perjantai 30. tammikuuta 2009

Kaleva: Kemiläismiestä epäillään rasistisista nettikirjoituksista

Kalevan mukaan Peräpohjolan poliisi on ottanut kemiläisen miehen kiinni epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pari viikkoa sitten internetin keskustelupalstalla julkaistujen viestien on epäilty yllyttävän väkivaltaan maahanmuuttajia vastaan. Poliisi ei paljasta missä nyt jo netistä poistetut kirjoitukset julkaistiin.

Kaleva:
Kemiläismiestä epäillään rasistisista nettikirjoituksista
30.1.2009


Helsingin Sanomat/STT:
Poliisi otti kiinni rasistisista nettikirjoituksista epäillyn
30.1.2009


Uusi Suomi:
Nettirasismi johti kiinniottoon
30.1.2009


Pohjolan Sanomat:
Rasistinen nettikirjoittelu poiki kiinnioton


Poliisin tiedote:
Yksi kiinniotettu epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
30.1.2009


Poliisi on ottanut kiinni vuonna 1980 syntyneen kemiläisen miehen epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Miehen epäillään kirjoittaneen internetin keskustelupalstalle useita viestejä, joiden sisältö on ollut rasistinen ja niissä on kehotettu väkivaltaan maahanmuuttajia kohtaan. Viestit on myöhemmin poistettu netistä palveluntarjoajan toimesta.

"Kyseessä eivät ole ihan tuoreet nettikirjoitukset, suunnilleen pari viikkoa vanhat. Kirjoituksissa on kiihotettu väkivaltaan maahanmuuttajataustaista väestöä kohtaan", toteaa rikosylikonstaapeli Esa Mikkonen Peräpohjolan poliisista.

Mikkosen kertoo poliisin saaneen vinkkejä rasistisista kirjoituksista useista eri lähteistä. Nyt tutkittavissa viesteissä on esitutkintakynnys ylittynyt, juuri niiden väkivaltaan yllyttävän sisällön vuoksi. Mikkonen korostaa, että internet on avoin keskustelufoorumi, jossa voi vapaasti esittää omia mielipiteitään mutta viestien sisältö ei saa olla rikollinen.

Poliisi suorittaa nyt tapauksessa esitutkinnan ja juttu siirtyy aikanaan syyttäjälle syyteharkintaan. Mikkonen ei halua yksilöidä missä mies oli kirjoitukset nettiin kirjoittanut. Hän ei myöskään halua paljastaa miten poliisi pääsi miehen jäljille. Noin 30-vuotiaalla miehellä on ollut aikaisemmin jotakin tekemistä poliisin kanssa.

Rikosylikonstaapeli Esa Mikkosen mukaan tilanne Kemissä on rauhoittunut paikallisten asukkaiden ja maahanmuuttajien välillä poliisin lisättyä valvontaa. Esitutkinnat aikaisempien kolmen tapauksen osalta ovat yhä kesken. Kahdessa tapauksessa on kysymys pahoinpitelystä sekä vastaanottokeskukseen suuntautuneessa iskussa vahingonteosta ja kotirauhan rikkomisesta.

Aamulehti: Maahanmuuttopolitiikka | Kylmä maa

Aamulehti: Maahanmuuttopolitiikka | Kylmä maa 30.1.2009

Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.

Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.

Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.

Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.

torstai 29. tammikuuta 2009

Iltalehti: Imaami: Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat julkkisesikuvia

Espoon moskeijan imaami Abdoul-Majid Tahirou toivoo syrjäytymisvaarassa oleville nuorille esikuviksi tavoitteensa saavuttaneita maahanmuuttajia. Koulunsa kesken jättävät nuoret putoavat kaiken ulkopuolelle, eikä heillä ole julkisuudessa roolimalleja. Imaamin mielestä korkeasti koulutettujen työskentelemisessä kielitaidottomuuden vuoksi siivoojina ei ole järkeä.

Iltalehti:
Imaami: Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat julkkisesikuvia
29.1.2009


Imaami Abdoul-Majid Tahirou on huolissaan koulunsa keskeyttävistä nuorista.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsisivat menestystarinoita. Espoon moskeijan imaami Abdoul-Majid Tahirou on huolissaan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, joille esikuvat olisivat nyt tarpeen.

Hänen mielestään julkisuudesta puuttuvat onnistumistarinat, joissa maahan muuttaneet ihmiset kertoisivat siitä, kuinka he ovat saavuttaneet tavoitteensa.

- Jos itse olisin nuori ja näkisin, että tuohon asemaan on päässyt ihminen, jolla on samanlainen tausta kuin minulla, minäkin uskoisin pystyväni samaan. Nuoret hakevat malleja toisista. Nyt nämä esimerkit puuttuvat julkisuudesta.

Tahirou kohtaa nuorten ongelmia imaamin työssä sekä opettaessaan islamia Espoon peruskouluissa.

- Kun nuori jättää koulun kesken, hän on ulkona kaikesta. Moni maahanmuuttajanuori putoaa koulusta ja se häiritsee minua eniten.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on kouluttanut Suomessa syksystä alkaen maahanmuuttajataustaisia uskonnollisia johtajia. Tahirou on yksi heistä.

Koulutuksessa kerrotaan eurooppalaisten arvoista, työnhausta, opiskelumahdollisuuksista sekä perhe-elämään ja avioliittoon liittyvistä kysymyksistä. Näihin odotetaan vastauksia myös Tahiroulta.

- Perheongelmia, nuorten ongelmia, huumeongelmia, ongelmia, joita on kaikissa yhteisössä, luettelee Tahirou.

Afrikkalaistaustainen Tahirou on asunut Suomessa jo 13 vuotta. Hänen kotoutumisensa alkoi heti opiskeluna Tampereen yliopistossa.

Opiskelijaelämä toi paljon suomalaisia ystäviä, jotka tekivät hänen suomalaistumisensa helpoksi. Hän myöntää olleensa tässä suhteessa onnellisemmassa asemassa kuin moni muu maahanmuuttaja.

- On tärkeä saada nuoret ymmärtämään, että kansalaisina heillä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

Toisaalta hän toivoo, että kaikki suomalaiset oppisivat ajattelemaan kansalaisuuden kautta, eikä erottelemaan ihmisiä meihin ja heihin uskonnon tai muun syyn perusteella. Tämä olisi Tahiroun mielestä paras keino suitsia rasismia.

Toinen ongelma, johon islamilainen yhteisö etsii ratkaisua, on työllistyminen. Tahiroun mielestä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työskentelemisessä siivoojina ei ole järkeä.

- Et osaa suomea, se on liian halpa vastaus.

Selvitysmies Arajärvi: Maahanmuuttajien työllistymistä edistää parhaiten nopea kotouttaminen

Selvitysmies Pentti Arajärvi ehdottaa yksilöllistä kotoutumissuunnitelmaa ja nopeammin järjestettyä kielikoulutusta lääkkeeksi maahanmuuttajien työttömyyteen. Selvitysmiehen mukaan tällä hetkellä maahanmuuttoon kohdistetut voimavarat ovat vähäiset. Arajärvi haluaakin lisää rahaa kuntien pakolaiskorvauksiin. Selvityshankkeen taustalla on ulkomaalaisten korkea työttömyys, joka on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Sisäasiainministeriön tiedote:
Selvitysmies Arajärvi: Maahanmuuttajien työllistymistä edistää parhaiten nopea kotouttaminen
29.1.2009


Pentti Arajärven raportti:
Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut (pdf)


Helsingin Sanomat/STT:
Arajärvi haluaa maahanmuuttajille suomen opetusta nopeammin
29.1.2009


YLE Uutiset:
Arajärvi haluaa maahanmuuttajille nopeasti kielikoulutusta
29.1.2009


Aamulehti:
Fagernäs torppaa sokkohaun maahanmuuttajien työllistämiseksi
29.1.2009


Otteita raportista

7. Maahanmuuttajan yhteiskuntaan ja työhön sitoutuminen

Erillinen, tärkeä kysymys on työnantajien osuus koulutuksen rahoittamiseen. Työnantajien tulee henkilöstökoulutuksessaan kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajien tarpeisiin ja siihen, miten heille annettava koulutus palvelee paitsi työnantajaa myös työntekijänä olevaa maahanmuuttajaa. Silloin kun koulutus selvästi palvelee työnantajaa, tulee työnantajan myös kustantaa koulutus tai ainakin osallistua kustannuksiin.
[...]
Tärkeää on kuitenkin ottaa vielä tässäkin vaiheessa huomioon maahanmuuttajan eritystarpeet. Työllistyminen vaatii lähes poikkeuksetta keskimääräistä enemmän viranomaisten voimavaroja. Osittain tarvitaan henkilökohtaista ohjausta.
[...]
Yleisesti ei voida olettaa, että on riittävää, jos palveluja tarjotaan vain internetissä, eikä voida olettaa, että henkilö osaa hakea palveluja verkossa. Yksilöltä ei myöskään voida vaatia, että hänellä on pankkitili.
[...]
Maahanmuuttajalla ei ole samanlaisia edellytyksiä itseohjautuvaan työllistymiseen kuin kantaväestöön kuuluvilla. Työnvälityksessäkin he tarvitsevat kaksin-kolminkertaisesti työvoimahallinnon voimavaroja, vaikka periaatteessa on kyse samanlaisesta toiminnasta.
[...]
Maahanmuuttajat vertautuvat usein pitkäaikaistyöttömiin jo ennen kuin he täyttävät pitkäaikaistyöttömän tunnusmerkit. Kun sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan, tulee muiden kysymysten ohella ottaa esille, millä ehdoilla maahanmuuttajat voidaan ottaa lain soveltamisalaan.
[...]
Maahanmuuttajien osuus on pieni lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen piirissä. Perusteltua on – ja sillä olisi todennäköisesti merkitystä myös yhteiskunnan ilmapiiriin ja asenteisiin – että maahanmuuttajien osuus vastaisi tässä suhteessa heidän väestöosuuttaan. Ammattikorkeakouluun valmistavan koulutuksen vahvistaminen, osaamisen tunnustaminen ja jo suoritettujen opintojen täydentämismahdollisuuksien hyväksikäyttö sekä ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen ovat keskeisiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamisessa. Joissakin kunnissa on menestyksellisesti annettu maahanmuuttajille tarkoitettua lukioon suuntaavaa lisäopetusta sekä opintovalmiuksia parantavia kursseja lukion alussa. Näitä malleja tulisi soveltaa valtakunnallisesti.
[...]
Valtion korkeakoulututkintoa kelpoisuusehtonaan edellyttäviin virkoihin vaaditaan molempien kotimaisten kielten taitoa, enemmistön kielen erinomaista taitoa ja vähemmistön kielen taitoa kielisuhteista riippuen. Maahanmuuttajan tosiasialliset edellytykset sekä suomen että ruotsin kielen riittävään hallintaan virkojen kelpoisuusehtojen täyttämisen kannalta ovat vähäiset. Toisaalta Suomen kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ei kielitaitovaatimuksissa voida kovin paljon joustaa. Tilannekohtaisesti tulee käyttää esimerkiksi erivapausmenettelyä.
[...]
Näin ollen maahanmuuttajille on järjestettävä erikseen arvioitavassa määrin suomen tai ruotsin kielen opetusta myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
[...]
Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi tulee huolehtia sosiaalisesta monimuotoisuudesta erityisesti asumisen suhteen, jottei synny alueita, joilla on maahanmuuttajaidentiteetti ja erillinen alakulttuuri. Asumisen tason tulee vastata kantaväestön asumistasoa.
[...]
Julkisessa keskustelussa on esitetty niin sanottua sokkohakua, jossa ensivaiheessa työn-tekijästä annetaan vain työtehtävän kannalta olennaiset tiedot. Käytännössä tämä merkitsisi ilmeisesti mm. maahanmuuttajataustan jättämistä huomiotta. Esitetyn muutoksen toteuttaminen vaikuttaa todennäköisesti eniten maahanmuuttaja-asemaan, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös sukupuolen, muun etnisen taustan kuin maahanmuuton, vammaisuuden, iän ja joidenkin muidenkin tekijöiden kannalta. Muutos olisi työmarkkinoilla varsin suuri ja edellyttää työsopimuslainsäädännön ja mahdollisesti muidenkin lakien muuttamista. Tämän selvityksen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa esitykseen muutoin kuin todeta se maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen kannalta mielenkiintoiseksi ja tutkimisen arvoiseksi.
[...]
Monikulttuurisuudella on positiivisia vaikutuksia, joiden käytön etninen syrjintä estää. Vaikuttaminen työantajien ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asenteisiin on laaja yhteiskuntapoliittinen kysymys. Se liittyy yleisesti rasististen ja maahanmuuttajiin epäluulolla suhtautuvien asenteisiin vaikuttamiseen.

9. Näkökohtia ehdotusten toteuttamisesta

Talouden näkymien heikkenemisestä huolimatta ainakin aloittaista työvoimapulaa pidetään todennäköisenä.
[...]
Esitysten kustannuksia ei ole laskettu.
[...]
Esitysten toteuttaminen vaatii lisärahoitusta. Jo nykyisellään maahanmuuton voimavarat ovat vähäiset.
[...]
Ongelmiin voidaan vastata voimavarojen lisäämisellä. Kun voimavarojen lisääminen todennäköisesti myös nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, merkitsee heidän siirtymistään sosiaaliturvalta työelämään ja sosiaaliturvan käyttäjistä sen maksajiksi, että toiminta on taloudellisesti perusteltua.
[...]
Vaikutukset ovat positiivisia viimeistään seuraavassa sukupolvessa.

HS: Turvapaikanhakijoiden sijoituskohteet jakavat paikallisten mielipiteet

Helsingin Sanomien haastattelemista helsinkiläisistä osa pelkää turvapaikanhakijoiden tuovan alueelle ongelmia ja rauhattomuutta. Osan mielestä vastaanottokeskukset sopivat Helsingin keskustaan.

Helsingin Sanomat:
Turvapaikanhakijoiden sijoituskohteet jakavat paikallisten mielipiteet
Kalliossa on totuttu kaikenlaiseen väkeen
29.1.2009


.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Ajankohtainen Kakkonen: Turvapaikka Suomesta: lapsi edellä, perhe perässä

Ajankohtainen Kakkonen käsitteli aiheenaan ankkurilapsia. Toimittaja Timo Seppänen oli tehnyt raportin suomalaisesta turvapaikkajärjestelmästä. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ja Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala keskustelivat ankkurilapsista.

Ajankohtainen Kakkonen:
Turvapaikka Suomesta: lapsi edellä, perhe perässä (video 30 min)
27.1.2009


Toimittaja Timo Seppäsen raportti

Toimittaja:
Ennen rekisteröintiä poliisi on kirjannut lyhyesti tulijan kertomuksen hänen henkilötiedoistaan ja matkareitistään.

Onko tuollaisen hakijan henkilötiedot, hänen kansalaisuutensa ja matkareittinsä helppo selvittää?

Komisario Arvo Mäntykenttä, Helsinki:
Ei. Se on äärettömän vaikeaa. Siis lähes poikkeuksetta nämä henkilöt, heillä ei ole mitään papereita. Matkareitistä ei yleensä... Useammat kertovat semmoisia, jotka kuka hyvänsä voi todeta täysin paikkansapitämättömäksi.

Toimittaja:
Aivan alkajaisiksi poliisi selvittää onko tulija hakenut turvapaikkaa aiemmin muualta.

Vanhempi konstaapeli Janne Lepsu:
[esittelee sormenjälkien ottamiseen tarkoitettuja laitteita]
Pannaan ne sormenjäljet EuroDAC-järjestelmään ja saadaan noin viidessä minuutissa tulos. Onko henkilö rekisteröity aiemmin jossain toisessa Euroopan maassa.

Toimittaja:
Runsas neljännes turvapaikan hakijoista käännytetään Eurooppaan kun paljastuu, että he ovat hakeneet ensin turvaa muualta.

Komisario Mäntykenttä:
EuroDAC on kyllä lahjomaton. Se paljastaa että ollut siellä ja siellä päivämäärällä X ja...

[...]

Toimittaja:
Vain joka kuudes alaikäinen turvapaikanhakija on tyttö.

[...]

Toimittaja:
Yksin saapuneita alaikäisiä rekisteröitiin viime vuonna miltei kuusi ja puolisataa. Määrä on kuusi ja puolinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Puolet tuosta joukosta oli somaleja. Irakilaisia oli miltei 30 prosenttia ja afgaaneja 10 prosenttia. Uusia alaikäisten majapaikkoja on noussut eri puolille Suomea kuin sieniä sateella. Ryhmäkotien ja tukiasuntojen rinnalle verkostoon on houkuteltu myös kansanopistoja.
[kuvassa kartta Suomen ryhmäkodeista, tukiasunnoista ja kansanopistoista]

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja joutuu punnitsemaan myös majoituksen hintaa, sillä lasten palvelut ovat kalliita.

Sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne:
Ensimmäisen puolivuotiskauden tietojen perusteella se summa oli noin 57 tuhatta vuositasolla. Ja tämä tarkottaa sitten tämmöistä alle 16-vuotiaan ryhmäkotipaikkaa. Nuorille nämä ryhmäkotiasumispaikat on vähän edullisempia ja niissä kustannustaso on noin 30 tuhatta euroa vuodessa.

Toimittaja:
Aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17 tuhatta.

[...]

Toimittaja:
Päätöksen turvapaikanhakijan oleskeluluvasta tekee Maahanmuuttovirasto.

Toimittaja:
No jos alle 18-vuotias turvapaikanhakija saapuu nimenomaan tuollaisesta sotaa käyvästä maasta, niin saako hän Suomesta automaattisesti oleskeluluvan?

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
Ei automaattisesti. Kyllä meillä jokainen hakija, niin täysi-ikäinen kuin alaikäinenkin, täysin yksilöllisesti hänen perusteensa tutkitaan.

[...]

Toimittaja:
Turvapaikanhakijoille järjestettävät palvelut antavat syrjäisille paikkakunnille huomattavan piristysruiskeen.

Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila:
[Esittelee ulkona vastaanottokeskusta toimittajalle]
Tämä on nyt kuukauden ollut toiminnassa, niin noin 20 uutta työpaikkaa syntyi tähän kaupunkiin, jossa työpaikkoja ei synny kovin helposti. Toiseksi, kun tämä rakennus on näinkin iso, melkein 2100 neliömetriä, sen ylläpitokustannus on suuri. Niin me saamme sen ylläpitokustannuksen nyt vuokrina pois.

Toimittaja:
Myös kaupungin pankit, kaupat ja baarit saavat kymmeniä uusia asiakkaita ja asuntolan tukipalveluihin virtaa valtion rahoitusta.

Leijonanosa alaikäisiksi ilmoittautuvista turvapaikanhakijoista kertoo olevansa 16-17 vuoden iässä. Viranomaiset epäilevät, ettei tieto ole totuudenmukainen. Oulun poliisi tutki viime vuonna miltei 280 turvapaikanhakijaa. Tutkinnanjohtaja esittää seulomastaan joukosta yllättävän arvion.

Rikosylikonstaapeli Mika Haatainen, Oulu:
Minun mielestä ainakin täällä Oulussa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat, niin voidaan sanoa, että suurin osa on todellisuudessa täysi-ikäisiä.

Toimittaja:
Poliisi teettää oikeuslääkäreillä silloin tällöin iänmäärityksiä, jos alaikäiseksi ilmoittautuva passiton turvapaikanhakija vaikuttaa täysi-ikäiseltä. Useimmiten tutkimus osoittaa poliisin epäilykset aiheellisiksi.

Komisario Mäntykenttä:
[tutkii iänmääritysraporttia]
Loppujohtopäätös on, että tutkittava tutkimushetkellä eli marraskuussa viime vuonna vähintään 19 vuoden ikäinen.

Toimittaja:
Vastaanottokeskuksissa varttuneemman oloiset nuoret majoitetaan tukiasuntoihin, mutta työntekijät eivät käy kyseenalaistamaan asiakkaiden henkilötietoja.

Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen:
Me ei tehdä iänmäärityksiä, eikä identiteetin määrityksiä. Eli turvapaikanhakija kun tulee Suomeen, hän hakee turvapaikkaa joko rajavartiolaitokselta tai poliisilta. Ja sen mukaan mitä me saadaan viranomaiselta tietoa, että minkä niminen, minkä ikäinen turvapaikanhakija meille uudeksi asukkaaksi tulee, niin me työskentelemme sen mukaisesti.

Toimittaja:
Suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen ruotsinlaivoilla. Jos yksin saapuva alaikäinen on lähtöisin sotaa käyvästä maasta, hän on vahvoilla.

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
Valtaosa meillä tällä hetkellä näistä alaikäisinä yksintulleista saapuneista on jäänyt. Saanut jonkinlaisen luvan Suomeen.

Komisario Mäntykenttä:
Alaikäisenä kun pääset maahan, saat luvat, niin perheenyhdistämismahdollisuus. Eli voit hakea sieltä äitiä, isää, siskoja, veljiä.

Toimittaja:
Eli onko siis perusteltua puhua ankkurilapsista?

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
Uskon että kyllä aika monessa tilanteessa tämä on taustalla ja kuitenkin näin on ajateltu. Onko tämä termi sinällään, minä en sitä käytä, mutta periaatteessa tällaisia taustavaikuttimia varmasti tässä on.

Toimittaja:
Alaikäisten maahanmuuttajien virta ei osoita laantumisen merkkejä. Osaksi tämä johtuu siitä, että muut Pohjoismaat ovat kiristäneet turvapaikkapolitiikkaansa.

Sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne:
Esimerkiksi Norjan osalta tulee konkreettisesti mieleen se, että nuorten, alaikäisten kohdalla heille myönnettäisiin jatkossa vaan tilapäinen oleskelulupa siihen saakka, kun he täyttää 18 vuotta. Ja myöskin sitten evättäisiin tämä mahdollisuus perheenyhdistämiseen.

Toimittaja:
Alaikäisiä turvapaikanhakijoita kotoutetaan vimmalla jo ennen oleskelulupapäätöksiä. Nämä nuoret tuntuvat tietävän tarkoin mitä elämältään Suomessa tahtovat.

Järvenpään seurakuntaopiston koulutusjohtaja Timo Sinivuori:
Jos kysyy turvapaikanhakijoilta mitä he elämältään haluaa, niin siellä on ensimmäisenä: haluan saada ammatin, haluan saada asunnon ja perustaa perheen ja töihin.

HS: Nigerialaismiehen naisystävät allekirjoittivat kutsuja Suomeen

Nigerialaisia laittomasti Suomeen toimittaneiden oikeudenkäynti alkoi Vantaan käräjäoikeudessa. Yksi nigerialaismiehistä oli suostutellut ja painostanut naisystäviään kirjoittamaan viisumien saamiseen tarvittavia kutsukirjeitä. Maahan viisumeilla saapuneet nigerialaiset opastettiin turvapaikanhakuun.

Ryhmä myös hankki opiskelupaikkoja lähettämällä satoja tekaistuja hakemuksia oppilaitoksiin eri puolelle Suomea. Oppilaitokset myönsivät heille opiskelupaikkoja ja tätä kautta Suomeen saapui väärennetyillä papereilla kymmeniä nigerialaisia, joista monet saivat opiskelut keskeytettyään oleskeluluvan vajaan vuoden aikana syntyneen kiinteän perhesiteen perusteella.

Helsingin Sanomat:
Nigerialaisten suomalaiset naisystävät syytteessä laittomasta viisumihankinnasta
Nigerialaismiehen naisystävät allekirjoittivat kutsuja Suomeen
26.1.2009 (otsikko: Nigerialaiset tänään oikeuteen Kannelmäen väärennöstehtaasta)
päivitys 27.1. 13:50

YLE Uutiset:
Afrikasta tullaan yhä useammin laittomasti Suomeen
11.11.2009

Helsingin Sanomat:
Helsingissä tehtailtiin nigerialaisille väärennettyjä passeja
3.8.2008

Sisäministeriön tiedote:
Rajavartiolaitos tutkii nigerialaisten laitonta maahantuloa
3.8.2008

Opetushallituksen tiedote:
Englanninkielinen koulutus veti hakijoita ammattikorkeakouluihin
28.6.2007


Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.

Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.

Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.

Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.

Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.

Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.

Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.

Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.

Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.

Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.

Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.

Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.

-----------------------

Rajavartiosto:

[...]
Kutsut olivat yleensä epäillyn rikollisryhmän jäsenten laatimia ja Suomen kansalaisia käytettiin vain kutsujen allekirjoittajina ja maistraatissa kutsujen vahvistajina. Suomeen saavuttuaan rikollisryhmän jäsen oli vastassa saapujaa lentoasemalla, majoitti häntä muutaman päivän ajan jonka jälkeen opasti turvapaikanhakuun yleensä Kotkan tai Turun poliisiasemille. Turvapaikkaa haettiin aina uudella henkilöllisyydellä ja kerrottiin muunneltu kertomus Suomeen saapumisesta, jolloin viranomaiset eivät pystyneet selvittämään maahan järjestetyn Suomeen tulemista tai liittymäpintoja rikollisryhmän jäseniin.
[...]
Kutsua voi käyttää ja kutsuun perustuvalla myönnetyllä viisumilla voi Suomeen tulla kuka vaan, puhumattakaan, että kutsua käytetään rikollisryhmän rikollisen liiketoiminnan välineenä laittomassa maahantulossa tai jopa kansainvälisessä ihmiskaupassa.
[...]
Toisena tekotapana, maahantulokanavana epäillyssä laittoman maahantulon järjestämisrikoksessa, epäillään käytetyn suomalaisten oppilaitosten kansainvälistä opiskelijahakua. Rikollisryhmän jäsenet hakivat suomalaisista oppilaitoksista laajamittaisesti, useiden satojen hakemusten voimalla, opiskelupaikkaa useille sadoille eri nigerialaisille henkilöille. Satojen koulu- ja oppilaitos, keskiasteen, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu yhteis- ja pääsykoehakuun jätettyjen hakemuksien avulla vuosina 2006-2007 rikollisryhmä sai järjestettyä hyväksyttyjä opiskelupaikkoja. Hyväksytyt opiskelupaikat epäillään myydyn Nigeriassa rikollisryhmän paikallisten toimijoiden toimesta maasta muuttoon halukkaille. Rikollisryhmä järjesti oppilaitoshakuun väärennetyt nigerialaiset koulu-, oppilaitos- ja työtodistukset sekä järjesti myös Suomeen matkustamista varten vaadittavaa oleskelulupaa varten paitsi väärennetyt todistukset myös varallisuus- ja maksuvakuustodistukset ja pankkitiliotteet ulkomaalaiselta opiskelijalta Suomessa vaadittavaa varallisuusvaatimusta varten. Väärennetyin todistuksin saaduin oleskeluluvin Suomeen saapuneet nigerialaiset eivät useinkaan ilmoittautuneet oppilaitoksissa. Nekin maahan rikollisryhmän toimesta järjestetyistä jotka aloittivat opintonsa eivät yleensä menestyneet opinnoissaan vaan lopettivat oppilaitoksessa kesken ensimmäisen lukuvuoden. Jatkolupa oleskelulle Suomessa on perustunut useimmiten alle vuoden oleskelun aikana muodostuneeseen kiinteään perhesiteeseen Suomen kansalaisten kanssa.
[...]
Opiskelijahaku Afrikasta ja erityisesti Nigeriasta suomalaisiin oppilaitoksiin on ollut kevään 2008 aikana ennätyksellinen. Pelkästään kevään 2008 Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainväliseen tutkintoon tähtäävään opetukseen haki opetushallituksen mukaan 7 870 nigerialaista henkilöä. Mainitun rikollisryhmän tutkinnassa kävi ilmi rikollisryhmän tehneen, maaliskuussa 2008 tehtyihin kiinniottoihin mennessä, yhteishakuhakemuksen pelkästään kevään 2008 ammatillisen koulutuksen yhteishakuun, hakemukseen vaadittavine todistuksineen ainakin 62:lle eri Nigeriassa asuvalle henkilölle sekä useita kymmeniä hakemuksia muihin yhteishaun ulkopuolisiin oppilaitoksiin. Samanaikaisesti yhdelle henkilölle haettiin opiskelupaikkaa useaan, yleensä kolmeen - viiteen eri oppilaitokseen eripuolille Suomea. Kaikkiaan rikollisryhmän hallusta on löydetty erilaisia koulu-, työ- yms. todistus dokumentteja yli 250:lle eri henkilölle.

-----------------------

Opetushallitus:

(Huom. Tässä vuoden 2007 tiedot. Vuonna 2008 nigerialaisia hakijoita oli jo 7870.)

Hakuaikana 15.1.–9.2.2007 hakemuksensa jätti 12 608 henkilöä eli noin kolme tuhatta hakijaa enemmän kuin 2006. Eniten hakijoita oli Nigeriasta (3443), Suomesta (1938), Ghanasta (1568), Keniasta (902), Kiinasta (519) ja Kamerunista (499).
[...]
Suomalaisia hyväksyttiin eniten: 810 hakijaa. Kiinalaisia hakijoita hyväksyttiin 197, nigerialaisia 127, nepalilaisia 108 ja etiopialaisia 107.

Forum24: Kaikki paikat ovat täynnä

Forum24:
Kaikki paikat ovat täynnä
(pdf)
27.1.2009


Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt viime aikoina kovaan kasvuun. Kun Suomeen tuli vuonna 2007 noin 1 500 ja viime vuonna yli 4 000 turvapaikanhakijaa, tällä hetkellä maamme vastaanottokeskuksissa on kaikkiaan 3 500 turvapaikkaa hakevaa.

– Epävirallisten arvioiden mukaan turvapaikanhakijoita tulee olemaan tänä vuonna noin 6 000, sanoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.

Oulun vastaanottokeskuksessa, joka sijaitsee Heikinharjussa, on 210 paikkaa aikuisille turvapaikanhakijoille ja turvapaikanhakijaperheille. Sen yhteydessä toimivat myös tukiasumisyksikkö 16–17-vuotiaille (83 paikkaa) ja ryhmäkoti 15–17-vuotiaille (24 paikkaa).

Lisäksi Oulun vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimii Pudasjärven tukiasumisyksikkö 16–17-vuotiaille (60 paikkaa).

– Kaikki paikat ovat täynnä, Kolehmainen sanoo.

Osassa vastaanottokeskuksia on jouduttu turvautumaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen hotelleissa.

– Oululaisten majoitusliikkeiden palveluita ei ole ainakaan toistaiseksi jouduttu käyttämään. Jokaviikkoinen suuri huolenaiheemme on kuitenkin se, että mihin uudet tulijat voidaan sijoittaa.

Sisäministeriö ja TE-keskukset tutkivat koko ajan uusien vastaanottokeskusten ja -yksiköiden perustamismahdollisuuksia ja niiden toiminnan pikaista käynnistämistä.

– Lisäpaikkoja tarvitaan kipeästi. Maahamme on tulossa uusia keskuksia ja yksiköitä, mutta tietääkseni Oulun seudun osalta tällaisia neuvotteluja ei juuri nyt käydä.

Pohjoinen reitti vetää

Jos ja kun niin sanotun pohjoisen reitin eli Haaparannan kautta maahamme tulevien turvapaikanhakijoiden määrä pysyy korkeana, Oulun ja Lapin lääneihin on saatava lisää majoituskapasiteettia, Katja Kolehmainen arvioi.

– Esimerkiksi tätä tarkoitusta varten ja tähän haasteeseen vastaamaan perustettu Kemin uusi vastaanottokeskus on jo tupaten täynnä.

Vuonna 2007 tilanne näytti tyystin erilaiselta.

– Turvapaikanhakijoiden määrä oli laskenut vuosi vuodelta. Ruukin, Tampereen ja Perniön vastaanottokeskukset lakkautettiin toissa vuonna. Ruukin keskuksesta siirtyi noin 30 asiakasta Ouluun.

Oliko lakkautuspäätös järkevä?

– Siihen en ota kantaa, mutta jos esimerkiksi Ruukin keskus olisi yhä olemassa, niin täyttä sielläkin eittämättä nyt olisi.

Oulun vastaanottokeskukseen tulevat turvapaikanhakijat ovat pääosin Somaliasta, Afganistanista ja Irakista lähtöisin olevia.

– Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun taustalla on useita eri syitä. Yhteinen piirre kaikille edellä mainituille kolmelle lähtömaalle on se, että niiden tilanne on vaikeutunut entisestään viime aikoina. Oma heijastusvaikutuksensa Suomeen on silläkin, että Ruotsi ja Norja ovat kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaansa.

Kun maahamme tulee turvapaikkaa hakeva, Suomen valtion on kotolain nojalla kyettävä järjestämään hänelle peruspalvelut eli majoituksen, akuutin sairaanhoidon ja välttämättömän toimeentulon.

maanantai 26. tammikuuta 2009

HS: Helsinki valmis laajentamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa


Helsingin Sanomat:
Helsinki valmis laajentamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
26.1.2009


Helsingin kaupunginhallituksessa vallitsi puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan maanantaina yksimielisyys siitä, että kaupungin on järjestettävä lisää paikkoja Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille. Asia jäi vielä pöydälle.

"Kaupunginhallituksessa aiheutti hämminkiä tieto, jonka mukaan Helsingin vastaanottokeskusta Kyläsaaressa oltaisiin lopettamassa. Nykyiset tilat ovat sosiaaliviraston mielestä huonokuntoiset", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi kertoo.

Tilanteesta tehdään selvitys ensi maanantaiksi.

Kaupunginhallitus on neuvotellut turvapaikanhakijoiden sijoitusta koskevan sopimuksen muuttamisesta valtion kanssa.

Sopimus tietää sitä, että turvapaikanhakijoille pitää perustaa 400 uutta majoituspaikkaa entisten lisäksi.

Helsingissä toimii nykyisin kaksi vastaanottokeskusta. Kyläsaaressa on 233 paikkaa ja Metsälässä 46 paikkaa.

Jos uusia turvapaikanhakijoita tulee Helsinkiin lisää, se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.
[...]
Kaupunki omistaa Nurmijärvellä Röykässä entisen mielisairaalan, joka on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta eikä sille ole löytynyt uutta käyttöä.

"Sen muuttaminen vastaanottokeskukseksi vaatisi suuren ja aikaa vievän remontin", [sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo] Räihä sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, sopisiko syrjäinen sairaala muuten tähän käyttöön.

YLE: Halla-ahon blogikirjoitukset syyteharkintaan


YLE Uutiset:
Halla-ahon blogikirjoitukset syyteharkintaan
26.1.2009 15:59

Helsingin Sanomat:
IS: Halla-ahon syyteharkinta koskee Muhammed-kirjoittelua
26.1.2009 16:08
(otsikko: Halla-ahon blogikirjoitukset joutuvat syyteharkintaan)
päivitetty 27.1. 07:48
paperilehden versio 27.1.

Vihreä Lanka:
Jussi Halla-ahon kirjoitukset syyteharkintaan
27.1.2009 08:47


Helsingin kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon (perus.) blogikirjoitukset menevät syyteharkintaan.

Poliisin mukaan syyttäjän on arvioitava tapaus, koska poliisi ei voi esitutkinnassaan tehdä juuri muuta kuin kuulustella Halla-ahoa. Päätöksen syytteiden nostamisesta tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Poliisi on kuulustellut Halla-ahoa sähköpostitse ja odottaa vielä joitain vastauksia. Rikosylikonstaapeli Jouni Niskasen mukaan esitutkinnan valmistuminen riippuu siitä, milloin Halla-aho vastaa sähköpostiin.

Halla-ahoa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vihreät naiset tekivät Halla-ahon blogikirjoituksista tutkintapyynnön marraskuun lopussa. Kirjoituksissaan Halla-aho on muun muassa toivonut, että raiskaajien kynsiin jäisivät vihervasemmistolaiset maailmanparantajanaiset ja heidän äänestäjänsä.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

YLE: Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita

Helsingistä Saloon siirretyt somalialaiset turvapaikanhakijat eivät ole tyytyväisiä muuttoonsa. Syvälammen motelli on 20 kilometrin päässä kaupungista, eikä lähellä ole perinneruokiin erikoistuneita kauppoja tai muita palveluita. Tilapäisiä vastaanottokeskuksia tarvittaisiin lisää, mutta monella paikkakunnalla vastustetaan kiinteistöjen vuokraamista turvapaikanhakijoille, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä. Turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan tänä vuonna ylittävän moninkertaisesti vastaanottokeskusten kapasiteetin.

YLE Uutiset:
Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita
Uutiset 20:30 (video, 7:10-09:50)
25.1.2009


Turun Sanomat:
Turvapaikanhakijoita majoitetaan autioituneisiin hotelleihin
24.1.2009



Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.

Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.

- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.

Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.

- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.

Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.

Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.

Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.

- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.

Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.

Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.

---------------------------

YLE Uutiset TV1 20:30 (25.1.2009)

[…]
Vuokratiloja etsitään kiireessä ja sisäministeriö käyttää apunaan myös ulkopuolisia konsultteja. Hätä ja hoppu syövät aikaa taustatyöltä, josta syntyy lisää ongelmia. Syvälammesta tuli vastaanottokeskus käytännössä yhden yön aikana. Tilat hankkineelle konsultille selvisi vasta pakolaisten saavuttua paikalle, että tiloissa viimeksi perhehotellia pyörittäneelle yrittäjälle ja kiinteistön edelliselle omistajalle on virinnyt kiista omistusoikeudesta. YLE Uutisten saamien tietojen mukaan motellin sekavat omistussuhteet saattavat katkaista keskuksen toiminnan lähiaikoina.
[…]

lauantai 24. tammikuuta 2009

HS: Ahkera suomen opettelu saattaa nopeuttaa kansalaisuuden saantia

Sisäasiainministeriö aikoo lyhentää kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa Suomessa asumisen vähimmäisaikaa kuudesta vuodesta neljään tai viiteen. Muutoksella pyritään houkuttelemaan Suomessa opiskelleita jäämään maahan. Samalla aiotaan muuttaa myös kansalaisuuteen vaadittavaa kielitaitovaatimusta ja tinkiä siitä ns. haavoittuvien ryhmien kuten luku- ja kirjoitustaidottomien kohdalla.

Helsingin Sanomat: Ahkera suomen opettelu saattaa nopeuttaa kansalaisuuden saantia 24.1.2009

Sisäasiainministeriö: Kansalaisuuslain muuttaminen 15.10.2008

Aamulehti: Suomalaiseksi voi päästä ilman kaksista kielitaitoa 25.11.2008


HS/STT:
Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja
16.8.2008


Nopea ja tuloksekas suomen opiskelu saattaa vastedes lyhentää kansalaisuuteen vaadittavaa asumisen vähimmäisaikaa. Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan kansalaisuuslain muutoksia, jotka joustavoittaisivat Suomessa asuvien ulkomaalaisten kansalaisuuden saamista.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009, ja uusi laki tulisi voimaan 2010.

Harkittavana on vaadittavan asumisajan lyhentäminen nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen tai neljään. Etenkin täällä korkeakoulututkinnon suorittaneita pyritään houkuttelemaan jäämään maahan.

Nykyisin kansalaisuus edellyttää yleensä tyydyttävää suomen taitoa eli taitotasoa kolme kuusiportaisella asteikolla.

"Tarkoitus on avata kokonaan kielitaitovaade. Toisaalta siitä voitaisiin tinkiä esimerkiksi niin sanottujen haavoittuvien ryhmien kuten vanhusten ja luku- ja kirjoitustaidottomien kohdalla, mutta toisaalta sillä voitaisiin kannustaa opettelemaan suomen kieltä kunnolla", pohtii ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäministeriöstä.

Kieli- ja perehdytyskoulutusta onkin tarkoitus tehostaa osana kaikkien yli vuodeksi Suomeen tulevien maahanmuuttajien kotouttamista.

YLE: ”Suomessa jopa kunniamurhia”


YLE:

”Suomessa jopa kunniamurhia”
Maahanmuuttajanaiset pulassa ilman kielitaitoa
24.1.2009


MTV3:
Maahanmuutto lisää kunniaan liittyvää väkivaltaa
23.11.2008


Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.

Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.

- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.

Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.

----------------------------

Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.
[...]
Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.

Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.

Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.
[...]

perjantai 23. tammikuuta 2009

YLE: Turvapaikkalupien käsittelyä Thorsin mielestä nopeutettava

Turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu on täyttänyt vastaanottokeskukset ja tukkinut turvapaikkatutkinnan. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on huolestunut tilanteesta ja vaatii lisää rahaa turvapaikkatutkintaan sekä kuntien korvausten nostamista.

Vuonna 2008 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 150 prosenttia. Tälle vuodelle sisäministeriön maahanmuuttojohtaja
Sirkku Päivärinne odottaa jopa 6000 turvapaikanhakijaa eli 50 prosentin lisäystä. Suomen turvapaikkajärjestelmä on mitoitettu korkeintaan 2000 vuosittaiselle hakijalle.

YLE:
Turvapaikkalupien käsittelyä Thorsin mielestä nopeutettava
23.1.2009

Ylen hakukoneen vastaanottokeskusuutisia

Aamulehti:
Suomeen ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoministeri vaatii lisää rahaa
23.1.2009

Uusi Suomi:
Thors: Lisää rahaa turvapaikkalupien käsittelemiseen!
23.1.2009


Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.

Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.
[...]
Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.

HS: Helsinki majoittaa turvapaikanhakijoita keskustahotelleihin


Helsingin Sanomat:

Helsinki majoittaa turvapaikanhakijoita keskustahotelleihin
23.1.2009

YLE Uutiset:
Helsingin vastaanottokeskuksessa asutaan ullakolla
23.1.2009


Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.

"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.

Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.

torstai 22. tammikuuta 2009

MTV3: Kohupoliitikko Halla-aho julkaisi poliisikuulustelunsa kokoisuudessaan

MTV3 kertoo viihdeuutisissaan Jussi Halla-ahon julkaisseen poliisikuulustelunsa blogissaan. Sähköpostitse käyty kuulustelu käsittelee Halla-ahon kirjoitusten epäiltyä kiihottamista kansanryhmää vastaan.

MTV3:
Kohupoliitikko Halla-aho julkaisi poliisikuulustelunsa kokoisuudessaan
22.1.2009


.

HS: Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa

Helsingin Sanomien haastattelema Oikeuspoliittisen turkimuslaitoksen (Optula) erikoissuunnittelija Hannu Niemi kertoo, että ulkomaalaisten Suomessa ilmitullut rikollisuus on ollut lievää. Syy vähäiseen rikollisuuteen on syrjäytymisvaarassa olevien ulkomaalaisten pieni määrä. Niemen mukaan ulkomaalaiset syyllistyvät suomalaisia enemmän rikoksiin, mutta tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.

Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa
Haastemies tarvitsee kielitaitoa Vantaalla
22.1.2009 03:30


[...]
"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."

Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.

Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.

Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.

Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.

Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.

"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."

Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?

"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."

MTV3: Vähemmistövaltuutettu haluaisi vähemmistöjä puolueiden toimintaan

MTV3/STT:
Vähemmistövaltuutettu haluaisi vähemmistöjä puolueiden toimintaan
22.1.2009 04:06

Uusi Suomi/STT:
Vaatimus: Lisää vähemmistöjä politiikkaan!
22.1.2009 07:41

Helsingin Sanomat/STT:
Vähemmistövaltuutettu haluaa vähemmistöjen edustajia puolueisiin
22.1.2009 08:46


Alkuperäinen tiedote:
Vähemmistövaltuutettu selvitti puolueiden rasismin vastaista toimintaa
22.1.2009


Vähemmistövaltuutettu toivoo lisää vähemmistöjen edustajia mukaan suomalaisten puolueiden toimintaan. Puolueiden pitäisi myös toimia rasismia vastaan aktiivisemmin ja käytännönläheisemmin.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pyysi pian kuntavaalien jälkeen eduskuntapuolueita vastaamaan rasisminvastaista työtä koskevaan kyselyyn. Siihen vastasivat kaikki eduskunnassa olevat puolueet keskustaa lukuun ottamatta.

Ilta-Sanomat: Miesjoukko hakkasi turvapaikanhakijan Kemissä

Poliisin mukaan ryhmä suomalaismiehiä oli käynyt rikkomassa Kemin vastaanottokeskuksesta ikkunan lauantaina aamuyöllä. Kukaan ei loukkaantunut, eikä tekijöitä ole tavoitettu. Tämän jälkeen parinkymmenen miehen joukko pahoinpiteli ravintolasta poistuneen turvapaikanhakijan Kemin keskustassa. Tapaukset saattavat liittyä edellisen viikonlopun joukkotappeluun, johon osallistui 20 ulkomaalaista ja viisi suomalaista.

Pakolainen 1/2009:
Ei me olla rasisteja (pdf, s. 12-17)

Kaleva:
Kemi aikoo panna pisteen rasistisille yhteenotoille
Kolme tapausta tutkittavana
22.1.2009

Kaleva:
Poliisi kitkee ylilyönnit Kemissä
Oulussa ja Pudasjärvellä arki sujuu
20.1.2009

Pohjolan Sanomat:
Kaupunki haluaa ehkäistä rasistisia väkivallantekoja
Poliisi haluaa Kemin rasistisen nettikirjoittelun kuriin
19.1.2009


Kaleva:
"Kaikki me olemme peloissamme"
19.1.2009

YLE Uutiset:
Kemi käy kiireellä kitkemään rasismia

Kaleva:
Poliisi tehosti valvontaa Kemin häiriöalueilla
18.1.2009

Ilta-Sanomat/STT:
Miesjoukko hakkasi turvapaikanhakijan Kemissä
18.1.2009

Kaleva:
Miesjoukko pahoinpiteli turvapaikanhakijan Kemissä
17.1.2009


Poliisin tiedote:
Kemissä pahoinpideltiin turvapaikanhakija ja rikottiin vastaanottokeskuksen ikkuna

Peräpohjolan poliisin tutkittavana on useita rikoksia, joihin epäillään liittyvän rasistisia motiiveja. Viimeisimmät tapaukset ovat viikonlopulta. Noin 20 hengen miesjoukko pahoinpiteli turvapaikanhakijan Kemin keskustassa lauantaina aamuyöllä.

Lisäksi ryhmä suomalaismiehiä kävi rikkomassa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ikkunan.

Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen pitää erittäin huolestuttavana sitä, että riehujat iskivät keskukseen turvapaikanhakijoiden asuntoihin.

- Siellä asuu ihmisiä, jotka ovat kotimaassaan saattaneet kohdata vainoa tai kidutusta. Tämmöinen hyökkäys saattaa nostaa heillä vanhoja traumoja pintaan, hän harmittelee.

Joukko suomalaisia miehiä riehui vastaanottokeskuksessa lauantaina aamuyöllä. Poliisin mukaan osa miehistä rikkoi yhden ikkunan. Asunnon sisälle lensi sirpaleita, mutta kukaan sisällä nukkuneista ei loukkaantunut.

Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta, eikä heitä ole tavoitettu.

Pian vastaanottokeskuksessa tapahtuneen riehumisen jälkeen turvapaikanhakija pahoinpideltiin, kun hän oli poistunut ravintolasta ja oli matkalla vastaanottokeskukseen.

Noin 40-vuotias uhri sai vammoja pään alueelle.

Joukkotappelu tutkinnassa

Poliisin tutkittavana on myös joukkotappelu, johon osallistui noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko. Välikohtaus sattui Kemin keskustassa sunnuntain vastaisena yönä viikko sitten.

Poliisin mukaan asiassa on kuultu runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä.

Vielä tässä vaiheessa poliisi ei osaa sanoa, liittyvätkö kaikki kolme tapausta toisiinsa. Tätä kuitenkin selvitetään yhtenä tutkintalinjana.

Peräpohjolan poliisi kaipaa havaintoja kaikista kolmesta tapauksesta. Tiedot voi ilmoittaa puhelimitse numeroon 071 876 6154 tai sähköpostilla osoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

HS: Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors haluaa valtiovarainministeriön elvytyspaketista lisärahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan. Nykyistä kotouttamispolitiikkaa Thors ei pidä epäonnistuneena, vaikka eräiden maahanmuuttajaryhmien työttömyys onkin yli 50 prosenttia. Maahanmuuttoministeri uskoo korkean työttömyyden johtuvan lähinnä suomalaisten rasismista.

Helsingin Sanomat:
Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn
21.1.2009


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.

Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.

Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.

Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä ennätyksellisen vilkasta keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".

Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.

"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.

Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.

"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.

Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.

Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.

Karjalainen: Uusi ulkomaalaislaki ja Ruotsin kokemukset ristiriidassa

Karjalaisen politiikan- ja taloustoimituksen esimies Heikki Arppi kirjoittaa mielipidepalstalla uuden ulkomaalaislakiesityksen ja maahanmuuttopolitiikan kokemuksien ristiriidasta.

Karjalainen:
Uusi ulkomaalaislaki ja Ruotsin kokemukset ristiriidassa
21.1.2009


Talouden madonluvut ja niitä seuranneet joukkolomautukset ja -irtisanomiset ovat pilanneet monelta suomalaisperheeltä talven nautinnot. Mikään ankeus ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja – uskokaa tai älkää – muutaman vuoden kuluttua useilla toimialoilla on Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä työvoimapula.

Kun oma työvoima ei enää riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, liputan vahvasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Paitsi kulttuurimme rikastuttajina, ulkomaalaisista saadaan tuolloin tarvittavia käsipareja ja veronmaksajia.

Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin täysin eri asia kuin väärä humanitaarinen suvaitsevaisuus, ja ministeri Astrid Thorsin (r.) eduskuntaan tuoman ja sisällöltään hyvinkin löysän ulkomaalaislain hyväksyminen.

Ei ihme, että joulun alla Ilta-Sanomien lukijat ja poliittinen toimitus arvostivat Thorsin kaikkein huonoimmaksi ministeriksi. Euroopan vapaamielisimmän ulkomaalaislain hyväksyminen merkitsisi rajojemme avaamista myös rikolliselle tai työtä vieroksuvalle ainekselle.

Hallintovaliokunnan jäsenet ovat kriittisiä etenkin karkottamista odottavan turvapaikanhakijan perheen yhdistämisestä.
Rikoksen tehnyt voisi uuden lain mukaan tuoda myös perheensä Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.

Jos vastaanottovaltio ei suostukaan hänen paluuseensa, onkin kyseessä tekninen este, joka voi kumota Suomessa karkotuspäätöksen.

Lain mukaan Suomi ottaisi vastaan myös epämääräisillä papereilla liikkuvia, niin sanottuja ankkurilapsia, joita seuraa pian muu perhe. Kyseessä on usein järjestelmällinen liiketoiminta.

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä nousee tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Ruotsin kiristynyt maahanmuuttopolitiikka lisää meillä hakijamäärää. Jokaista luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti Suomeen tulee parin vuoden aikana jopa neljä perheenjäsentä.

Lisääntyvän monikulttuurisuuden ohella lisääntyvät kotouttamisongelmat.

Harva poliitikko on niin rohkea kuin Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.), joka nosti kissan suoraan pöydälle. Pajusen mielestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaatii pikaisia toimia.

”Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen kääntää maahanmuutto voimavaraksi ja elinvoiman lähteeksi. Nykymenolla on tapahtumassa päinvastoin", Pajunen sanoo.

Pajunen ei halua Helsingistä Malmöä, mikä on ymmärrettävää. Malmön väestöstä jo kolmannes on maahanmuuttajia ja neljännes muslimeja. Kaupungin vastasyntyneiden joukossa ruotsalaiset ovat olleet vähemmistönä jo yhdeksän vuoden ajan.

Tilanne Malmössä ei ole kuitenkaan niin kansainvälinen kuin Tukholman kokeilukaupunginosassa Rinkebyssä, jossa ulkomaalaisten osuus on jo 89 (!) prosenttia väestöstä.

Maahanmuuttajien aiheuttamat mellakat Rinkebyssä ja Malmön Rosengårdissa ovat tavanomaisia. Rosengårdenin läpi kulkevat linja-autot kärsivät kiviä heittävästä "nuorisosta", eikä palokunta suostu menemään alueelle ilman poliisiturvaa. Malmön raiskaus- ja ryöstöluvut ovat Ruotsin suurimmat asukasmäärään nähden.

Pajunen ei ole yksin. Maanantaihin mennessä 27 000 suomalaista on allekirjoittanut netissä vetoomuksen uuden ulkomaalaislain hylkäämiseksi. Onneksi myös moni kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista on havahtumassa RKP:n ja vihreiden ajaman lain järjettömyyteen.

Ei meidän ole pakko apinoida isoveli-Ruotsia myös sen virheratkaisuissa. Vielä on aikaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkamme painotukset työperäisyyttä suosivaksi.

HS: Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi

Helsingin Sanomat:
Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi
21.1.2009

Mediaseuranta:
Intialaisia salakuljetettiin Suomeen filmiryhmän jäseninä
19.12.2008


Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.

Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.

Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.

Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.

Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.

Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.

Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.

Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.

Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.

tiistai 20. tammikuuta 2009

Keskisuomalainen: Jyväskylään lisää pakolaisia

Keskisuomalainen:
Jyväskylään lisää pakolaisia
20.1.2009


Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut työ- ja elinkeinokeskuksilta nopeita toimia, jotta vastaanottokeskuksissa jonottavat kiintiöpakolaiset saataisiin sijoitettua kuntiin. Tällä hetkellä kuntapaikkaa jonottaa jopa 250 turvapaikan saanutta pakolaista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.

Kaikki TE-keskukset ovat saaneet viime perjantaina asiaa koskevan kirjeen.
[...]
Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.

Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.

Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.

- Alaikäisiä lapsia saapunut vuonna 2008 Suomeen turvapaikanhakijana yksin aikaisempia vuosia enemmän. Olemme esittäneet vastaavia pyyntöjä myös muille kunnille, Päivärinne sanoo.
[...]
Viime lokakuussa järjestetyssä vaalipaneelissa seitsemän puolueen ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että Jyväskylän pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa. Paneeliin osallistuivat SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja SKP. Perussuomalaiset suhtautuvat kiintiön nostamiseen nihkeästi.
[...]
Tällä hetkellä maahanmuuttajia kotoutetaan muun muassa Korpilahden Alkio-opistossa. Siellä alkoi viikko sitten 16-17-vuotiaille turvapaikanhakijoille tarkoitettu puoli vuotta kestävä koulutusjakso. Myös nämä 16 nuorta jäävät Jyväskylään, mikäli saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Kansan Tahto: Korkea aika hankkia kotipersu?

Maija Aalto kirjoittaa Kansan Tahdon Vapaalla kädellä -palstalla toimittajien väärästä tavasta käsitellä perussuomalaisia. Kirjoittajan mukaan uusoikeistolaiset toimittajat käyttävät perussuomalaisia maahanmuuttajia ja vasemmistoa vastaan. Aallon mielestä toimittajien pitäisi esittää haastateltaville vastaväitteitä ja tarkentavia lisäkysymyksiä. Muuten jää vaikutelmaksi että maahanmuutto ja suvaisevaisuuskasvatus uhkaavat kalevalaista kansanperinnettä.

Kansan Tahto:
Korkea aika hankkia kotipersu?
20.1.2009


Uudet gallupit näyttävät lehmänhäntää Vasemmistoliitolle. Nousussa ovat uudet sulhot, niinkuin tämä Niinistö, ja vanhat persut eli perussuomalaiset.

Ei ole kamalan kummallista, että perussuomalaisten käyrät kohoavat. Persuista uutisnälkäinen valtamedia ja vähän muutkin mediat löysivät uuden, näemmä ehtymättömän juttulähteen.

Tälle lähteelle vie lavea tie, jolla ei tarvitse miettiä oikeaa ja väärää. Tyypillisin perussuomalaisia koskevan jutun kaavahan on, että toimittaja avaa mikrofonin ja antaa persun puhua esittämättä tarkentavia kysymyksiä tai vastaväitteitä.

Kauan sitten Suomessa pääsi varteenotettavaksi poliitikoksi vain, jos piti kotiryssää. Median lemmikiksi ja sitä tietä korkealle politiikassa pääsemiseen voi nyky-Suomessa tarvita kotipersua.

Perussuomalainen on uutinen, teki hän mitä tahansa. Persu kun sanoo toimittajien ja lukijoiden puolesta asioita, joita nämä itse eivät sano ääneen – omantuntonsa, työnantajansa, opettajansa tai äitinsä pelossa.

Uusoikeistolaisille toimittajille ja heidän työnantajilleen persuista tuli hyvä käsikassara paitsi ulkomaalaisia, myös vasemmistoa vastaan: ei tarvitse kuin avata kanava niin haukkuryöppy singahtaa esiin. Yhtä rankka mollaaminen ilman persu-välikäsiä vaikuttaisi pöljältä.

Kun tarkentavia kysymyksiä ja vastaväitteitä ei esitetä, vaikutelmaksi jää, että maahanmuutto ja kaikenkarvainen suvaitsevaisuuskasvatus oikeasti uhkaavat kalevalaista kansanperinnettä.

Asiallisinakin pidetyt viestimet jo toistelevat perussuomalaisten tuoneen Suomeen ”asiallista maahanmuuttokritiikkiä”. Jäiköhän huomaamatta, että se juuri nyt on ennen muuta islam-kriittisyyttä? Jäikö kysymättä, moniko persu on pienen ihmisen puolella Gazan sodassa?

Tietysti on sinänsä surullista, että persujen kannatuksesta iso osa kumpuaa juuri siitä eriarvoisuudesta, jota vastaan vasemmisto Suomessa kamppailee. Tottakai oikeisto riemuitsee, kun persut kotoporvarien sijasta näkevät vastustajikseen maahanmuuttajat ja maahanmuuttajia ”hyysäävät” vasemmistolaiset.

Herää kysymys, onko Suomessa kello aivan pysähtynyt. Jopa amerikkalaisille kelpaa musta mies presidentiksi.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Savon Sanomat: Lepsu linja kostautuu


Savon Sanomat:
Pääkirjoitus: Lepsu linja kostautuu
21.1.2009


Suomeen pyrkii 2-3 vuoden kuluttua 3 000-4 000 nykyisen turvapaikan hakijan perheenjäsentä (SS 18.1.). He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia. Ulkomailta tulevien henkilöiden kasvava joukko on merkittävä ilmiö. Varsinaisen haasteen suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttavat tuhannet luku- ja kirjoitustaidottomat maahantulijat.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomella ei ole selkeää suunnitelmaa, kuinka se selviytyy maahanmuuttajien kasvavasta määrästä. Kotouttaminen on hyvin vaativa tehtävä. Jos sellaiseen ei valmistauduta riittävän ajoissa, tilanne voi ryöstäytyä käsistä. Epäonnistunut kotouttaminen saattaa johtaa syrjäytymiseen.

Syrjäytymisen voimistuminen olisi uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomella on 3-5 vuotta aikaa järjestää maahanmuuton kasvuun liittyvät yksityiskohdat kuntoon. Jos Suomi hukkaa etsikkoaikansa, yleinen järjestys ja turvallisuus voivat heikentyä. Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi pitää mahdollisena, että huonosti hoidettu kotouttaminen voi johtaa jopa terrorismin kasvuun (Ylen Ykkösaamu 17.1.).

Maahanmuuttopolitiikkamme kaipaa terävöittämistä. Tulevaisuuden haasteisiin on vastattava muun muassa niin, että kotouttamisen hoitamiseen varataan riittävästi rahaa ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Sekin voi olla vaikeaa, jos hallitus pitää kiinni valtionhallinnon tuottavuusohjelman periaatteista maahanmuuton osalta.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) linja ulkomaalaisasioissa on lepsu. Suomi noudattaa muihin Pohjoismaihin nähden huomattavasti sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Siihen Suomella ei ole varaa. On oikein, että Suomi ottaa vastaan todellisessa hädässä olevat ihmisiä. Tärkeää on myös, että työperäistä muuttoa suositaan. On kuitenkin varottava, että maahan otetaan kyseenalaisin perustein ihmisiä, joiden kotouttaminen on jo lähtökohtaisesti vaikeaa.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Iltalehti: Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille

Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen syyttää kuntia hidastelusta asuntojen tarjoamisessa pakolaisille. Rytkönen pitää perimmäisenä syynä tilanteeseen valtion jälkeenjääneitä tukia kunnille. Kuntien viivyttely ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia ja monet niistä kärsivät tilanahtaudesta. Kemin keskuksen paikkalukua nostettiin hiljattain 250:een.

Iltalehti/STT:
Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille
18.1.2009

Aamulehti/STT:
Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille
18.1.2009


Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen arvelee, että kunnat hidastelevat asuntojen tarjoamisessa pakolaisille. Tämä osaltaan ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia, joista monet kärsivät pahasta tilanahtaudesta.

- Kunnilla on kiintiöitä (pakolaisten asuttamiseksi). Asenne on vain ollut se, ettei asuntojen jakoa ole kiirehditty. Tällä on haluttu osoittaa valtiovallalle, että tukea tarvittaisiin enemmän. Kuntien rahallinen tuki on kaiketi tarkistettu viimeksi 1990-luvun alkupuolella, Rytkönen sanoo.

Rytkösen tietojen mukaan eri vastaanottokeskuksissa odottaa kuntaan sijoittumista ja kotouttamisen aloittamista noin 250 myönteisen päätöksen saanutta henkilöä. Heidän joukossaan on myös lapsiperheitä.

Viime vuonna Suomeen saapui lähes 4 000 turvapaikanhakijaa. Määrä on ennätyksellinen. Rytkösen mukaan tämä tuo omat haasteensa keskuksille.

Kemissä jo nyt ahtautta

Myös Kemin vastaanottokeskuksessa ovat paikat käyneet ahtaiksi, vaikka keskus aloitti toimintansa vasta viime marraskuun puolivälissä. Kemissä petipaikkoja on jouduttu väliaikaisesti sijoittamaan lattialle.

Aluksi keskuksen paikkaluvuksi määriteltiin 150. Jo ennen joulua keskuksessa oli liki 200 turvapaikanhakijaa, joten paikkalukua nostettiin ainakin tämän vuoden loppuun 250:een.

- Tällä hetkellä keskuksessa on 251 turvapaikanhakijaa. He edustavat 19:ää eri kansallisuutta. Suurin ryhmä on eri maista tulleet kurdit. Lapsia turvapaikanhakijoista on noin 30.

Rytkösen mukaan vastaanottokeskuksen yhteistyö Kemin kaupungin kanssa on lähtenyt hyvin vauhtiin.

- Kemi nosti vuodenvaihteessa pakolaisten kuntapaikkojen määrän 50:een, kun se aiemmin oli 30. Meidän keskuksestamme varmaan aika iso osa siirtyy asukkaiksi Kemiin.

Kunnat auttavat kotoutumaan

Rytkönen kertoo, että Suomeen tuleva turvapaikanhakija sijoitetaan ensin vastaanottokeskukseen. Siinä vaiheessa ei vielä tiedetä, voiko hän jäädä Suomeen. Kun turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa, hän saa pakolaisstatuksen.

- Aika harva oleskeluluvan saaneista pystyy heti järjestämään itselleen asunnon ja työpaikan. Tässä vaiheessa kunnat tulevat mukaan ja tarjoavat heille asunnon sekä perustoimeentulon. Sitten pakolaiset vähitellen kouluttautuvat ja hankkivat töitä. Heistä tulee tavallisia kuntalaisia, eikä tukea enää tarvita, Rytkönen selvittää.

Rytkösen mukaan kunnat saavat kolmen vuoden ajan taloudellista tukea siihen, että he ottavat pakolaisia asumaan kuntaan.

Savon Sanomat: Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa

Savon Sanomat arvioi Suomeen pyrkivän 3000-4000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä kahden kolmen vuoden sisällä. Tulijat ovat viime vuonna maahan yksin lähinnä Somaliasta ja Irakista saapuneen 650 alaikäisen vanhempia ja sisaruksia. Turvapaikka tai oleskelulupa myönnetään alaikäiselle lähes poikkeuksetta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.

Savon Sanomat:
Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa
18.1.2009 05:03

MTV3:
Turvapaikanhakijoita tulvii Suomeen
18.1.2009 11:07

Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.

Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.

Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.

Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.

HS: Maahanmuuttajat tulevat pääkaupunkiseudulle nyt Aasiasta

Helsingin Sanomat on tutkinut pääkaupunkiseudun väestötilastoja. Niiden mukaan aasialaistaustaisten maahanmuuttajien osuus pääkaupunkiseudulle muuttavista on kasvanut neljännekseen. Tulijoita on etenkin Kiinasta ja Intiasta mutta yli sata saapuu vuosittain myös Thaimaasta. Afrikkalaisten osuus tulijoista on vähentynyt, mutta somalialaiset muodostavat edelleen pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurimman yksittäisen maahanmuuttajataustaisen väestöryhmän.

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajat tulevat pääkaupunkiseudulle nyt Aasiasta
Kommentti: Keskustelu faktapohjalle
18.1.2009


[...]
Suurten maahanmuuttajaryhmien asuminen on keskittynyt alueille, joissa on runsaasti kaupungin vuokra-asuntoja ja muuta sosiaalisesti tuettua asuntotuotantoa.

Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tulleet sen sijaan asuvat muita maahanmuuttajia useammin omistusasunnossa ja Helsingin kantakaupungin alueella.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Aamulehti: Imeekö konservatiivit verta perussuomalaisista?

Timo Viljanmaa arvioi Aamulehdessä perussuomalaisten tulevaisuutta. Uudeksi puolueeksi pyrkivä Suomen konservatiivit saattaa kiinnostaa perussuomalaisten nuoria äänestäjiä. Keskusteluissa Jussi Halla-ahoa on jopa ehdotettu sekä Suomen konservatiivien että perussuomalaisten johtoon. Halla-aho itse ei ole innostunut ehdotuksista.

Aamulehti:
Imeekö konservatiivit verta perussuomalaisista?
17.1.2009

Aamulehti:
Uusi puoluehanke voi rikkoa perussuomalaisten rivit
16.1.2009


Oikealta puhaltaa Suomen puoluekartalla. Puoluetarjokas Suomen konservatiivit aikoo täyttää tilan kokoomuksen laidalla ja yrittää saada uuden puolueen jalkeille jo 2011 eduskuntavaaleihin.
[...]
Konservatiivit näkyy kiinnostavan erityisesti maahanmuuttokysymyksestä innostuneita nuoria ja urbaaneja perussuomalaisia. Konservatiivien puuhanainen Taina Lintula korottaisi puheenjohtajaksi kiistellyn kuntavaalien "ääriharavan" Jussi Halla-ahon. Vilkkaana käynyt maahanmuuttokeskustelu on suureksi osaksi juuri Halla-ahon nettiblogin tuotetta.

Mitä tekee Halla-aho? Kesällä on eurovaalit. Timo Soini käyttänee Halla-ahon mainetta hyödyksi ja tarjoaa paikan ehdokkaiden joukossa. Apurahatutkija Halla-aholle europarlamentaarikon pulska pörssi varmasti sopisi.

Halla-aho voi vain voittaa. Jos Soini hänet syrjäyttää, nuoret ja ärhäkkäät häipyvät. Jos hän pääsee ehdokkaaksi, mainetta tulee lisää. Netissä, jossa politiikkaa nykyään tehdään, Halla-ahoa on jo vaadittu perussuomalaisten johtoon.

Hajaannus on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus populistipuolueissa. Siihen kaatui myös vanha SMP. Kun menestystä tulee, kunnianhimo riveissä kasvaa. Halutaan kalifiksi kalifin paikalle.

-----------------

Perussuomalaisten riveissä kuhisee perusteilla olevan Suomen konservatiivit -puolueen vuoksi. Puolueen puuhamiehenä toimivan Jyrki Mäkelän, 34, mukaan maahanmuuttokysymys ja yksiselitteisen kielteinen suhtautuminen EU:hun ovat irrottamassa nuorta väkeä perussuomalaisista.

- Osa kertoo äänestävänsä meitä ehdottomasti, kun saamme puolueen vaaleihin. Mukana on perussuomalaisia, kokoomuslaisia ja keskustalaisia, turvallisuusalalla konsulttina toimiva Mäkelä sanoo.
[...]
Pääkaupunkiseudulla asuva Taina Lintula, 37, on merkitty konservatiivipuolueen yhteyshenkilöksi.

Lintula sanoo olevansa lähempänä kokoomusta kuin perussuomalaisia. Hän moittii kokoomusta liian liberaaliksi etenkin maahanmuuttoasioissa.

- Kannatan järkevää työperäistä maahanmuuttoa ja integroitumista, en maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) yltiöavointa linjaa.

Lintulan mielestä maahanmuuttokritiikillään kuntavaalien ääniharavaksi noussut Jussi Halla-aho voisi olla sopiva mies konservatiivien puheenjohtajaksi.

- Miksei olisi, ilman muuta. Hänellä on sellaisia mielipiteitä, jotka ovat samantyylisiä kuin konservatiiveilla.

Helsingin valtuustossa sitoutumattomana perussuomalaisena toimiva Halla-aho on kuitenkin kertonut pysyvänsä perussuomalaisissa.