuuntuntoisesti näinä vaikeina aikoina, ministeri Thors sanoi.

Ministeri Thorsin mukaan myös budjetin panostukset koulutukseen auttavat maahanmuuttajia. - Lisärahoitus kieli- ja pätevöitymiskoulutukseen ja kotoutumiskoulutukseen on järkevä panostus kotouttamisen tehostamiseen, ministeri painotti.

- Budjetissa on muutenkin panostettu maahanmuuttoon. Poliisi, Maahanmuuttovirasto ja oikeuslaitos saivat lisärahaa turvapaikkaprosessiin. Tämä tarkoittaa prosessin nopeutumista ja selviä säästöjä itse turvapaikanhakijoiden vastaanoton osalta. Sisäministeriön arvion mukaan satsaus turvapaikkaprosessin lyhentämiseen tuo kolminkertaiset säästöt vastaanottokeskusten kuluissa, ministeri totesi.

Etelä-Suomen Sanomat: Sitä kutsutaan demokratiaksi


Etelä-Suomen Sanomat:
Sitä kutsutaan demokratiaksi
31.8.2009


Maahanmuuttokriittisillä populistipuolueilla näyttää olevan markkinarako Euroopassa. Suomessakin puuhaavat maahanmuuttokriitikot omaa puoluetta, joka tavoittelee pääsyä puoluerekisteriin ja omia kansanedustajia seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Muutos 2011 -niminen puolue on saanut kipinänsä Hommaforumilla, joka on maahanmuuttokriitikkona tunnetun tutkijan Jussi Halla-ahon kannattajien suosima netin keskustelupalsta. Halla-aho on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, sitoutumaton perussuomalainen, jota puolue ei huolinut eurovaaliehdokkaaksi. Halla-aho ei lähtenyt maahanmuuttokriitikoidenkaan ehdokkaaksi. Nyt he toivovat hänestä uuden joukon vetonaulaa.

Halla-ahosta on ehtinyt kehkeytyä jyrkkien maahanmuuttokriitikoiden äänitorvi, jonka kuuluvuutta ja näkyvyyttä nostaa menossa oleva oikeusjuttu. Halla-aho sai kirjoituksistaan syytteet uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pahimmassa tapauksessa Halla-ahosta rakennetaan sananvapauden marttyyri, ja ääniä sataa.
Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia arvostelevat populistipuolueet ovat menestyneet aaltoilevasti Euroopassa. Huono talousaika antaa sytykettä muukalaiskammolle.

Jos uusi joukko ryhmittyy puolueeksi, se merkitsee kovaa suoneniskua vauhdikkaasti suosiotaan lisänneille perussuomalaisille. Puheenjohtaja Timo Soini joutuu vielä hoitamaan puoluettaan Brysselin europarlamentista asti.

Vaalien uudet yrittäjät antavat sykäyksen puhua tietyistä teemoista. Jos nyt puuhattu puolue syntyy, se patistaa isommat puolueet miettimään ja perustelemaan maahanmuuttopolitiikkaa. Aihepiiriä ei saakaan jättää tabuksi tai pelkästään äärilinjalaisten puheiden ja linjausten varaan.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

HS: Kuuluvatko Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset oikeuden arvioitaviksi?

Helsingin Sanomat: Kuuluvatko Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset oikeuden arvioitaviksi? 30.8.2009
Uusi Suomi: Päätoimittaja Markku Huusko: Tapaus Halla-aho


Kuuluvatko Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset oikeuden arvioitaviksi?

"Nettimaailman murros on luonut uuden tilanteen, jossa sananvapauden rajoja pitää tarkentaa. Halla-aho on luullakseni koetellut näitä rajoja tahallaan, joten juuri hänen blogeistaan on hyvä saada ennakkopäätös. Perusongelma on, että lainsäädäntö on hitaampaa kuin tietoyhteiskunnan kehitys."
Elina Grundström
Vihreä Lanka

"Kyllä. Internet on julkinen paikka, ja siellä on käyttäydyttävä vastuullisesti. Toivottavasti blogien ja keskustelupalstojen villi aika on ohi. Kannatan nollatoleranssia nettiherjausten ja kunnianloukkausten suhteen."
Alexis Kouros
Six Degrees

Kymen Sanomat: Maahanmuuttajista on voitava keskustella


Kymen Sanomat, pääkirjoitus:
Hellevi Moilanen: Maahanmuuttajista on voitava keskustella
30.8.2009


Suomessa etsitään edelleen linjaa, millä tavalla puhua maahanmuuttajiin liittyvistä ongelmista leimautumatta maahanmuuttajakriittiseksi tai peräti -vihamieliseksi. Tässäkin keskustelussa pitäisi löytää perusinhimillinen tapa, joka tunnustaa maahanmuuttajat vahvuuksineen ja heikkouksineen ihmisiksi ihmisten joukossa.

Hekin ovat jonkun lapsia, jotka tuntevat surua, iloa, pelkoa, vihaa, huolta huomisesta, siinä missä tähän maahan syntyneetkin. Vain kulttuuri ja kenties ihonväri tekevät heistä hieman erilaisia. Kun he tulevat outoon maahan, on selvää, että he tuovat tullessaan henkisen rikkauden lisäksi myös ongelmia. Se tosiasia on vain hyväksyttävä ja pyrittävä ratkaisemaan ongelmat asiallisesti ja avoimesti.

Suomessa on ymmärretty viime vuosikymmenien aikana rikkoa monia tabuja ja antaa avoimuuden kautta ihmisarvo vähemmistöille, jotka aiemmin vaiettiin näkymättömiksi.

Nyt meillä on murrettavanamme jälleen yksi tabu, joka huutaa asiallista keskustelua. Ennakkoluulojen värittämä suhtautuminen maahanmuuttajiin muuttuu vain, jos keskustelu on sallittua. Mutta Jussi Halla-ahon (perus/sit) blogikirjoittelun kaltaisia ylilyöntejä meillä ei ole mitään syytä hyväksyä.

HELLEVI MOILANEN

MTV3: Ruanda-oikeudenkäynnistä koituu suomalaisille muhkea lasku


MTV3/STT:
Ruanda-oikeudenkäynnistä koituu suomalaisille muhkea lasku
30.8.2009


Porvoossa istuttavan Ruanda-oikeudenkäynnin kustannukset ovat nousemassa yli miljoonaan euroon.

Oikeusministeriö on varannut Ruanda-oikeudenkäyntiin ja mahdolliseen WinCapita-oikeudenkäyntiin syyttäjille ja tuomioistuimille yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaa ei ole eritelty kahden oikeudenkäynnin kesken.

Oikeusministeriöstä kuitenkin arvioidaan, että Ruanda-jutun kulut kokonaisuudessaan nousevat yli miljoonaan. Syyttäjän ja tuomioistuimen kulujen lisäksi oikeusapuun ja todisteluun, kuten käräjäoikeuden matkaan Ruandaan, kuluu noin 800 000 euroa.

Ruanda-jutun pääkäsittely alkaa ylihuomenna Porvoon käräjäoikeudessa, ja Ruandan pääkaupunkiin Kigaliin oikeus matkaa kahden viikon kuluttua. Kuukauden kestävän matkan aikana on muun muassa tarkoitus kuulla syyttäjän nimeämiä todistajia.

Ruandan lisäksi käräjäoikeus saattaa samalla matkalla jalkautua myös Burundiin. Käräjätuomari Petra Spring-Reimanin mukaan Ruandan naapurimaahan on lähetetty Suomesta oikeusapupyyntö, joka koskee puolustuksen todistajien kuulemista maassa.

Suomessa asuvaa ruandalaismiestä syytetään osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan vuonna 1994.

lauantai 29. elokuuta 2009

MTV3: Kepa: Hallitus kaunistelee kehitysaputilastoja


Helsingin Sanomat:
Kehitysavuksi ollaan laskemassa myös kielteiset turvapaikkapäätökset
29.9.2009

MTV3:
Kepa: Hallitus kaunistelee kehitysaputilastoja
28.8.2009

Aamulehti:
Budjettiriihi: Näin euroja jaetaan
27.8.2009

Helsingin Sanomat:
Työllisyyspaketti syö suurimman osan kehitysavun korotuksesta

Helsingin Sanomat:
Rkp: Pakolaismenojen osuutta kehitysavusta voidaan kasvattaa
22.8.2009

Kepa:
Sanasota kehitysavusta jatkuu
21.8.2009

Vihreä Lanka:
Vinolaiset paheksuvat kehyrahoihin kajoamista
20.2.2009

MTV3:
Thorsin kehitysapulinjaus ei innosta Väyrystä

Aamulehti/STT:
Vihreät valmiita pohtimaan kehitysapurahojen käyttöä pakolaisiin
18.8.2009


Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa toteaa hallituksen sortuneen kehitysaputilastojen kaunisteluun.

Hallitus on budjettiriihessä päättänyt leikata varsinaista kehitysyhteistyötä ja lohkaista ison siivun kehitysavusta käytettäväksi turvapaikanhakijoihin Suomessa.

Hallitus muuttaa nykyistä kulujen laskutapaa niin, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluista yhä suurempaa osaa kutsutaan kehitysyhteistyöksi.

Riihessä leikattiin aluksi ensi vuodelle suunnitelluista varsinaisista kehitysyhteistyörahoista 60 miljoonaa.Myöhemmin päätettiin kirjata niin sanottuihin muihin kehitysyhteistyömenoihin 39 miljoonaa pakolaisten vastaanottokuluja, joista noin 20 miljoonaa on lisäystä vuoteen 2008.

- On mielestämme kyseenalaista kutsua näitä 39 miljoonaa kehitysyhteistyöksi. Varat eivät päädy varsinaiseen köyhyyden vähentämiseen, siksi tämä on mielestämme selvää tilastojen kaunistelua, Kepan viestintä- ja kampanjajohtaja Mika Railo toteaa.

Pakolaiskuluihin voidaan jatkossa laskea Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden ensimmäisen vuoden kuluja riippumatta siitä, saavatko he myönteisen vai kielteisen päätöksen.

Aiemmin kehitysyhteistyöksi on laskettu vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, kehitysmaista tulevien, pakolaisten ensimmäisen vuoden kulut.

- Nyt tehty päätös antaa väärän kuvan kansalaisille suomalaisen kehitysavun määrästä ja sisällöstä, Railo sanoo.

______________________________
Helsingin Sanomat: Kehitysavuksi ollaan laskemassa myös kielteiset turvapaikkapäätökset

Ulkoministeriö selvittää kehitysyhteistyöksi luettavien pakolaismenojen laskentaperiaatteet.

Hallituksen budjettiesityksessä 39 miljoonaa kehitysyhteistyörahojen kasvusta johtuu siitä, että pakolaismenoja aletaan laskea kehitysavuksi.

Sisäministeriön esityksen mukaisesti summaan on laskettu kaikki turvapaikkapäätökset, myös kielteisen päätöksen saaneiden kulut.

Kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) haluaisi laskea kehitysyhteistyöksi vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kulut. Sisä- ja ulkoministeriö laskevat eri tavoin myös kulujen jakautumisen eri vuosille.

Väyrysen laskentatavalla kehitysyhteistyöksi hyväksyttäisin vain 12 miljoonaa pakolaismenoja. Väyrysen mukaan sisäministeriön laskentatapa heikentäisi Suomen kehitysyhteistyön laatua.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa syyttää hallitusta tilastokikkailusta, koska suuri osa kasvuksi katsotusta 39 miljoonasta ei päädy köyhyyden helpottamiseen kehitysmaissa.

Hallituksen budjettiesityksessä kaikki kehitysyhteistyö kasvaa ensi vuonna noin 50 miljoonalla eurolla, mutta varsinaisen kehitysyhteistyön rahat vain 4 miljoonaa.

Kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta nousee 0,55 prosenttiin.

----------------
Aamulehti: Budjettiriihi: Näin euroja jaetaan

[...]
Kiistellyt kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat niin, että varsinaiset kehitysyhteistyörahat kasvavat noin 4 miljoonaa euroa eli niiden aiemmin kaavailtua kasvua leikataan 60 miljoonaa euroa. Pakolaisten vastaanottoon käytettävistä rahoista 39 miljoonan euron lukeminen kehitysyhteistyöhön nostaa rahojen bruttokansantuoteosuuden 0,55 prosenttiin.

Kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten vastaanotosta nostetaan ensimmäistä kertaa 16 vuoteen kymmenellä prosentilla.
[...]

___________________________________

Helsingin Sanomat: Työllisyyspaketti syö suurimman osan kehitysavun korotuksesta

Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r) ei halunnut kommentoida sitä, käytetäänkö ensi vuonna nykyistä suurempi osa kehitysapurahoista pakolaisten vastaanottamiseen.
____________________________________

Helsingin Sanomat: Rkp: Pakolaismenojen osuutta kehitysavusta voidaan kasvattaa

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä on valmis hyväksymään sen, että nykyistä suurempi osa pakolaisten vastaanottokuluista lasketaan kehitysavuksi. Samalla kehitysavun pitää kuitenkin kasvaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä otti kantaa asiaan kesäkokouksessaan Porvoossa perjantaina.

Kritiikkiä herättäneessä hankkeessa on ajatuksena kerätä rahoitusta hallituksen työllisyyspaketille. Kun nykyistä enemmän pakolaiskuluja maksetaan kehitysavusta, rahaa säästyy muista pakolaiskuluista.

On heitetty ilmaan jopa, että suurin osa noin 200 miljoonan työllisyyspaketista rahoitettaisiin kehitysyhteistyörahoista. Taantuman ansiosta näiden rahojen osuus kansantuotteesta kasvaa, vaikkei niitä lisättäisikään.

Rkp:n eduskuntaryhmä ei tätä hyväksy vaan vaatii, että sekä kehitysavun kokonaismäärän että varsinaisen kehitysavun - johon esimerkiksi pakolaismenot eivät kuulu - pitää ensi vuonna euromääräisesti kasvaa tämänvuotisista.

Nykyistä suurempi osa pakolaiskuluista voidaan kuitenkin laskea kehitysavuksi, koska silloin lähennytään pohjoismaista käytäntöä. Se on johdonmukaista, koska pyritään myös pohjoismaiselle kehitysavun tasolle, Rkp:ssä perustellaan.
[...]
_________________________

Kepa: Sanasota kehitysavusta jatkuu

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen julkisuudessa esittämät luvut kehitysavun rahariidasta ovat liioiteltuja, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus 21. elokuuta.

Thorsin mukaan kyse ei ole 140 miljoonan, vaan noin 20 miljoonan erimielisyydestä. Thorsin 20 miljoonaa viittaa sellaisiin pakolaiskuluihin, joita Suomi ei ole tähän asti laskenut osaksi kehitysyhteistyötään.

Suomi on raportoinut vuodesta 2000 lähtien vain myönteisen päätöksen saaneiden pakolaisten ensimmäisen vuoden elatus- ja ylläpitokuluja. Viime vuonna summa oli 18 miljoonaa euroa. Thorsin ehdotus muuttaisi käytäntöä niin, että myös kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kulut kirjattaisiin kehitysyhteistyöksi.

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat paheksuneet sitä, että kehitysyhteistyöksi lasketaan tällainen länsimaissa tapahtuva rahankäyttö, joka ei suoraan tähtää köyhyyden vähentämiseen. Väyrysen viittamaan 140 miljoonan leikkausuhkaan kuuluvat pakolaismenojen lisäksi aikeet perua aiemmin kaavaillut korotukset varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.
______________________________

Vihreä Lanka: Vinolaiset paheksuvat kehyrahoihin kajoamista

[...]
Vino ei myöskään kannata ehdotusta, jonka mukaan kehitysyhteistyörahoihin laskettaan jatkossa pakolaisten vastaanottamisen kuluja.

”Kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla köyhien maiden ja niiden asukkaiden auttaminen pois köyhyydestä, ei kotimaisten menoerien paikkailu”, tiedotteessa todetaan.
_______________________
Helsingin Sanomat: Hautala kehy-rahoista: Vihreiden hallitustaipaleen vaikein paikka tähän asti

[...]
Hallituksen aikeita ryhtyä laskemaan myös osa turvapaikanhakijoiden kuluista kehitysavuksi Hautala kutsuu "prosentin kiillottamiseksi", koska näin kehitysyhteistyöhön käytettävää summaa saadaan kasvatettua, vaikka osa rahoista jääkin Suomeen.

Myöskään kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) ei pidä pakolaiskulujen laskemista kehitysyhteistyöksi "tyylikkäänä".

"Se ei auta kestävää kehitystä köyhimmissä maissa."

Kirsi Ojansuu puolestaan tyrmää uuden laskentatavan täysin ja selvin sanoin. Voiko siis vihreät olla hallituksessa tekemässä sellaista päätöstä? Ojansuu on ensin pitkään hiljaa ja sanoo sitten:

"Olemme mukana. Ei tässä voi karkuunkaan lähteä, täytyy kantaa vastuu eettisesti."
[...]
__________________________

MTV3: Thorsin kehitysapulinjaus ei innosta Väyrystä

Kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Paavo Väyrynen (kesk.) ei innostu ministeri Astrid Thorsin (r.) hankkeesta tilastoida kotimaan pakolaisrahoja kasvavassa määrin kehitysavuksi. Asiasta kertoo keskustan Verkkoapila-verkkolehti.

- Kannattaako Suomen pilata kansainvälistä mainettaan kehitysavun laadullisella heikennyksellä, Väyrynen kysyy.

Thorsin lisäksi myös vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki on valmis keskustelemaan kehitysapurahojen käyttämisestä pakolaisiin. Kaksikon linjaa vastaan on liputtanut muun muassa kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Se pelkää uuden menettelyn vähentävän köyhille maille annettavan avun määrää.

Väyrynen oudoksuu RKP:n ja vihreiden johtohahmojen linjausta, jonka hän tulkitsee kehitysavun laadulliseksi heikennykseksi. Mikäli tämä huonontaa Suomen mainetta kehitysmaiden silmissä, sillä voi olla merkitystä Suomen pyrkiessä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
___________________________________

Aamulehti/STT: Vihreät valmiita pohtimaan kehitysapurahojen käyttöä pakolaisiin

Vihreät ovat valmiita keskustelemaan siitä, että kehitysyhteistyöhön määrärahoihin suunniteltua kasvua käytettäisiin myös pakolaismenoihin.

Puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoi tiistaina Vaasassa vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä, että hallituksen budjettiriihessä on sovitettava yhteen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu, työllisyysmäärärahojen kasvattaminen ja elvyttävien investointien lisääminen samaan aikaan kun pakolaisten vastaanoton kustannukset kasvavat.

Keskustelua käydään siitä, mitkä pakolaismenot ovat kansainvälisten säännösten mukaan luettavissa kehitysyhteistyöhön.
[...]

perjantai 28. elokuuta 2009

YLE: Kannattajakorttien väärentämisen esitutkinta lopetettiin


YLE Uutiset:
Kannattajakorttien väärentämisen esitutkinta lopetettiin
28.8.2009

Helsingin Sanomat:
Turkulaispoliitikon väärennysepäily ei johda syytteisiin


Turun kaupunginvaltuutettua Olavi Mäenpäätä koskeneen kannattajakorttien väärennysepäilyn esitutkinta on lopetettu. Esitutkinta lopetettiin poliisin mukaan kustannussyistä.

Poliisi tutki epäilyjä, joiden mukaan Suomen Kansan Sinivalkoisten kannattajaluettelossa on väärennettyjä nimiä. Oikeusministeriön mukaan kaikkia kannattajiksi merkittyjä henkilöitä ei todennäköisesti ole olemassa.

Ylikonstaapeli Markku Kukko Varsinais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että esitutkinta on lopetettu kustannusperustein. Kukon mukaan syynä on se, että esitutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat olleet epäsuhteessa tutkittavana olleen asian laatuun ja mahdolliseen rangaistukseen nähden.

Tutkittavana olisi ollut oikeusministeriöstä saadut 230 kannattajakorttia. Kihlakunnansyyttäjä Carita Lindforsin mukaan päätös esitutkinnan lopettamisesta tehtiin, koska yli 200 ihmisen kutsuminen tutkimuksiin olisi vaatinut suuria resursseja. Loput kannattajakortit Mäenpää on syyttäjän mukaan hävittänyt.

Mahdollisen rangaistuksen kovuudesta on Lindforsin mukaan mahdotonta esittää arvioita.

Aiemminkin väärennysepäilyjä

Tutkinta alkoi, kun Suomen Kansan Sinivalkoisten moninkertainen vaaliehdokas ja Mäenpään entinen lähipiiriläinen Hans Huttunen kertoi täyttäneensä kannattajakortteja kaupunginvaltuutetun käskystä.

Turun Sanomien haastattelema Huttunen sanoi Mäenpään pyytäneen häntä ja muutamaa muuta henkilöä täyttämään kannattajakortteja, joita yhdistys tarvitsee voidakseen saada puolueen aseman. Huttusen mukaan Mäenpää antoi hänelle nimilistan, mutta kielsi kyselemästä asiasta.

Mäenpää on kiistänyt väitteet ja syyttänyt Huttusta henkilökohtaisesta kaunasta. Hänen mukaansa väärennösepäilyt johtuvat vuoden 2002 tapauksesta, jolloin epäilyttävän samanlaiset allekirjoitukset johtivat kannattajakorttien palauttamiseen. Mäenpää uskoo, että yhdistyksen vastustajat yrittävät sabotoida sen toimintaa.

Yhdistyksen kannattajakortit on aikaisemmin palautettu vuosina 2002 ja 2008 väärennysepäilyjen takia.

Suomen Kansan Sinivalkoiset menetti puolueen asemansa toissa vuonna. Yhdistys haki puolueeksi uudelleen viime vuonna. Hakemuksen liitteenä oli yli 5 000 kannattajakorttia, jotka ovat edellytys puolueeksi pääsemiselle.

____________________________________

Helsingin Sanomat/STT:

Poliisi on lopettanut esitutkinnan turkulaisen kunnallispoliitikon Olavi Mäenpään epäillystä puolueen kannattajakorttien väärentämisestä. Asiaa koskevassa päätöksessä ei otettu kantaa Mäenpään syyllisyyteen, vaan todettiin tutkinnan kustannusten nousevan kohtuuttoman suuriksi yleiseen etuun nähden.

Poliisi aloitti esitutkinnan, kun yhdistyksen entinen jäsen väitti Mäenpään osallistuneen Suomen Kansan Sinivalkoiset ry:n kannattajakorttien väärentämiseen. Mäenpää itse kiisti syytökset.

Suomen Kansan Sinivalkoiset menetti puolueen asemansa toissa vuonna. Yhdistys haki uudelleen puolueeksi viime vuonna. Hakemuksen liitteenä oli yli 5 000 kannattajakorttia, jotka ovat edellytys puolueeksi pääsemiselle.

Oikeusministeriö ehti tarkastaa 600 kortin tiedot, joista 225:stä paljastui epäselvyyksiä.

Ministeri Thors: Pakollinen esiopetus auttaisi maahanmuuttajalapsia menestymään peruskoulussa


Sisäasianministeriön tiedote:

Ministeri Thors: Pakollinen esiopetus auttaisi maahanmuuttajalapsia menestymään peruskoulussa
28.8.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Thors haluaa maahanmuuttajien lapset esiopetukseen

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors esittää harkittavaksi esiopetuksen ottamista osaksi oppivelvollisuutta.

- Tohtori Pentti Arajärvi toi selvityksessään esille, että niiden lasten joukossa, jotka eivät osallistu esikouluun, ovat maahanmuuttajalapset yliedustettuina. Esiopetus olisi kuitenkin kouluvalmiuksien ja kielen oppimisen kannalta tärkeää juuri maahanmuuttajalapsille, ministeri toteaa.

- Mielestäni kannattaisi harkita esiopetuksen muuttamista osaksi oppivelvollisuutta, kuten tohtori Arajärvikin selvityksessään esitti, ministeri Thors sanoo.

Ministerin mukaan kouluvalmiuksien parantaminen koulu-uran alusta asti olisi maahanmuuttajalasten kotoutumisen kannalta olennaista. Ministeri Thors puhui aiheesta tänään Opettajien ammattijärjestön seminaarissa.


_______________________
STT:

Esiopetuksen ottaminen osaksi oppivelvollisuutta auttaisi erityisesti maahanmuuttajien lapsia, uskoo maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Ministeri ehdotti perjantaina Opetusalan ammattijärjestön seminaarissa, että esikoulusta tulisi pakollista.

"Esiopetus olisi kouluvalmiuksien ja kielen oppimisen kannalta tärkeää juuri maahanmuuttajalapsille", ministeri toteaa.

Ministerin mukaan esiopetus olisi myös kotoutumisen kannalta olennaista.

Opetusministeriön tietojen mukaan esiopetukseen osallistuu 96 prosenttia ikäluokasta. Kuusivuotiaista maahanmuuttajalapsista vain noin puolet ottaa osaa esiopetukseen.

Vihreä Lanka: Soini ei usko Homma-foorumin liikehdinnän repivän perussuomalaisia


Vihreä Lanka:
Soini ei usko Homma-foorumin liikehdinnän repivän perussuomalaisia
28.8.2009


Kansanedustaja Toimi Kankaanniemen blogi:
Vaihtoehtoja puoluekenttään


Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei pidä maahanmuuttokriittisellä Homma-foorumilla puuhattavaa Muutos 2011 -puoluetta uhkana omalle puolueelleen.

Vihreä Lanka uutisoi Homma-foorumilla virinneestä puoluehankkeesta verkkosivuillaan keskiviikkona. Hankkeen on arveltu olevan alkusoittoa eurovaaleissa vaalivoittoon yltäneiden perusuomalaisten hajaannukselle.

"Kun tiedän hankkeen puuhamiehen, sekä minä että Suomen kansa voi olla levollisin mielin. Ja eiväthän nämä suurimmat vouhkaajat ole koskaan olleetkaan meidän jäseniämme", Timo Soini kommentoi Brysselistä.

Muutos 2011-puolueen perustamista koordinoi Juha Mäki-Ketelä. Hän ilmoittaa puolueen tavoitteeksi kolme eduskuntapaikkaa 2011 vaaleissa. Hankkeen keulakuvaksi on toivottu Jussi Halla-ahoa, joka ei kuitenkaan toistaiseksi ole ottanut asiaan kantaa.

Moni perusuomalaisten aktiivi lienee mukana myös Homma-foorumin sisäpiirissä. Esimerkiksi perusuomalaisten eurovaalivalvojaisten voitonhuumassa kuului siellä täällä "hyvä homma!"-huudahduksia.

"Osa on varmaan toiminut meidänkin puolueessamme. Mutta pitää muistaa, että viimeksi kun mitattiin, niin 130 000 ääntä on Suomen kansan ääni. Enkä minä millään maahanmuuttoteemalla ääniä saanut, vaan EU-kritiikillä", eurovaalien äänikuningas Soini kuittaa.

Soinin mukaan hänen puolueensa ei kuitenkaan ole mikään vankila.

"Kyllä täältä pääsee pois, mutta ei enää takaisin sisälle. Ovi käy vain yhteen suuntaan."

HS: Ympäristöpakolaisista ei pidä tehdä pakolaisten aatelia


Helsingin Sanomat/Vieraskynä:
Merit Hietanen: Ympäristöpakolaisista ei pidä tehdä pakolaisten aatelia


Kansanväliset järjestöt – mukaan lukien YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM – ovat ottaneet ympäristöongelmien vuoksi muuttavien eli niin sanottujen ympäristöpakolaisten suojelun asiakseen.

Käsite ympäristöpakolainen on kuitenkin harhaanjohtava, sillä toistaiseksi ympäristösyiden, kuten ilmastonmuutoksen tai luonnonmullistusten, takia muuttava ei ole kansainvälisen oikeuden edessä pakolainen eikä oikeutettu kansainväliseen suojeluun. Virallisen pakolaisstatuksen saa vain vainon takia kansainvälisen rajan ylittänyt henkilö – ei ympäristösyistä pakeneva.

On myös vaikea tunnistaa, mitkä tekijät todella ovat muuton taustalla.

Olisivatko esimerkiksi Saharan autiomaan laajentumisen takia pakenevat ympäristöpakolaisia, elintasopakolaisia vai varsinaisen vainon takia pakenevia ja siksi pakolaisstatukseen oikeutettuja?

Huolimatta tästä käsitteellisestä epämääräisyydestä UNHCR ja IOM ovat yhdessä valtiollisten päättäjien kanssa laatineet erilaisia strategioita, joissa on määritelty, miten juuri niin sanottujen ympäristöpakolaisten muuttoliikkeeseen pitäisi reagoida.

On ehdotettu, että tuettaisiin ympäristöuhkien kanssa kamppailevaa lähtömaata ja parannettaisiin sen oloja. Tämä olisi länsimaille huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin ympäristöpakolaisten integraatio oleskelumaahan.

On myös ehdotettu pakolaisstatukseen oikeuttavien perusteiden laajentamista siten, että turvapaikan saisivat myös ympäristöongelmien vuoksi muuttavat.

Lisäksi on ehdotettu, että käyttöön otettaisiin uudenlaisia oleskelulupia, jotka tarjoaisivat luvan saajalle vähemmän oikeuksia kuin tavallinen oleskelulupa. Tällaiset luvat olisivat kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, sillä etenkin ympäristön tuhoutumista pakenevien on mahdotonta palata lähtöalueelle.

Keskustelussa ovat jääneet vähemmälle huomiolle esimerkiksi ne, jotka lähtevät liikkeelle äärimmäisen köyhyyden ajamina ja jotka siksi usein muuttavat ilman laillisten väylien tuomaa turvaa.

Keskusteltaessa ympäristöpakolaisista tulisikin ymmärtää, että ympäristöongelmat ovat vain yksi sosioekonominen liikkeellepaneva tekijä. Onko siis perusteltua taata suojelu niille, jotka pakenevat ympäristösyistä, mutta ei niille, jotka pakenevat muista sosioekonomisista syistä?

Kansainvälisillä järjestöillä on omat syynsä korostaa ympäristöuhkien vuoksi muuttavien suojelun tarvetta.

Ympäristöasioista on syntynyt suuri kansainvälinen liike, joka poikii järjestöille paljon rahaa. Vaikka ympäristökysymykset eivät kuulukaan UNHCR:n alkuperäiseen mandaattiin, järjestön on vaikea olla ottamatta niihin kantaa.

On arvioitu, että ympäristöongelmien vuoksi paenneita on tulevaisuudessa 150–250 miljoonaa. Sen rinnalla pakolaisstatuksen saaneiden määrä on pieni. Tämä saattaa UNHCR:n vaikeaan tilanteeseen, sillä järjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan pakolaisjärjestöksi. Sen mandaattiin eivät kuulu sosioekonomisista syistä pakenevat, eivät siis myöskään ympäristöpakolaiset.

UNHCR:n tarpeellisuus länsimaille väheneekin sitä mukaa kuin pakolaisten merkitys kansainvälisessä muuttoliikkeessä käy yhä vaatimattomammaksi ja muiden muuttajien, kuten ympäristö- tai elintasopakolaisten, rooli kasvaa. Tällöin UNHCR:n rahoitus on entistä epävakaammalla pohjalla.

Vaikka UNHCR on toistaiseksi maailman johtava pakolaisjärjestö, se on armottoman riippuvainen rahoittajamaiden anteliaisuudesta. Se joutuu toimimaan paljolti rahoittajiensa intressien mukaisesti.

IOM on osoittanut olevansa kiinnostunut ympäristöpakolaisten hallinnoinnin johtamisesta. Näin se kilpailee isoista rahoista, jotka on varattu ympäristöpakolaisuuteen reagointiin.

IOM arvioi, että vuosittain noin 200 miljoonaa ihmistä ylittää kansainvälisiä rajoja siirtolaisina, pakolaisina tai muina muuttajina. UNHCR:n arvion mukaan muuttajista vain noin 12 miljoonaa on kansainvälisen oikeuden määritelmän mukaisia pakolaisia.

Kansainvälinen yhteisö ja länsimaat ovat vaikeuttaneet vainoa pakenevien pakolaisten maahanpääsyä ja vähentäneet turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaa. Kansainvälistä suojelua ja avustusta ollaan siis rajoittamassa eikä lisäämässä.

Miksi sitten ympäristöpakolaisten suojelua kehitetään, kun muiden muuttamaan pakotettujen tukea ja suojelua heikennetään?

Länsimaat potevat huonoa omatuntoa siitä, että ne ovat ainakin osin aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen ja täten myötävaikuttaneet inhimillisen kurjuuden lisääntymiseen.

Ne ovat kiinnittäneet ympäristöpakolaisiin erityistä huomiota etenkin siksi, että ne pelkäävät ympäristöpakolaisten muuttoaaltoa.

Vaikka pakolaisstatukselle onkin harkittu väljempiä kriteerejä, enemmän on keskitytty valtiollisten rajojen vahvistamiseen – muuttoliikkeen rajoittamiseksi.

Jotta kansainvälistä muuttoliikettä onnistuttaisiin vähentämään, pitäisi tukea ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan muuttuvan ympäristön keskellä. Samalla olisi vähennettävä köyhyyttä ja lisättävä työmahdollisuuksia. Tämä rajoittaisi yleistä muuttoliikettä – oli sen syynä sitten paremman elintason tavoittelu tai ympäristönmuutos.

Merit Hietanen

Kirjoittaja on suorittanut pakolaisuuteen keskittyvän maisteriohjelman Oxfordin yliopistossa. Hän on tutkinut kansainvälisen yhteisön kiinnostusta ympäristöpakolaisten suojeluun.

torstai 27. elokuuta 2009

HS/Saska Saarikoski: Saa puhua tyhmiä


Helsingin Sanomat/Näkökulma:
Saska Saarikoski: Saa puhua tyhmiä
27.8.2009


Sananvapaus on siinä mielessä ikävä asia, että sitä testaavat yleensä hankalat ihmiset.

Millään en olisi halunnut aikanaan puolustaa esimerkiksi tanskalaislehden lapsellisia Muhammed-pilapiirroksia. Oli kuitenkin pakko, sillä jos huono huumori tai profeettojen pilkkaaminen kielletään, pesuveden mukana menee aika paljon.

Susan Ruususen teos Pääministerin morsian ei ollut varsinaista maailmankirjallisuutta, joten kannattiko sitäkään puolustaa kulttuurisivuilla? Mutta mihin vedetään paheksuttavan paljastuskirjan ja rohkean itsetilityksen raja?

Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset taas ovat parhaimmillaankin kiistanalaisia ja pahimmillaan kuvottavia. Joskus Halla-aho on myös lipsahtanut yli sen rajan, johon sananvapaus mielestäni päättyy. Vaan ei nyt.

Helsingin käräjäoikeus käsittelee parhaillaan kirjoitusta, jossa Halla-aho polemisoi kahta asiaa: Seppo Lehdon saamaa tuomiota uskonrauhan rikkomisesta ja Kaleva-lehden pääkirjoitusta, jossa arveltiin suomalaisten taipumuksen humalaväkivaltaan olevan "kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre".

Kirjoituksessaan Halla-aho yritti todistella, että islamia voidaan puhtaasti Koraaniin perustuen nimittää pedofiiliuskonnoksi. Suomalaisten yleistäminen väkivaltaisiksi juopoiksi taas on Halla-ahon mukaan yhtä perusteltua kuin väittää, että "ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre".

Halla-ahon päättelyketjua on helppo arvostella. Hänen polemiikkinsa tuo mieleen lähinnä Sokrateen pilkkaamat sofistit, jotka eivät etsineet totuutta eivätkä viisautta vaan käyttivät logiikan temppuja johtaakseen kuulijoita harhaan.

Mutta huonoista argumenteista tai kehnosta logiikasta ei kuulu jakaa tuomioita oikeussalissa vaan paljon korkeammassa ja arvovaltaisemmassa elimessä – vapaassa kansalaiskeskustelussa.

Uusi Suomi: Kunnille lisärahaa pakolaisten vastaanottoon


Uusi Suomi/STT:
Kunnille lisärahaa pakolaisten vastaanottoon
27.8.2009

YLE uutiset:
Kuntakorvaus pakolaisista nousee 10 prosenttia


Pk-seudun maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen kaksi miljoonaa
28.8.2009


Kunnat ovat saamassa ensi vuoden budjetissa lisää rahaa pakolaisten vastaanottoon. Päättymässä olevassa budjettiriihessä kuntakorvauksia ollaan nostamassa 10 prosenttia. Päätös lisää valtion menoja 2,5 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttovirasto on saamassa lisää 2 miljoonaa euroa 40 henkilön palkkaamiseen. Lisärahaa on tulossa myös pakolaisten koulutukseen.

Aiemmin päivällä hallitus sopi budjettineuvotteluissaan, että kehitysyhteistyön määrärahat nousevat ensi vuonna vain murto-osan aiemmin kaavaillusta. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kasvua tulee 3–4 miljoonaa euroa.



Hallitus on hakenut useita muitakin kohteita, joista säästämällä voidaan löytää rahaa työllisyyttä tukeviin tarkoituksiin.

Vanhanen kertoi, että säästöjä on haettu noin 50:ltä budjetin eri momentilta. Vanhasen mukaan missään kohdin säästöt eivät ole merkittäviä. Budjettiriihessä sovittavan työllisyyspaketin loppusummaksi on muodostumassa noin 220 miljoonaa euroa.

------

YLE Uutiset:

Kunnat saavat ensi vuonna lisää rahaa pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakorvaukset nousevat 10 prosenttia. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mielestä hallituksen päätös on hyvä.

Thors totesi tänään budjettineuvottelujen päätteeksi, että kuntakorvausten nosto pakolaisten vastaanottamisesta auttaa varmasti saamaan lisää kuntapaikkoja pakolaisille.

Vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä noin 350 henkilöä kuntapaikkaa.

Jatkossa alle 7-vuotiaiden lasten korvaus on 6845 euroa ja sitä vanhempien pakolaisten 2090 euroa vuodessa.

Budjettivaikutus on 2,5 miljoonaa euroa.

---
[...]
Pääkaupunkiseudun aiesopimus saadaan myös vihdoin käytäntöön, kun hallitus myönsi 2 miljoonaa euroa aiesopimuksen toimeenpanoon. Aiesopimuksella parannetaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Etenkin Helsinki ja kaupunginjohtaja Pajunen vaatinut valtiolta toimia maahanmuuttajien työllistämisen ja kotouttamisen parantamiseksi. Helsinki on varannut aiesopimukseen 2,5 miljoonaa euroa.

Myös kauppakamari perännyt maahanmuuttajien työelämään siirtymisen nopeuttamista.

Yle: Opettajat välillä rasistisia

Yle Uutiset:  Opettajat välillä rasistisia
(Toinen otsikko: Opettajakin voi olla rasisti)
27.8.2009

Opettajat käyttäytyvät suomalaisessa koulussa välillä rasistisesti. Vaikka opettajan tarkoitus ei ole olla välttämättä rasistinen, maahanmuuttajaoppilaat ainakin kokevat käytöksen sellaisena.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan kyse on osin väärinkäsityksistä. Järjestöstä kuitenkin myönnetään, että monikulttuurisuuskoulutusta tulisi järjestää lisää.

Suomessa kuusi vuotta asunut 22-vuotias Najma Abdirahman nyökkää heti, kun häneltä kysyy, onko suomalaisessa koulussa rasismia tai opettajilla ennakkoluuloja. Abdirahmanin mukaan esimerkiksi kiusaamistapauksissa opettajat usein syyttävät heti maahanmuuttajaa ja suomalainen kiusaaja pääsee pälkähästä.

Lisäksi opettajat usein vähättelevät eivätkä kannusta maahanmuuttajia.

- Joillekin lapsille opettaja on esimerkiksi sanonut, että heidän ei kannata haaveilla lääkärin urasta, sillä sinähän olet maahanmuuttaja. "Ei sinulla pitäisi olla sellaisia odotuksia tulevaisuudesta", opettaja saattaa sanoa, Abdirahman kertoo.

Vihreä Lanka: Joutsenpuolueesta tuli Muutos 2011


Vihreä Lanka:
Joutsenpuolueesta tuli Muutos 2011
27.8.2009


YLE Uutiset:
Suomeen perusteilla uusi maahanmuuttokriittinen puolue


Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola:
Muutos 2011 aikoo perussuomalaisten kilpailijaksi


Homma-foorumilla syntyneen puolueen nimeksi on vahvistettu Muutos 2011, Förändring 2011.

Seuraavaksi puolue aloittaa puoluueksi rekisteröitämiseen vaadittavien viidentuhannen kannattajakortin keräämisen.

Puolueen päätavoite on vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa se tavoittelee kolmea kansanedustajan paikkaa.

Puuhamies Juha Mäki-Ketelä kertoo, että puolueen verkkosivut avautuvat heti, kun lopullinen puolueohjelma valmistuu.

Mäki-Ketelä kertoi eilen, että Työnimellä Joutsenpuolue valmistellun Muutos 2011:n logoon tulee joutsen. Logoa suunnitellaan parhaillaan Homma-foorumilla.

Muutos 2011 -puolueen keskeisiä tavoitteita ovat suoran demokratian lisääminen ja maahanmuuttopolitiikan uudistaminen muun muassa karsimalla taloudellisista syistä johtuvaa maahanmuuttoa.

____________________________________

YLE Uutiset:

Suomeen on perusteilla uusi maahanmuuttokriittinen puolue, joka luultavasti tulee harventamaan jäseniä perussuomalaisten riveistä. Internetin maahanmuuttokriittisellä Homma-forumilla syntyneen yhdistyksen nimeksi on vahvistettu Muutos 2011, Förändring 2011.

Maahanmuuttokriittinen yhdistys aloittaa seuraavaksi puolueeksi rekisteröimiseen vaadittavien 5 000 kannattajakortin keräämisen.

Yhdistyksen päätavoite on vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa se tavoittelee kolmea kansanedustajan paikkaa, kertoo liikkeen puuhamies Juha Mäki-Ketelä.

Yhdistyksen muita keskeisiä tavoitteita ovat suoran demokratian lisääminen ja maahanmuuttopolitiikan uudistaminen muun muassa karsimalla taloudellisista syistä johtuvaa maahanmuuttoa. Maahanmuutosta puolue haluaa päätettävän suoralla kansanäänestyksellä.

"Kyselyjä perussuomalaisista tullut paljon"

Mäki-Ketelä uskoo, että uusi liike tulee houkuttelemaan riveihinsä perussuomalaisista maahanmuuttoon kriittisemmin suhtautuvia. Kyselyjä on tullut hänen mukaansa jo paljon.

Mäki-Ketelä ei halua lähteä spekuloimaan, kuinka paljon perussuomalaisten jäseniä uusi puolue tulee viemään. Hän kuitenkin uskoo, että perussuomalaisten kannatusluvuissa puolueen perustaminen tulee näkymään.

- Meihin liittyvät ne, jotka haluavat todellista muutosta eivätkä vain kuulla hauskoja letkauksia mediassa, Mäki-Ketelä sanoo.

- Uskon, että perussuomalaisiin jää SMP:n perilliset, hän arvelee.

Muutos 2011 -yhdistyksen perustamista ovat Mäki-Ketelän mukaan siivittäneet muun muassa julkisuudessa vellonut vaalirahoituskohu sekä perussuomalaisten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon (sit.) blogikirjoitusten julkinen arvostelu ja nettikirjoituksiin liittyvä käynnissä oleva oikeudenkäynti.
_______________________________________

Ilta-Sanomat:

Maahanmuuttokriitikkojen suunnitteleman uuden puolueen nimeksi tulee Muutos 2011. Puolueen työnimi oli aiemmin Joutsenpuolue.

- Seuraavaksi alamme kerätä 5 000 kannattajakorttia. Kortteja kerätään oikeusministeriön luvalla internetissä. Lisäksi jalkaudumme kentälle: suurin äänipotti tulee ihmisiltä, jotka eivät nettiä edes käytä, arvioi puolueen perustamista koordinoiva Juha Mäki-Ketelä.

Puolue kritisoi nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.

- Se on ykkösagendamme. Lisäksi ajamme kansalaisten tasavertaisuutta ja sananvapautta sekä suoraa demokratiaa, Mäki-Ketelä kertoo.

Puolue tavoittelee kahta tai kolmea kansanedustajaa 2011 vaaleissa. Mäki-Ketelä aikoo itse asettua ehdolle.

Puolue toivoo kärkinimekseen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettua Jussi Halla-ahoa, mutta tämä ei ole vielä ilmoittanut kantaansa. Myös turkulainen Jiri Keronen lähtee todennäköisesti puolueen ehdokkaaksi.

- Meistä tulee perussuomalaisten kilpailija, mutta emme halua pottuilla tai haastaa ketään. Pyrimme yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa, Mäki-Ketelä sanoo.

Nykypäivä: Helsingin keskusta on kerjäläisten valtakunta


Nykypäivä:
Helsingin keskusta on kerjäläisten valtakunta
27.8.2009


Ulkoministeri Alexander Stubb joutui pyytämään julkisesti anteeksi
Kirkon Ulkomaanavulta, kun hän oli vihjaissut järjestön vaalivan
brändiään sen lisäksi, että se kantaa huolta maailman köyhistä.
Lausuma oli eittämättä harkitsematon, mutta kirkon ulkomaanavun se
suututti myös siksi, että se on totta.
Kun hyväntekeväisyysjärjestö ryhtyy kustantamaan julkkisten matkoja
katsomaan vähäosaisia lapsia Afrikkaan, liikutaan moraalisesti heikoilla
jäillä, vaikka päiväntasaajalla oltaisiinkin.
Yksi kriisialueiden oudoimpia lieveilmiötä on kansainvälisten
avustusjärjestöjen keskinäinen kilpailu siitä, mikä niistä näkyy
parhaiten kriisialueella. Näkyvyys tuo avustuksia ja poliittista
vaikutusvaltaa. Monien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ylin johto
toimii tulospalkkauksella.

Poliisi on viime aikoina tiukentanut otettaan romanialaisten
harjoittamaan aggressiiviseen kerjuuseen. Joku voisi epäillä
viranomaisia etnisestä syrjinnästä.
Liikun päivittäin Helsingin keskustassa ja kohtaan jatkuvasti
häiritsevää ammattimaista kerjuuta. Viimeksi eilen peräti viisi ihmistä
kinusi minulta rahaa. Yksikään heistä ei ollut romanialainen.
Yhteistä kaikille häiriköille oli Suomen kansalaisuus ja jonkin
järjestön liivi. Nämä ”feissarit” ovat merkittävä häiriötekijä
keskustassa liikuttaessa, toisin kuin romanialaiset, jotka etupäässä
istuvat hiljaa kadun reunalla.
Kaupungilla liikkuu huhuja siitä, että monet kerjääjät ovat sangen
varakkaita. Minä uskon, että jokainen romanialaisen kahvikuppiin
laitettu ropo menee suoraan köyhän taskuun.
Voin silti välillisesti vahvistaa huhut miljonäärikerjääjistä todeksi.
Irlantilaisen Sunday Independent -lehden mukaan useat Unicefin ylimmässä
johdossa olevat henkilöt tienaavat satoja tuhansia euroa vuodessa. Ei
siis ihme, että järjestöllä on Helsingin keskustassa tusinoittain
feissareita.
On vaikea ymmärtää, millä perusteella poliisi sietää yhtä kerjääjää ja
kiusaa toista. Jos kyse on luvanvaraisuudesta, viranomaisten on syytä
vakaasti miettiä, miksi he myöntävät kansalaisjärjestöille lupia häiritä
keskustassa asioivia ihmisiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa feissaaminen on
monessa kaupungissa jo kielletty sen kiistattomien häiriövaikutusten takia.

Nuori George Orwell vietti pari vuotta kerjäläisenä suurkaupunkien
kaduilla. Hän totesi kerjuun olevan kovaa työtä. Rahaa hän ei sillä
juurikaan tienannut, ainakaan ennen kuin kirjoitti aiheesta kirjan
Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa.
Minä annan roponi vastaisuudessakin romanialaisille.

HS: Poliisi tahtoo olla ystäväsi


Helsingin Sanomat:
Jesse Itkonen: Poliisi tahtoo olla ystäväsi
27.8.2009

Ilta-Sanomat:
Irc-poliisit ryhtyvät taisteluun koulukiusaamista vastaan

Taloussanomat:
Poliisi tunkeutui Facebookiin
24.8.2009


Suomen poliisilaitos on perustanut oman Facebook-sivunsa jatkoksi toiminnalle suositussa Irc-galleriassa. Tarkoituksena on Taloussanomien artikkelin (24.8.2009) mukaan mataloittaa kynnystä ottaa yhteyttä poliisiin. Siis matalammaksi kuin ottaa puhelin käteen ja soittaa.

Nyt kuka tahansa Facebookin käyttäjä voi ottaa yhteyttä poliisiin heidän sivujensa kautta milloin tahansa, aiheesta riippumatta. Puhetta on myös virtuaalisten poliisilaitosten perustamisesta sekä laajennuksesta YouTube-sivuille.

Oloni tuntuu heti turvallisemmalta.

Eikä kyse ole suinkaan siitä, että kuuluisin niihin ihmisiin, jotka elävät vieläkin haavemaailmassa, missä poliisia ei tarvita. Päinvastoin.

Mutta mitä sitten käy, kun ihmisille annetaan enemmän valtaa ilmiantaa jokainen heitä epäilyttävä tyyppi? Kuinka suuriksi ilmiantojen määrät voisivatkaan nousta, kun poliisin suunnittelema "sininen nappi" otetaan käyttöön virtuaaliasemilla?

Monilla on varmasti kokemusta kerrostalokyttääjistä ja ainaisista narisijoista, joilla on jotain sanottavaa asiasta jos toisesta. Pelkkä ajatuskin siitä, että edes netissä heistä ei saisi rauhaa, on karmiva.

Tilanne on kuin juhlissa, joissa vanhempi aikuinen päätyy kuuntelemaan nykynuorison räikeää keskustelua. Henkilö kauhistelee asiaa jälkeenpäin kovaan ääneen. Ei tuollainen ole tervettä. Ei tuollaisesta saa puhua.

Kyllä on, kyllä saamme. Jatkuvalla syötöllä muuttuvassa maailmassa me nuoret pidämme vain kiinni ja yritämme olla jäämättä minkään alle tai mistään jälkeen. Se heijastuu kaikkialla. Erityisesti puheessa. Ja internet on foorumimme, jossa kaikki huudamme yhteen ääneen, kunnes olemme huutaneet tarpeeksi. Se on halvempaa kuin terapia, eikä kukaan ole siellä yksin.

Netissä moinen on korkeintaan lämmittelyä. Nimettömyys ja anonyymiys on tarjonnut mahdollisuuden sanoa pitkälti kaiken, mitä haluaa. Enimmäkseen se on tunteiden purkamista ja vaahtoamista asioista, jotka pännivät. Mutta nyt kouluampumisten, terrorismin ja yleisen pelon aikakaudella puhutaan jo YouTubenkin rajoittamisesta ja tiukemmasta valvonnasta.

Miten käy sellaisten underground-muusikoiden, jotka laulavat avoimesti ahdistuksesta, vihasta, syrjinnästä ja kapinahengestä, joka kuuluu nuoruuteen? Joutuuko siinä tilanteessa laulaja itse tarkkailun alle?

Poliisin Facebook-profiili ilmoittaa, että heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa rikosten ennalta estäminen. Lähtökohtaisesti hyvä idea ja tavoite herättää kuitenkin kysymyksiä. Miten tämä onnistuu netin ihmemaassa? Millä periaatteella voidaan henkilöä alkaa tutkia? Lähteekö poliisi mukaan avoimeen dialogiin sivuillaan, vai sensuroidaanko kielteiset viestit?

Entä kun suunnitellut virtuaaliset poliisilaitokset saadaan käyntiin? Kuinka vakavasti suhtaudutaan jokaiseen torvensoittajaan, joka vaatii pornon poistamista internetistä? Tai niihin, joiden mielestä satanistilta näyttävä nuori facebookkari on ihan varmasti se, joka potkii hautakiviä kumoon?

Missä vaiheessa epäkorrekti huumori herättää Facebookissa partioivan poliisin huomion, ja entä sitten, kun en haluakaan ottaa vastaan hänen ystäväpyyntöään?

JESSE ITKONEN

---

Taloussanomat:

Poliisi avasi tänään omat sivunsa yhteisöpalvelu Facebookissa. Seuraavaksi poliisi perustaa virtuaaliset poliisiasemat, jonne tulee oma vihjelinja.

Facebookin käyttäjä voi tästä päivästä lähtien tulla poliisin faniksi. Poliisi on avannut Facebookissa omat sivunsa. Poliisi esiintyy yhteisöpalvelussa nimellä Suomen poliisi.

Facebook on poliisin ensimmäinen avaus verkkomaailmassa. Sen lisäksi poliisi aikoo perustaa tänä syksynä omat virtuaaliset poliisiasemansa. Asemilla tulee yleisön vihjelinja eli niin sanottu blue button, sininen nappi.

– Meillä on sininen nappi, kun taas Norjan poliisilla on punainen nappi, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.

Poliisin tarkoituksena on kerätä Facebookissa kokemuksia verkkomaailmassa. Myöhemmin poliisi aikoo laajentua YouTube-sivuille.

Kynnys madaltuu Facebookissa

Paatero katsoo, että verkkosivuilla poliisi voi tavoittaa suuria yleisömassoja.

– Facebook mataloittaa kynnystä ottaa yhteyttä poliisiin. Poliisi pääsee myös käymään vuoropuhelua ihmisten kanssa, Paatero miettii.

Paatero kehuu, että Suomen poliisi on verkkomaailmaan menossa eturintamassa.

Maailmassa vain muutama poliisi on lähtenyt yhteisöpalveluihin. Virtuaaliset poliisiasemat ovat vasta alkumetreillä.

Suomessa ensimmäiset verkkomaailmaan laajentuneet poliisivoimat ovat Helsingin ja Oulun poliisi. Näillä on jeparit-yhteisö, joka toimii irc-galleriassa.
______________________

Ilta-Sanomat:

Poliisi aikoo jatkossa puuttua koulukiusaamiseen entistä tiukemmin. Virkavallan ja seitsemän helsinkiläiskoulun yhteinen pilottiprojekti pyrkii madaltamaan oppilaiden kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta - Irc-gallerian avulla.

Kolme helsinkiläispoliisia on jo aiemmin liittynyt nuorison jatkoksi suosittuun Irc-galleria -yhteisöpalveluun.

- Gallerian avulla pyrimme tuomaan yhteydenottomahdollisuuden mahdollisimman lähelle nuoria, jotta pystyisimme puuttumaan kiusaukseen aiempaa paremmin. Aikaisemmin tietoomme ovat tulleet vain räikeimmät tapaukset kuten selkeät pahoinpitelyt, kertoo Irc-poliisi, ylikonstaapeli Mikko Manninen Kruununhaan yläasteella torstaina pidetyssä oppilaiden info-tilaisuudessa.

Mannisen mukaan koulukiusaus on pitkään ollut eräänlaista "piilorikollisuutta".

- On ajateltu, että koulussa tapahtuneet asiat hoidetaan koulun sisäisesti. Pitää kuitenkin muistaa, että rikoslaki koskee myös koulua.

Kiusauksen kohteeksi joutunut tai kiusaamista todistanut oppilas voi ottaa yhteyttä poliisiin nimettömänä Irc-gallerian tai esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Irc-poliisi keskustelee yhteydenottajan kanssa ja ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.

- Voimme ottaa yhteyden asianosaisiin, rehtoriin ja vanhempiin, ja käydä asiat heidän kanssaan läpi lähipoliisin läsnäollessa. Jos asia on tarpeeksi vakava, voidaan tehdä rikosilmoitus, jonka jälkeen käynnistyy normaali tutkinta, sanoo Manninen.

Mannisen mukaan nuoret ovat ottaneet Irc-poliisit hyvin vastaan. Pisimpään Irc-galleriassa toimineen poliisin profiilisivulle oli kahdeksan kuukauden aikana tullut 28 000 kommentointia.

- Netissä nuorten on helppo kertoa esimerkiksi arkaluontoisista asioista, kuten seksuaalirikoksista, Manninen kertoo.

Viime viikolla käynnistetty kiusaamisen vastainen projektikin on jo tuonut poliisin tietoon vakavia, koulussa sattuneita rikoksia.

- Yhdestä koulusta on tullut pari ilmoitusta. Niiden joukossa on vakaviakin kiusaustapauksia, kuten pahoinpitelyjä, jotka tulevat johtamaan rikosilmoitukseen, Manninen kertoo.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

TS: Turkulaismies sakkoihin rasistisesta nettikirjoittelusta


Turun Sanomat:
Turkulaismies sakkoihin rasistisesta nettikirjoittelusta
26.8.2009


Turun käräjäoikeus on tuominnut turkulaismiehen päiväsakkoihin netissä julkaistuista rasistisista kirjoituksista. Mies kirjoitti viime vuoden lokakuussa netin keskustelupalstalle kommentteja, joissa hän kutsui afrikkalaista syntyperää olevia sekä muslimeja roskaväeksi.

Miehen panettelevissa kommenteissa nimitettiin näitä kahta ihmisryhmää syntyperältään alempiarvoisiksi. Kirjoittelija tuomittiin 300 euron sakkoihin.

Aamulehti: Taskuvarkaat tunnustivat oikeudessa: Tulimme keväällä Suomeen lompakoita varastamaan


Aamulehti:
Taskuvarkaat tunnustivat oikeudessa: Tulimme keväällä Suomeen lompakoita varastamaan
26.8.2009


Kaksi romanialaista naista myönsi keskiviikkona Tampereen käräjäoikeudelle, että keväällä tultiin Suomeen lompakoita varastamaan. Heitä oli varta vasten neuvottu, että täällä on helppo kähveltää, koska ihmiset ovat varomattomia.

Naiset matkustivat Suomeen viiden henkilön tuttavaporukassa henkilöautolla Baltian maiden kautta. Mukana olleet miehet eivät varastelleet, mutta he kerjäsivät kaduilla aikansa kuluksi. Myös toinen tuomiolla olleista naisista aikoi alun perin kerjätä, mutta hänkin rupesi varastelemaan, koska se oli tuottoisampaa.

Näppäräsormiset naiset saivat saaliikseen yhdeksän lompakkoa ihmisten huomaamatta, vaikka rahapussit olivat esimerkiksi vetoketjun takana olkapäällä roikkuneessa laukussa. Kukkaroissa oli rahaa yhteensä lähes 3 000 euroa, suurimmat summat 1 000 ja 995 euroa.

Yksittäisinä tekoina moni syytekohta olisi ollut vain näpistys. Kuitenkin myös naisia puolustanut asianajaja Kaarle Gummerus myönsi suoraan, että kyse on tekosarjasta ja kokonaisuutena ottaen varkausrikoksista.

Käräjäoikeus tuomitsi varkaille kolmen kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset. Naiset ovat sovittaneet tekosiaan jo etukäteen, sillä he ovat istuneet tutkintavankeudessa yli kaksi kuukautta. Heidät vapautettiin poliisivankilan kautta. Se tarkoittaa, että edessä on pikainen kotimatka virkakunnan opastuksella.

Naiset varastivat Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella. He poistuivat Helsingistä sen vuoksi, että siellä oli liian paljon romanialaisia varkaita. Naiset kävivät ihmisten laukuilla ja ostoskärryillä kauppakeskuksissa ja tavarataloissa.

Vihreä Lanka: Mamukriitikkojen Homma-foorumilla muhii uusi puolue


Vihreä Lanka:
Mamukriitikkojen Homma-foorumilla muhii uusi puolue
Joutsenpuolueen tavoitteet
26.8.2009


Ilta-Sanomat/STT:
Halla-ahoa kositaan uuden puolueen pääehdokkaaksi

Aamulehti/STT:
Halla-ahon kannattajat puuhaavat uutta "Joutsenpuoluetta"

Helsingin Sanomat/STT:
Maahanmuuttokriitikot puuhaavat uutta puoluetta


Iltalehti/STT:
Maahanmuuttokriitikot puuhaavat uutta puoluetta


Suomeen ollaan puuhaamassa uutta maahanmuuttokriittistä puoluetta. Puolueen työnimi on Joutsenpuolue ja sen puolueohjelmaa hiotaan parhaillaan Homma-foorumilla.

”Tavoitteitamme ja keinojamme kannattavia ihmisiä löytyy sekä perinteisen oikeiston että
vasemmiston kannattajista. Puolueemme jäseniä yhdistää yhteinen huoli Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta”, ohjelmassa todetaan.

Puolueen tavoitteina ovat muun muassa suoran demokratian lisääminen ja maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen. Puolueen perustamista koordinoivan Juha Mäki-Ketelän mukaan kyseessä ei ole perinteinen poliittinen puolue vaan eräänlainen kattojärjestö.

”Meille ei tule esimerkiksi puoluetoimistoa, vaan jokainen ehdokas toimii itsenäisesti. Kyseessä on tietyllä tapaa franchising-puolue, mutta mitään rahaa ei tietenkään liiku”, Mäki-Ketelä sanoo.

Puolueen virallinen nimi julkaistaan lähipäivinä. Mäki-Ketelän mukaan nimi on nykyaikainen, eikä siinä ole sanoja joutsen tai puolue.

”Miellämme hankkeen enemmänkin kansanliikkeeksi kuin puolueeksi”, Mäki-Ketelä sanoo.

Hänen mukaansa puolue ei ole suora kilpailija perussuomalaisille, vaan suurin osa äänestäjistä aiotaan löytää nukkuvien joukosta.

”Toki perussuomalaiset, demarit ja keskusta ovat ne, jotka tulevat menettämään eniten ääniä. Uskon, että puolue vetoaa tavallisiin veronmaksajiin”, Mäki-Ketelä sanoo.

Puolueen tavoitteena on kolme kansanedustajaa vuoden 2011 vaaleissa. Mäki-Ketelä toivoo, että Jussi Halla-aho lähtisi puolueen kärkiehdokkaaksi.

”Hänellä ei ole vielä mitään roolia, mutta toivon todella, että hän lähtee ehdolle. Läpimeno on lähes varma ja mies puhuu asiaa”, Mäki-Ketelä sanoo.

Hänen mukaansa Halla-aho ei halua vielä ottaa kantaa mahdolliseen ehdokkuuteensa.

Mäki-Ketelä sanoo, että pian alkava kannattajakorttien kerääminen on testi.

”Uskon suoraan demokratiaan. Jos kansalaiset eivät halua tällaista puoluetta, emme aio tuhlata enempää aikaamme. Uskon kuitenkin, että kannatusta löytyy ja saamme kortit kerättyä”, Mäki-Ketelä sanoo.

Hänen mukaansa puolue voisi olla kahdenkymmenen vuoden kuluttua samankokoinen kuin vihreät nyt.

---

Homma-foorumilla perustettava puolue haluaa lisätä suoraa demokratiaa poliittisessa päätöksenteossa.

”Jos tätä pitää kutsua yhden asian liikkeeksi, se on nimenomaa suora demokratia eikä maahanmuuton kritiikki”, puuhamies Juha Mäki-Ketelä sanoo.

Puolueohjelman luonnoksessa esitetään, että yksi prosentti kansalaisista voisi tehdä lakiesityksen tai viedä eduskunnan hyväksymän lain kansanäänestykseen. Lisäksi puolue ehdottaa keskeisten virkamiesten valitsemista suoralla kansanvaalilla.

Puolueen tavoitteena on myös edistää sananvapautta erityisesti monikulttuurisuuden lieveilmiöihin liittyvässä keskustelussa.

”Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista vaikeneminen luo epäluulon ilmapiiriä, joka on haitallista erityisesti maahanmuuttajille itselleen”, luonnoksessa todetaan.

Suurin osa puolueohjelmasta keskittyy viidenteen pääteemaan, jonka mukaan tavoitteena on taloudellista turvapaikanhakua tehokkaasti karsiva ulkomaalaislaki ja ensisijassa Suomen kansalaisten etua palveleva maahanmuuttopolitiikka.

”Perussuomalaisten menestys viime vaaleissa perustui maahanmuuttopolitiikan kritiikkiin. Eduskunnan käsitellessä uutta ulkomaalaislakia kuitenkin nähtiin, että kyseessä oli vain vaalitemppu”, Mäki-Ketelä moittii.

Puolue muun muassa vaatii, että kaikki muusta kuin työperäisestä maahanmuutosta syntyvät kustannukset tulee vähentää kehitysyhteistyöstä.

”Emme vastusta kaikkea maahanmuuttoa. Vastustamme ainoastaan Suomelle ja suomalaisille haitallista maahanmuuttoa, jota nykyinen sosiaaliturvapaikanhaku edustaa. Enemmistö maahan tulevista turvapaikanhakijoista ei täytä Geneven pakolaissopimuksen määritelmiä, vaan he pyrkivät maahan taloudellisista syistä”, ohjelmassa väitetään.

Puolue haluaa myös lopettaa kolmen suurimman puolueen valtaan perustuvan konsensuspolitiikan, jossa kaksi suurinta on vuorollaan aina hallituksessa ja kolmas oppositiossa.

”Hallituspuolueiden vaihtuminen ei juuri vaikuta käytännön poliittisiin päätöksiin ja niiden seurauksiin”, ohjelmassa todetaan ja lisätään, että silmänlumeeksi hallitukseen otetaan aina pari apupuoluetta, kuten rkp ja vihreät.

”Niiden tehtävänä on myötäillä hallituksen mielipiteitä, vaikka se sotisi niiden omaa poliittista ohjelmaa ja ideologiaa vastaan”, ohjelmassa sanotaan.

Puolueen tavoitteena on myös kansalaisten turvallisuuden lisääminen koventamalla muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksista annettavia tuomioita.

YLE: Nettikirjoittelusta syytetyn penkille, mutta milloin?


YLE Uutiset:
Nettikirjoittelusta syytetyn penkille, mutta milloin?
Aamu-tv
(video, 12:15-23:30)
26.8.2009


Kynnys joutua syytetyn penkille netissä julkaistusta kirjoituksesta madaltuu, kun kirjoitus käsittelee etnisiä vähemmistöjä. Tilanne mutkistuu, kun syytettynä on poliitikko.

Rajanveto loukkaamiskynnyksen ylittävän tekstin ja sananvapauden välillä on vaikeaa, arvioi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Päivi Tiilikka. Syynä ovat muun muassa ihmisoikeustuomioistuinten vaihtelevat tuomiokäytännöt.

Aamu-tv:ssä vierailleen Tiilikan mukaan meneillään oleva oikeuskäsittely Helsingin kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon blogikirjoittelusta mutkistuu Halla-ahon poliittisen roolin takia.

- Ihmisoikeustuomioistuimet ovat sallineet poliitikoille tavallista kansalaista laveamman sananvapauden. Esimerkiksi Halla-ahon tapauksessa hänen kirjoittelunsa ovat olleet eräitä hänen vaaliteemojaan, joten rajanveto on mielenkiintoinen, sanoo Tiilikka.

Halla-ahon nettikirjoituksilla on tulkittu olevan myös tarkoitus testata sananvapauden rajoja etnisten ryhmien ja uskontojen kritisoinnissa.

- Kynnys joutua syytetynpenkille on matalampi, ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan etnisten vähemmistöjen ja uskontojen loukkaaminen on rangaistavaa, Tiilikka muistuttaa.

Uskonrauhan rikkomisessa tuomion perusteena on loukkaamistarkoitus. Oikeuden arviot perustuvatkin usein ns. maalaisjärkeen.

- Loukkaamistarkoitus tulkitaan usein tyylilajista, sävystä ja esimerkiksi kirjoittajan muista julkaisemista viesteistä, Tiilikka kertoo.

Kouluihin nettietiketin opetusta

Tutkijatohtori Päivi Tiilikka arvioi, että kouluihin olisi lisättävä netin käytöstapojen opetusta. Esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon käsite on monille vieras.

- Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ei ole kovin tunnettu rikosnimikkeenä. Voi olla, että ihmisille on iskostunut ajatus, että ”kyllähän totuuden saa aina kertoa”, Tiilikka pohtii.

- Kenties olisi hyvä, että kouluissa olisi muutama tunti opetusta nettietiketistä ja pelisäännöistä. Internetiin kirjoitettu teksti tai tieto ei välttämättä poistu sieltä koskaan, Tiilikka muistuttaa.

Tiilikka ei usko nettikeskustelujen etukäteistarkastukseen netin keskustelupalstoilla. Hänen mukaan etukäteistarkastus pilaa nettikeskustelun luonteen.

- Se on resurssikysymys. Lisäksi ennakkomoderointi hidastaa keskustelua, jolloin iso-osa koko nettikeskustelun ideasta vesittyisi, Tiilikka arvioi.

Liisa Hyssälä: Vievätkö ulkomaalaiset 'omien' opiskelupaikkoja?

Verkkoapila: Liisa Hyssälä: Vievätkö ulkomaalaiset 'omien' opiskelupaikkoja? 26.8.2009

MTV3: Opetusministeri tyrmää Hyssälän puheet
SYL: Hyssälä lietsoo tarpeetonta ulkomaalaisvastaisuutta
Aamulehti/STT: Opiskelijajärjestöt tuomitsevat Hyssälän ulkomaalaiskommentit
Verkkoapila: Anttti Kurvinen/Keskustan opiskelijaliitto: Hyssälältä vaarallinen rupisammakko

Opiskelijajärjestöjen vastineet:

SYL: Hyssälä lietsoo tarpeetonta ulkomaalaisvastaisuutta
Demariopiskelijoiden Nokela on järkyttynyt Hyssälän kommenteista
Kokoomusopiskelijat Hyssälälle: Näpit irti opiskelijavalinnoista
KOL:n Kurvinen: Hyssälältä vaarallinen rupisammakko
SAMOK tyrmää ministeri Hyssälän väitteet kansainvälisten opiskelijoiden liialllisesta määrästä
Förbundet Liberala Studerande - LSK: "Hyssälä, skyll inte på utländska studerande, utan uppmärksamma de verkliga problemen!"


Suomen Kuvalehti: Viikon Valopää: Liisa Hyssälä 28.8.2009

Ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) kysyy, ottaako Suomi liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

- Katson tätä työttömyyden ja syrjäytymisen näkökulmasta, hän perustelee pohdintaansa Verkkoapilalle.

Sosiaali- ja terveysministeri huomauttaa, että nyt kaduillamme kävelee työttömänä nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan.
- Kaikki katseet olisi kohdistettava siihen, että he pääsevät kiinni opiskeluun, ministeri sanoo.

Hyssälä esittää näkemyksensä hallituksen budjettiriihen kynnyksellä. Tänään alkavassa kaksipäiväisessä riihessä on tarkoitus pitää painopiste lapsissa ja nuorissa sekä työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Budjettiriihessä hallitus päättää valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion sisällön.

”Vinoutuma hallitukseen”

Korkeakouluja houkutellaan rahakannustimin hankkimaan ulkomaalaisia opiskelijoita. Hyssälä aprikoi, onko tässä menty liian pitkälle, jos kotimaan nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa.
Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee 15 000 ulkomaalaista. Opintotukea saavia suomalaisopiskelijoita on ulkomailla nelisen tuhatta. Omin avuin ilman opintotukea ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrää opetusministeriö ei tiedä.

Hyssälän mielestä luvuissa on ”vinoutuma, epäsuhta” ja sitä tulisi arvioida hallituksessa. Varsinaisesti asia kuuluu opetusministeriölle. Hyssälä sanoo puhuvansa asiasta keskustalaisena ministerinä ja syrjäytymisestä huolissaan olevana sosiaali- ja terveysministerinä.

Vanhukset toivovat suomen taitajia

Hyssälä on saanut kentältä myös viestiä, että vanhukset toivovat hoitajiltaan suomen kielen taitoa.

Terveydenhoito-oppilaitokset kilpailevat maahanmuuttaja-opiskelijoista ja houkuttelevat heitä myös englanninkieliseen hoitajakoulutukseen. Jos he eivät opi riittävästi suomea, he eivät saa töitä ja muuttavat ulkomaille. Tällöin Suomelle jää vain kouluttajan rooli.

Hoitoalan englanninkielisessä koulutuksessa on opetusministeriön mukaan 100 – 200 opiskelijaa.

______________________________________

MTV3:

Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä ulkomaalaiset opiskelijat eivät uhkaa suomalaisten nuorten opiskelupaikkoja.

Virkkunen on näin täysin eri linjoilla sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) kanssa, joka pelkää, että Suomi kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa. Hyssälä on ilmaissut huolensa kotimaan nuorista, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.

Virkkunen puolestaan muistuttaa, että erityisesti suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on useita sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät yksinkertaisesti kiinnosta suomalaisia.

- Ammattikorkeakouluista jäi tänäkin vuonna täyttämättä 1500 opiskelupaikkaa, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Näihin ohjelmiin haetaan täydennyshaulla opiskelijoita laajasti myös ulkomailta, Virkkunen muistuttaa.

Opetusministeri vannookin kansainvälisyyden nimeen.

- Kyllä suomalaisia kannustetaan lähtemään kansainväliseen vaihtoon ja toivomme myös, että meille Suomeen saataisiin kansainvälisiä opiskelijoita.

---

Suomen ylioppilaskuntien liitto pitää sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän kannanottoa ulkomaalaisista opiskelijosta Suomen oppilaitoksissa erikoisena. SYL:n mukaan Hyssälä on keskustalaisena ministerinä ollut itse luomassa korkeakoulujen kansainvälistymistä osana hallitusohjelmaa.

Tämän päivän Verkkoapilassa Hyssälä kysyy sitä, ottaako Suomi liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Hän on huolissaan siitä, että nämä opiskelupaikat olisivat pois suomalaisilta nuorilta ja että tämä edistäisi syrjäytymistä ja työttömyyttä heidän keskuudessaan. SYL:n mukaan Hyssälän näkemys on vahvasti ristiriidassa tämän kanssa.

Hyssälän näkemykset ristiriitaisia

Näkemys on ristiriidassa SYL:n mukaan myös ministeri Hyssälän viimeviikkoisen kommentin kanssa, kun hän nosti esiin huolen työvoimapulasta. Ensi vuonna työmarkkinoilta lähtee ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin sinne siirtyy. Kansainvälisyysstrategia ja koulutettu ulkomaalainen työvoima on nähty yhtenä mahdollisuutena parantaa tilannetta.

- Suomalaisia syrjäytyneitä nuoria ei voi asettaa vastakkain ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Syrjäytymisen tiedetään olevan kytköksissä peruskoulumenestykseen ja lapsuuden sosiaaliseen kokemukseen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät muutenkaan kilpailisi korkeakoulupaikoista ulkomaalaisten kanssa", muistuttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jussi Rauvola.

- Olisikin tärkeää pohtia sosiaali- ja terveysministerin kanssa keinoja ehkäistä syrjäytymistä jo peruskoulussa tarpeettoman ulkomaalaisvastaisuuden lietsomisen sijaan, huomauttaa Rauvola.
__________________________________________

Aamulehti:

Useat opiskelijajärjestöt tuomitsivat keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielipiteet ulkomaalaisista opiskelijoista Suomessa. Hyssälä sanoi keskustan verkkolehti Verkkoapilassa, että Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Hyssälä myös muistutti, että tällä hetkellä kaduillamme kävelee työttömiä suomalaisnuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n mukaan Hyssälän kannanotto on erikoinen sikäli, että hän on itse tammikuussa osallistunut hallitusohjelman mukaisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luomiseen ja hyväksymiseen. Siihen kuuluu kansainvälisten opiskelijamäärien kasvattaminen lähivuosina.

SYL:n mukaan syrjäytyneitä suomalaisnuoria ei voi asettaa vastakkain ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa, sillä tällaiset nuoret eivät muutenkaan kilpailisi korkeakoulupaikoista ulkomaalaisten kanssa.

Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelee noin 12 500 ulkomaalaista. Opintotukea saavia suomalaisopiskelijoita on ulkomailla nelisen tuhatta. Hyssälän mielestä luvuissa on "epäsuhta", ja sitä tulisi arvioida hallituksessa.

"Valintakoe ratkaisee"

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto tyrmäsi Hyssälän väitteen muistuttaen, että suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelijavalinnat tehdään tasapuolisten valintakokeiden perusteella. Tällöin myös suomalaisilla nuorilla on tasavertainen mahdollisuus hakea opiskelemaan.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä suomalaisiin korkeakouluihin on saatava lahjakkaimmat ja pätevimmät opiskelijat kansallisuuteen katsomatta.

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Katri Nokela oli puolestaan ällistynyt Hyssälän rajoittuneesta käsityksestä nuorisotyöttömyyden monimutkaisesta kokonaisuudesta.

- Hyssälä sysää nuorisotyöttömyyden ulkomaalaisten opiskelijoiden viaksi. Tämä osoittaa tietämättömyyttä, ja on tulkittavissa suorastaan ulkomaalaisvastaiseksi, Nokela sanoi tiedotteessa.
______________________________

Antti Kurvinen, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja:

Ihmettelen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän Verkkoapilalle antamaa kummallista haastattelua. Hyssälä antaa ymmärtää, että Suomeen otetaan liikaa ulkomaisia opiskelijoita, jonka seurauksena suomalaiset nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa ja ovat vaarassa syrjäytyä.

Ministeri Hyssälä vetää harkitsemattomalla lausunnollaan mutkia sumeilematta suoraksi. On varsin yksioikoista väittää, että ulkomaiset opiskelijat olisivat syypäitä Suomen nuorisotyöttömyyteen.

Sinänsä ministeri Hyssälä on aivan oikeassa siinä, että nuorisotyöttömyydelle on tehtävä pikaisesti jotain. Ulkomaisten opiskelijoiden syyllistämisen ja yliopistojen autonomiaan kuuluvaan opiskelijavalintamenettelyyn puuttumisen sijaan ministeri voisi tutustua vaikka Keskustan Opiskelijaliiton tekemään avaukseen, jossa ehdotettiin Suomeen New Deal-ohjelmaa.

Tarkoituksena on saada lamasta huolimatta pienet ikäluokat mukaan yhteiskuntaan. Keinona olisi vastavalmistuneiden ja nuorten työnhakijoiden palkkatuki tai työnantajamaksujen alentaminen. Lisäksi poikkeuksellisten olojen vuoksi valtion budjettiin tarvitaan määrärahoja laajamittaisia opiskelijoiden harjoitteluohjelmia varten.

Puoluejohdon on nyt pikaisesti tehtävä selväksi, että ministeri Hyssälän koulutuspoliittinen näkemys on yksinomaan hänen henkilökohtaista ajatteluaan, eikä edusta millään tavalla Keskustan virallista linjaa. Keskusta on sitoutunut hallitusohjelman mukaiseen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan. Osana tätä strategiaa on kansainvälisten opiskelijamäärien kasvattaminen lähivuosina.

Hyssälä sanoo puhuvansa asiasta keskustalaisena ministerinä ja syrjäytymisestä huolissaan olevana sosiaali- ja terveysministerinä. Minä puhun keskustalaisen opiskelijaliikkeen puheenjohtajana, joka on huolissaan puolueen kannatuksesta ja vaarallisesti lisääntyvästä muukalaisvihamielisyydestä.

tiistai 25. elokuuta 2009

Aamulehti: "Sano ei islamisaatiolle", Mamban laulajan nettisivut ottavat kantaa


Aamulehti:
"Sano ei islamisaatiolle", Mamban laulajan nettisivut ottavat kantaa
25.8.2009


Suomirock-pumppu Mamban laulajan Tero Vaaran nettisivuilla riittää linkkejä moneen paikkaan. Osa etusivun linkeistä on melko kantaaottavia, sillä yksi niistä vie esimerkiksi maahanmuuttokriittisen Jussi Halla-ahon blogiin. Kaksi näyttävää rintamerkkikuvaa puolestaan julistavat "Just say no to islamisation" (sano ei islamisaatiolle) ja "Commies aren`t cool" (kommunistit eivät ole cooleja). Asiasta kertoo Satakunnan Kansa verkkosivuillaan.

Sivustolta löytyy linkit myös Mamba-yhtyeen sivuille. Lisäksi sivustolle on rakennettu laaja valokuvagalleria.

Nettisivut ovat osoitteessa terovaara.fi.

YLE: Ulkomaiset mansikanpoimijat muuttaisivat pysyvästi Suomeen


YLE Uutiset:
Ulkomaiset mansikanpoimijat muuttaisivat pysyvästi Suomeen
25.8.2009

MTV3:
Poliisi tutkii marjanpoimijoiden työnvälitystä Lapissa
23.8.2009

YLE Uutiset:
Työsuojelupiiri ei puutu marjanpoimintaan
19.8.2009


Vähintään puolet ulkomaalaisista mansikanpoimijoista olisi kiinnostunut muuttamaan pysyvästi Suomeen. Suonenjoen seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan joka kymmenes marjanpoimija oli jo yrittänyt etsiä vakituista työtä Suomesta.

Tutkimukseen haastateltiin viime kuussa noin kymmenesosa Suonenjoen seudun vajaasta 3000:sta marjanpoimijasta. Poimijoista 90 prosenttia oli ulkomaalaisia. Heistä valtaosa tuli Venäjältä, vajaa neljännes Ukrainasta.

Lähes kaksi kolmasosaa ulkomaalaisista poimijoista oli alle 25-vuotiaita ja kotimaassaan yksin asuvia. Opiskelijoita oli 40 prosenttia, opettajia neljätoista prosenttia poimijoista. Muista ammateista tavallisimpia olivat kaupan ja rakennusalan työntekijä. Marjatiloille työhön tulleiden ammattikirjo oli kuitenkin laaja. Joukossa oli lääkäreitä, atk-suunnittelijoita, lakimiehiä ja toimittajia.

Pysyvästi Suomeen muuttaminen kiinnosti koulutustaustasta tai ammattiasemasta riippumatta vähintään joka toista haastateltua. Suomessa houkutti korkea palkkataso ja turvallinen ympäristö. Maahanmuuton rajoituksiksi koettiin kieli- ja kulttuuriongelmat sekä yhteydenpito sukulaisiin.

Tutkimuksen tilaaja oli Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi- hanke. Se on Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteishanke.

__________________________________

MTV3:

Lapin poliisi tutkii marjanpoimijoiden työnvälitystä Sodankylään. Kaupunkiin saapui heinäkuun lopussa thaimaalaisryhmä, jonka tarkoitus oli ansaita marjoja poimimalla.

Ryhmän värväsi matkaan thaimaalainen henkilö, joka myös hoiti matkajärjestelyt. Töitä Lapissa oli luvassa koko satokaudeksi.

Varsinais-Suomessa Nousiaisissa nyt majailevan ryhmän mukaan thaimaalainen värvääjä vaati kultakin jopa tuhannen euron lisämaksua, kun ryhmä oli päässyt Lappiin. Ryhmän jäsenet kertovat poimineensa marjoja Lapissa jonkin aikaa mutta sitten poistuneensa paikalta Suomessa pysyvästi asuvan thaimaalaisen naisen avustuksella.

Rahaa parikymmentä thaimaalaismarjastajaa eivät saaneet kertomansa mukaan senttiäkään. Nyt he yrittävät käyttää turistiviisuminsa loppuajan sienestämiseen ja marjojen poimintaan Nousiaisissa.

- Yritämme kerätä marjoja täällä niin paljon kuin mahdollista, yksi ryhmän jäsenistä kertoo.

- Meillä on kaikilla isot velat niskassa tästä matkasta. Olemme vaikeassa tilanteessa, koska velkojen korko kasvaa kotimaassa koko ajan.

Osa ryhmäläisistä sanoo jopa pantanneensa kotitonttinsa Thaimaassa matkarahoja vastaan. Thaimaalainen välittäjä, jota ryhmä syyttää huijauksesta on välittänyt vuosikaudet marjastajia Savukoskella toimivalle Korvatunturin marjalle.

Korvatunturin marjan toimitusjohtaja Jari Huttunen sanoo MTV3:n uutisille olevansa tietämätön väitetystä huijauksesta. Huttunen sanoo myös, ettei hänellä ole tietoa, miksi parinkymmenen hengen ryhmä muutti yhtäkkiä Sodankylästä Nousiaisiin.

- Ei ole kerrottu mitään syytä, miksi ovat lähteneet, ja henkilö, joka on heidät sieltä hakenut, ei halunnut kommunikoida kanssamme ollenkaan.

Asiaa ja siihen liittyviä epäselvyyksiä tutkii nyt poliisi. Suomalaiset marjayrittäjät haluavat että viranomaiset selvittävät myös ryhmän Sodankylästä Nousiaisiin ohjanneen, Suomessa asuvan thainaisen motiivin toiminnalleen.

_______________________________

YLE Uutiset:


Pohjois-Suomen työsuojelupiiri sanoo, että vastuu ulkomaisista marjanpoimijoista kuuluu niille, jotka myöntävät viisumeja Suomeen. Pohjois-Suomen piiripäällikön Pentti Pekkalan mukaan työsuojelupiirillä ei ole toimivaltaa koko asiassa.

Niin kauan kun marjanpoimijat eivät ole työsuhteessa, ei työsuojelupiirikään aio puuttua heidän tilanteeseen, sanoo piiripäällikkö Pentti Pekkala.

- Pohjois-Suomen työsuojelupiiri on selvitellyt ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa vuodesta 2004 lähtien, ja kun on arvioitu eri tekijöitä, niin tässä ei ole kyseessä työsuhde, ja silloin meillä ei ole toimivaltaa.

- Työsopimuslaissa sanotaan ne tunnusmerkit, mitkä pitää täyttää, kun on kyseessä työsuhde. Niiden perusteella on tehty kokonaisarvio, että tässä ei ole kyse työsuhteesta.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi vastikään, että jollakin tavalla ulkomaisia marjanpoimijoita tulisi kuitenkin valvoa ja suojella. Myös vähemmistövaltuutettu lausui keväällä, että työsuhteen olemassaolosta riippumatta marjanpoimijoiden oloja tulisi valvoa.

Piiripäällikkö Pentti Pekkala heittää pallon lähtömaiden viisumiviranomaisille.

- Voisi kuvitella, että silloin kun myönnetään viisumeita poimijoille, niin lähtömaassa tehtäisiiin nämä asiat selväksi ja harkittaisiin sitten sitä, että onko viisumi tarpeellista antaa vai ei. Mutta se ei ole meidän asia.